Järjestimme Osaangon ja Wakarun yhteistyönä API-talous 101 -tapahtuman 27.11.2018. Tapahtuma oli järjestyksessään toinen. Ensimmäinen tapahtuma järjestettiin kun saman niminen kirja oli vasta kirjoitusvaiheessa. Tällä kertaa osallistujat saivat kirjan kotiinviemisiksi. Elokuussa 2018 ilmestynyt kirja on jo tätä kirjoitettaessa 2. painoksessa, joka kertonee, että tarve tutkitulle ja kokemustiedolle on suuri. Ohjelmassa olikin tasapuolisesti sekä yrityskeissejä että tutkimustuloksia. Tässä blogissa tiivistän ensimmäiset 5 puheenvuoroa tilaisuudesta, seuraava osa tulossa 29.11.2018.

”Fake it till you make it” – Allan Knabe, case Swisscom

Allan Knabe on aloittanut tänä syksynä Koneella API Design Ownerina, mutta kokemuksia API-kehityksestä hänellä on useamman vuoden takaa Swisscomilta, Sveitsin suurimmalta teleoperaattorilta. Siellä APIt otettiin käyttöön osana laajaa digitalisaatio-muutosta. Allanin esityksessä oli selkeä sanoma: API on tuote tai vähintäänkin tuotteistettu kokonaisuus. APIn kehitykseen tulee käyttää tuotejohtamisen menetelmiä ja työkaluja. Ja ennen kaikkea ”Fake it till you make it” eli toteuta pieniä voittoja jo heti alussa ja kerro sidosryhmille, mitä on tulossa. Ekosysteemin rakentaminen vie aikaa.

API-en hyödyntäminen ketterässä kehityksessä säädellyllä toimialalla – Vlad Stirbu

Vlad Stirbu ammensi puheenvuoroonsa kokemuksiaan Nokia Health -toimialalta kertoessaan infuusiopumppu-laitteen siirtymisestä pilvessä pyöriväksi sovellukseksi.

”If Medication is wrong, it kills you – If you deliver your code twice and so the medication, it kills you”. Sanoma oli selvä: Compliance officerit ja muut vaatimusten mukaisuudesta huolehtijat tulee saada säännellyillä toimialoilla ketterän (ja usein siksi dokumentoimattoman) ohjelmistokehityksen kyytiin reaaliajassa ja automaattista dokumentaatiota hyödyntäen. Unohda tarkistus-Excelit: APIen avulla vaatimusten mukaisuus ja ulkopuolisten sovelluskomponenttien vaikutus kokonaisuuteen tarkistetaan lennossa. Compliance -ihmiset ovat mukana sähköisesti prosessissa ja tiedot päivittyvät reaaliaikaisesti kun ohjelmiston koodia päivitetään versionhallintaan. Aihe oli ehkä haastava vaikka osallistujat olivat ehtineet tankata jo toisen kupin kahvia. Puheenvuoro innoitti kuitenkin muutamia pohtimaan miten samoja ratkaisuja voisi hyödyntää terveysalan ulkopuolella.

Mitä sovelluskehittäjät oikeasti arvostavat API-dokumentaatiossa? – Jarkko Moilanen

Yksi API-talous 101 -kirjan kirjoittajista, Jarkko Moilanen innostui prosessista niin että on tekemässä tutkimusta ja uutta kirjaa kehittäjäkokemuksesta. Jarkko oli saanut syksyiseen tutkimukseensa jonkin verran vastauksia, mutta lupasi että tutkimus jatkuu. Tässä vaiheessa kyselyä oli kohdistettu erityisesti pankki- ja maksuvälitys APIen osalle.

Avoin koodi ja avoimet APIt – Martin von Willebrand

Kun juristi hyppää lavalle kertomaan liiketoiminnasta, strategiasta ja avoimesta lähdekoodista ovat maailman kirjat jo sekaisin. Mutta lisätään vielä APIt ja ekosysteemit agendalle, niin mitä vain voi tapahtua. Martin von Willebrand COSS ry:n hallituksesta ja HH-partners -asianajotoimistosta uskaltautui kuitenkin pitkällä kokemuksellaan käsittelemään näitä kaikkia. Ja vähemmän sitä juridiikkaa.

Puheenvuoron voi tiivistää näin: Avoimet APIt ja avoin data eivät ole vain julkishallinnon juttu, vaan myös strateginen mahdollisuus yrityksille. Suoraviivainen arvoketju on kuollut, todellisuudessa eletään verkostoissa, ekosysteemeissä ja niistä muodostuvissa arvoverkoissa, enemmän kuin ketjuissa. Olennaista on tunnistaa oman yrityksen kilpailuetu, tarjota se APIen muodossa, ja joskus (vaikka avointa dataakin käyttäen) kannibalisoida omaa liiketoimintaa ennen kuin joku muu tekee seen

Älykkäät APIt, ongelma, harha vai mahdollisuus – Marjukka Niinioja

Kirjoitin API-talous 101 -kirjaan lukuja sekä liiketoiminnasta, APIen vaikutuksesta organisaatioon sekä teknisistä toteuttamismahdollisuuksista. Suunnitelmissa oli lisäksi kirjoittaa Älykkäät APIt -luku, mutta kirjoitusprojektin projektipäällikön roolissa oli pakko todeta, ettei se millään mahtunut enää kustantajan kanssa asetettuun aikatauluun. Päätin siksi yhdistää omassa esityksessäni ainekset eri luvuista, myös ”puuttuvasta” ja tarkastella eri näkökulmia APIen älykkyyteen.

Älykkyys on sitä, millaiseksi sen määrittelemme. Se voi olla nopeutta ja tarkkuutta haastavien laskutoimitusten ja monimutkaisten algoritmien kanssa painittaessa. Se voi olla sitä, miten organisaatio oppii rajapintoja hyödyntäviltä ulkopuolisilta sovelluskehittäjiltä uusia ideoita ja innovaatioita omaan kehitykseensä. Se voi olla sitä miten asiakaspolusta saa paremman, joustavamman ja ekosysteemi-kelpoisen APIttamalla itse vain omat kilpailuetunsa ja ostamalla ja ottamalla käyttöön muiden rajapintoja. Näin saadaan teknisesti vaativampia ja jopa kognitiivisia ratkaisuja helposti omien asiakkaiden käyttöön ilman koodariarmeijaa talon sisällä. Se voi tutkitusti parantaa myös organisaation joustavuutta, etenkin jos omat ja muiden rajapinnat ovat selkeästi tuotteistettuja ja rajattuja ja mahdollistavat löyhät sidokset eri tiimien ja organisaatioiden välillä.

Huippuälykkäät APIt saattavat olla mielestämme koneoppimiseen ja tekoälyyn liittyviä rajapintoja. Käsittelin puheenvuorossani erityisesti sitä, minkälaisia hyötyjä, jopa luovuuta niissä tutkitusti piilee. Mutta ne sisältävät myös riskejä kuten malli- ja opetusdatavarkaudet, etenkin APIen kautta. Tai piilevän kognitiivisen vinouman riskin, jos et tiedä, miten APIn takana oleva algoritmi on opetettu.

Jatkoa päivän muista puheenvuoroista seuraa pian!

NiiniojaMarjukka_varikuva
Marjukka Niinioja

API-talous 101 -kirjan kirjoittaja, API-konsultti, -kouluttaja ja -arkkitehti Marjukka Niinioja auttaa yrityksiä kehittämään osaamistaan, arkkitehtuuriaan ja liiketoimintamallejaan hyödyntäen yli 10 vuoden käytännön osaamista että tuoretta tutkimusta.