Suomalaiset projektipäälliköt eivät vieläkään loista ihmissuhdetaidoillaan, vaikka hyvän johtajuuden merkitys projektin onnistumiselle on todettu moneen kertaan. Johtajuus on monimutkainen ilmiö ja aina sidoksissa sekä johtajan, johdettavien ja ympäröivän organisaation arvostuksiin. Onpa joku sitäkin mieltä, että hyvä johtajuus on niin kontekstisidonnaista, ettei siitä voida ulkopuolelta sanoa mitään yleispätevää.
Historia on todistanut tämän erityisesti yritysjohtajien kohdalla. On lukuisia tapauksia tietyssä organisaatiossa loistavia tuloksia saavuttaneista johtajista, jotka palkataan suurin odotuksin seuraavaan yritykseen. Ja he epäonnistuvat. Sattuman ja olosuhteiden lisäksi kyse on usein siitä, etteivät he osaa tai halua mukauttaa johtamistyyliään uudenlaiseen toimintaympäristöön.
Projektipäälliköiden kohdalla yhtälön vaikeusastetta nostaa vielä yksi muuttuja. Ne projektin pirulaiset kun tuppaavat olemaan ainutkertaisia ja niistä jokaiseen on todennäköisesti hieman tuunattava omaa johtamistyyliä.
Millaisen psykologisen johtamissopimuksen solmit?
Työyhteisöjen kehittämisessä on tullut tavaksi puhua psykologisesta työsopimuksesta, joka tarkoittaa työnantajan ja työntekijän yhteistä ymmärrystä siitä mikä työssä on tärkeää ja tavoittelemisen arvoista. Mistä hyvän työn jäljen tosiasiassa tunnistaa?
Samalla tavalla kuin jokaisen esimiehen ja alaisen välillä myös jokaisen projektipäällikön ja projektiryhmän jäsenen välillä vallitsee hiljainen johtamissopimus. (Toivottavasti) jaettu ymmärrys siitä millä pelisäännöillä vuorovaikutus projektissa toimii.
Oikeaa johtamisetäisyyttä etsimässä
Oleellinen osa johtamissopimusta on projektipäällikön etäisyys ryhmästä. Kammioonsa sulkeutuva etäinen hallintojohtaja harvoin saa tiimiään antamaan parhaansa, eikä jatkuvasti iholla oleva mikromanageri sen paremmin. Kultainen keskitie löytyy jostain siltä väliltä ja sen paikka voi myös muuttua projektin elinkaaren mittaan.
Miten oikean johtamisetäisyyden sitten löytää? Ensimmäiseksi ja nopeimmin tietysti kysymällä ja keskustelemalla asiasta. Tehdään näkymätön näkyväksi, sovitaan pelisäännöistä. Projektipäällikkö kertoo ajatuksistaan ja kysyy tiimin odotuksia.
Tämä ei vielä tee autuaaksi, mutta auttaa hyvän vuorovaikutuksen alkuun. Aukottomasti hyvää johtamista ei koskaan voi mallintaa, muuten olisimme jo delegoineet sen tekoälylle tai jopa sitä yksinkertaisemmalle algoritmille. Ei järin miellyttävä ajatus sekään.
Jos johtamistaidot ja niiden kehittäminen ovat sinulle yhtä sydämen asia kuin minulle, tule jatkamaan keskustelua kurssilleni! Uutuuskurssin Johda projektitiimisi parempiin tuloksiin jälkeen osallistujilla on käsitys johtajuuden osa-alueista projekteissa. Kurssilla harjoitellaan käytännössä tärkeimpiä johtamistaitoja. Osallistujat oppivat myös hyödyntämään ihmisten erilaisuutta projektitiimin voimavarana.
Voimmeko olla avuksi?
- Ota yhteyttä
- Katso Wakarun projektivalmennukset tai vaikka koko tarjontaan!
- Tutustu Wakarun projektijohtamisen konsultointipalveluihin
Kirjoittaja on sertifioitu projektipäällikkö (PRINCE2 Practitioner, IPMA C, PMP, PRINCE2 Agile) ja projektijohtamisen valmentaja. Aarolla on yli 20 vuoden kokemus liikkeenjohdon konsultoinnista ja yrityskohtaisista valmennuksista. Hän on työskennellyt esimerkiksi ICT-, infrastruktuuritoimitus-, lääke- ja asiantuntijapalvelualan yritysten sekä julkisen sektorin organisaatioiden kanssa. Aaro tunnetaan taitavana valmentajana ja coachina, joka saa aikaan konkreettisia tuloksia valmennettaviensa toiminnassa.
Wakaru tarjoaa vuosien kokemuksella parhaita käytäntöjä ja teknologiapalveluita asiakkaidemme liiketoiminnan ja henkilöstön jatkuvan kehittämisen tueksi. Asiakasyrityksemme lukeutuvat Suomen top 100 suurimpiin yrityksiin. Vuosittain valmennamme yli 2500 ammattilaista palvelujohtamisen ja projektijohtamisen edelläkävijöiksi. Olemme sertifioitu ja hyväksytty (ATO) koulutusorganisaatio. Asiakastyytyväisyytemme on korkea – lähes 100 % asiakkaistamme suosittelisi palveluitamme myös kollegalleen.