IT-palvelujohtaminen, Projekti- ja portfoliojohtaminen, tapahtumat

Miten ekosysteemiä johdetaan?

”Tulos tai ulos” – ajattelu ohjaa vielä monen yrityksen ja jopa pääministerin toimintaa. Kenen vastuulla on, kun ekosysteemi ei tuota haluttuja tuloksia? Voiko yksittäinen johtaja tai osapuoli kantaa vastuun?

VTT:n tohtori Katri Valkokari totesi oivaltavasti jo vuonna 2009 julkaistussa väitöskirjassaan, että ekosysteemiä ei voi omistaa. Koska ekosysteemiä ei voi omistaa ja koska ekosysteemien johtajuutta ei voida keskittää, ekosysteemin johtamismallina ei voi toimia vanhat johtamismallit.

Nopeasti kehittyvässä liiketoimintaympäristössä keskitetysti hallittu organisaatio on usein järkyttävän hidas. Kun on aika muuttaa suuntaa, keskitetysti johdettu organisaatio suunnittelee ja miettii mitä tehdä, kun taas itseohjautuva organisaatio jo kokeilee ja oppii, mikä voisi toimia.

Yhteiset tavoitteet ja arvot

Ekosysteemit perustuvat yhteisten tavoitteiden ja arvojen pohjalle. Ilman johtajuutta ekosysteemin tavoitteita ja niihin liittyviä etuja ei saavuteta. Viime vuosina itsensä johtaminen, jatkuva kehittäminen ja elinikäinen oppiminen ovat tulleet johtavimmiksi suuntauksiksi johtamisen ja organisaation kehittämisen alueella. Uudet johtamisen käsitteet, kuten holakratia, Teal tai Lean tulevat yhä useammin vastaan niin uudessa johtamiskirjallisuudessa kuin arkipäivän LinkedIn- ja f2f-keskusteluissa.

Näillä kaikilla pyritään samoihin tavoitteisiin: nopeuteen, ketteryyteen, oppimiseen ja vastuullisuuteen päätöksenteossa. Parhaimmillaan hyvin johdetussa ja itseohjautuvassa ekosysteemissä toimijat ovat motivoituneempia ja hyödyntävät enemmän mahdollisuuksiaan.

Itseohjauksen perimmäinen motivaatio on siis halu saavuttaa kilpailuetu.

Ekosysteemissä itseohjautuvuus ei tarkoita, että kukaan ei myöskään johda. Päinvastoin, voittavan ekosysteemin kehittäminen vaatii tarkkaan määritellyn suunnan. Jokaisen on jatkuvasti pidettävä mielessä ekosysteemin olemassaolon perusta.

Ilman johtamista jäävä ekosysteemi leviää käsiin ja kehittyy hitaasti – tai romahtaa. Ekosysteemissä johtaminen on riippuvaista kontekstista – johtajuus siis vaihtuu sille toimijalle, joka on parhaiten sijoitettu johtamaan tietyssä ajassa. Tämä tarkoittaa, että ekosysteemissä johtajuutta ei anneta, se otetaan ja/tai ansaitaan.

Ekosysteemien johtamisen viisi periaatetta

”ISO T” eli tarkoitus

Onko mahdollista johtaa ilman yhteistä suuntaa ja tarkoitusta? Ekosysteemin kantava voima on yhteinen tarkoitus, joka tulee rakentaa asiakkaan arvon ympärille. Yhteinen käsitys ekosysteemin olemassa olon syystä ja tavoitteista sekä keinoista tavoitteiden saavuttamiseksi helpottaa kummasti itseohjautuvuutta ja tavoitteiden saavuttamista.

”Ensimmäinen L” eli Luottamus

Luottamus on kaikkien menestyneiden ekosysteemeiden toiminnan perusta. Luottamuksen rakentaminen vaatii aina aikaa ja työtä. Siihen liittyy usein myös suuri määrä yhdessä oppimista. Ekosysteemin toimijat eivät voi rakentaa yhteistä tulevaisuutta epäilemällä muiden toimintaa – lähtökohtana on siis oltava keskinäinen luottamus. Luottamus on myös läpinäkyvyyden edellytys.

”Toinen L” eli Läpinäkyvyys

Läpinäkyvyys puolestaan ​​mahdollistaa tosiasioihin perustuvat yhteiset tavoitteet ja niiden saavuttamisen. Salaisuutta kun ei voi johtaa.  Sanotaan, että ”Tieto, eli data, on uusi öljy”. Arvoa ei kuitenkaan synny, mikäli öljyä ei jalosteta ja käytetä. Parhaimmillaan ekosysteemi on kuin öljynjalostamo, joka jalostaa tietoa tuottamaan arvoa kaikille ekosysteemin toimijoille ja ennen kaikkea sen asiakkaille.

V niin kuin Vastuu

Ekosysteemissä toimijoiden on osattava luopua asemastaan ​​ja antaa myös muille toimijoille tilaa ottaa vastuuta. Ekosysteemissä toimivien osapuolten on oltava myös valmiita ottamaan vastuuta ekosysteemin tavoitteiden saavuttamisesta, vaikka siitä ei olisi välitöntä hyötyä. Ekosysteemi ei ole nolla-summa peli; toimiva ja menestyvä ekosysteemi luo yhdessä enemmän arvoa kuin sen yksittäiset toimijat.

V on myös Valinta

Ekosysteemiin perustuva liiketoiminta ei ole samaa vanhaa liiketoimintaa uusissa vaatteissa. Yhteinen olemassaolon tarkoitus, keskinäinen luottamus, toiminnan läpinäkyvyys, vastuun ottaminen ja antaminen tarkoittavat myös ennen kaikkea valintoja. Valintoja siitä, minkälaisessa ekosysteemissä haluamme toimia ja missä roolissa.

Lisää aiheesta kevään Prosessipäivillä

Wakaru järjestää 20.-21.5.2019 Prosessipäivät tapahtuman Integrated Ecosystems -teemalla. Luvassa on 30 puheenvuoroa, workshopeja ja ennen kaikkea erinomainen tilaisuus kasvattaa omaa asiantuntijaverkostoa! Tervetuloa mukaan Suomen palvelu- ja prosessijohtamisen kärkitapahtumaan. Lue lisää Prosessipäivistä ja ilmoittaudu!

 

Kirjoittaja on sarjayrittäjä, joka innostuu uuden oppimisesta ja opettamisesta. Kotona, töissä ja vapaa-ajalla.

Lue myös: Alustatalouden asemalle ei kannata tulla junia katselemaan Alustatalouden mallisuoritus