Ketterät menetelmät, Projekti- ja portfoliojohtaminen

Miksi Scrum ei ole vain muoti-ilmiö?

Ketterä kehittäminen on ollut ohjelmistokehityksessä valtavirtaa jo yli kahden vuosikymmenen ajan (1). Ketterät menetelmät eivät kuitenkaan ole vain IT-osaston asia; liiketoiminnan ketteryys on hyödyllistä koko organisaatiolle sellaisessa ympäristössä, jossa vain epävarmuus on varmaa. Ketterien menetelmien viitekehysten, joista suosituin on Scrum (2), väitetään tuottavan monenlaista hyötyä organisaatiolle: korkeampaa sidosryhmien sitoutumista ja tyytyväisyyttä sekä parempaa tuottavuutta ja tuotoksia (3). Mutta miksi Scrum oikeastaan toimii?

Ensin on hyvä määritellä, mikä on tärkeää projektin onnistumisen kannalta. Jos projektijohtamisen ammattilaisilta kysytään, tunne- ja vuorovaikutustaidoilla on suuri merkitys. Vuonna 2006 julkaistuun tutkimukseen (4) vastasi 529 Euroopassa tai Kiinassa projektinhallinnan kurssille osallistunutta henkilöä, enimmäkseen projektipäälliköitä (39 %) ja projektiryhmän jäseniä (35 %). Tutkijat halusivat tunnistaa, mitkä tekijät vaikuttavat projektin onnistumiseen, joten tutkimukseen osallistuneille esitettiin väittämiä projektin menestystekijöistä ja onnistumisen tunnusmerkeistä. PCA-menetelmällä (5) tehdyn analyysin perusteella tutkijat tulivat siihen johtopäätökseen, että projektipäälliköiden kannattaisi panostaa erityisesti monipuoliseen viestintään sekä projektin sisällä että sen ympärillä (4).

Edellä kuvatussa tutkimuksessa ei eritelty, mitä projektijohtamisen viitekehyksiä tutkimukseen vastanneet hyödynsivät työssään. On tärkeää osata arvioida projektikohtaisesti, mitä projektijohtamisen viitekehystä kannattaa hyödyntää. Sopivan viitekehyksen tunnistaminen kuuluu Scrum Masterin osaamiseen, eikä tunne- ja vuorovaikutustaitojakaan ole unohdettu: Scrum Masterin ydinosaamiseen kuuluvat viestintä, opettaminen, valmentaminen, fasilitointi, ongelmanratkaisu ja muutosjohtaminen (6).

Tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat siis tärkeitä, mutta lisääkö Scrum tiimin suorituskykyä? On olemassa tutkimusnäyttöä, joka puoltaa sitä. Vuonna 2021 julkaistu 114 tiimiä kattanut tutkimus (7) tarkasteli saksalaista kuljetus- ja logistiikka-alan organisaatiota, joka oli ottamassa käyttöön ketteriä menetelmiä. Tutkimuksessa selvitettiin, olivatko ketteristä menetelmistä tuttu ja Scrumillekin tyypillinen tehtävien suorituskäytäntö (iteratiivinen kehitys ja sprintit) ja tiimityöskentelykäytäntö (päivittäispalaverit ja sprintin retrospektiivit) yhteydessä tiimin suorituskykyyn. MLR-menetelmän (8) avulla saatiin selville, että tiimityöskentelytapa vaikutti positiivisesti tiimien suorituskykyyn suoraan ja että tehtävien suoritustapa vaikutti positiivisesti suorituskykyyn proaktiivisuuden välityksellä (7). Tutkimustuloksista voi siis päätellä, että Scrumin tapahtumien ansiosta riittävän laajaa vuorovaikutusta tapahtuu tarpeeksi usein ja riittävän matalalla kynnyksellä, mikä vaikuttaa positiivisesti tiimin suorituskykyyn.

Scrum ei siis ole vain muoti-ilmiö tai yksi monista viitekehyksistä, sillä myös Scrumia puoltavaa tutkimusnäyttöä on olemassa.

Lähteet 

  1. Hoda, R. & Salleh, N. & Grundy, John. 2018. The Rise and Evolution of Agile Software Development. IEEE Software. doi:10.1109/MS.2018.290111318. Saatavissa: täältä 
  2. Digital.ai. 2020. The 14th Annual State of Agile™ Report [verkkoaineisto]. Viitattu 24.8.2021. Saatavissa: https://stateofagile.com/#ufh-i-615706098-14th-annual-state-of-agile-report/7027494 
  3. PeopleCert. PeopleCert Scrum Master I [kurssiaineisto]. Viitattu 24.8.2021. Saatavissa: https://www.peoplecert.org/peoplecert-scrum-certification-family  
  4. Andersen, E., Birchall, D., Jessen, S. & Money, A. 2006. Exploring project success. BalticJournal of Management. doi:10.1108/17465260610663854. Saatavissa:  https://www.researchgate.net/publication/241701666_Exploring_project_success  
  5. Wikipedia. Principal component analysis [verkkoaineisto]. Viitattu 5.8.2021. Saatavissa:  https://en.wikipedia.org/wiki/Principal_component_analysis  
  6. PeopleCert. PeopleCert Scrum Master II [kurssiaineisto]. Viitattu 5.8.2021. Saatavissa: https://www.peoplecert.org/peoplecert-scrum-certification-family  
  7. Junker,TL., Bakker, AB., Gorgievski, MJ. & Derks D. 2021. Agile work practices and employee proactivity: A multilevel study. Human Relations. doi:10.1177/00187267211030101. Saatavissa: https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/00187267211030101  
  8. Wikipedia. Linear regression. [verkkoaineisto]. Viitattu 5.8.2021.  Saatavissa: https://en.wikipedia.org/wiki/Linear_regression  

Tutustu PeopleCert Scrum Master I -kurssiin Oppiassa.  PeopleCert Scrum Master II -valmennuksen löydät nyt myös valikoimasta.

Anjuska Kyllönen 
Senior Consultant, Wakaru

Kirjoittaja Anjuska on palvelujohtamisen ja ketterien menetelmien valmentaja Wakaru Oy:llä.

Wakarun tulevat valmennukset löydät täältä!

Wakaru tarjoaa vuosien kokemuksella parhaita käytäntöjä ja teknologiapalveluita asiakkaidemme liiketoiminnan ja henkilöstön jatkuvan kehittämisen tueksi. Asiakasyrityksemme lukeutuvat Suomen top 100  suurimpiin yrityksiin. Vuosittain valmennamme yli 2500 ammattilaista palvelujohtamisen ja projektijohtamisen edelläkävijöiksi. Olemme sertifioitu ja hyväksytty (ATO) koulutusorganisaatio.  Asiakastyytyväisyytemme on korkea – lähes 100 % asiakkaistamme suosittelisi palveluitamme myös kollegalleen.