Management 3.0 mullistaa johtamisen

Johtaminen on pysynyt ennallaan jo kymmeniä ellei satoja vuosia. Autoritäärinen johtaminen ja selkeät organisaatiorakenteet tulevat vaihtumaan ketterämpään, nopeammin muovautuvaan johtamiseen, jossa itseohjautuvuus ja suunnan näyttäminen ovat suurimmassa roolissa.

Management 3.0 on johtamisideologia ja joukko toimintatapoja, jotka tunnetaan uraa uurtavina tulevaisuuden tuotekehityksen toimintamalleina. Se on noussut suureen suosioon ympäri maailman, ja esimerkiksi Ruotsissa et voi välttyä joutumasta keskusteluun joka koskee Management 3.0:a!

Nykyaikaisen johtamisen edelläkävijänä tunnettu Jurgen Appelon luoma Management 3.0 on johtamisfilosofia, mutta myös joukko hyviä käytännöllisiä toimintatapoja, joilla organisaatiot voivat omaksua moderneja ihmisläheisiä ja toimivia työskentelytapoja. Yhtenä keskeisenä ähtökohtana on ketterä johtaminen, joka on todistetusti toimiva tapa tiimien ja ihmisten johtamiseen.

Management 3.0:n osa-alueina ovat on esimerkiksi kompleksisuusajattelu, sisäinen motivaatio, itseohjautuvuus ja ketterät organisaatiorakenteet. Parasta siinä on kuitenkin se, että se ei ole pelkkää ideologiaa, vaan myös hyvin käytännöllisiä toimintatapoja joiden avulla organisaatiot voivat kehittyä entistä paremmaksi.

Moderni tuotekehitys tarvitsee modernia johtamista!

Ketterien menetelmien esiinmarssi 1990-luvun puolen välin tienoilla ja niiden lopullinen läpimurto 2000-luvulla mullistivat tuotekehityksen lähtemättömästi. Nämä menetelmät osuivat niiden kannalta hyvin hedelmälliseen maaperään, jossa tuotekehityshankkeiden haasteet ja yritysten tuskastuminen kroonisiin tuotekehitysongelmiin ja niiden vakaviin seurauksiin olivat saavuttaneet tietyllä tavalla kriittisen pisteen. 

Ketterät menetelmät ovat tuottaneet organisaatioille merkittävää hyötyä ja kilpailuetua, mutta samalla ne yleiset toimintatavat millä organisaatioita johdetaan eivät ole muuttuneet millään tavalla! Kyseessä on hyvinkin kiinnostava ristiriita, joka kertoo siitä että tehokas ja toimiva tuotekehitysorganisaatio on synonyymi ketterän kehittämisen kanssa. Tämä ei pidä millään tavalla paikkaansa. Ketterä ja Lean – tekeminen mahdollistavat tehokkaan tuotekehityksen ainoastaan tuotteen tekemisen tasolla, mutta tuotekehitys on paljon enemmän kuin vain tätä. Se on kokonaisuus joka koostuu monesta liikkuvasta osasta, myös organisaation eli sen työntekijöiden johtamisesta ja heidän hyvinvoinnistaan huolehtimisesta. 

Yksi ketterän tekemisen, ja ihmisten motivoinnin ja onnellisuuden edellytyksistä on itseorganisoituvuuden mahdollistaminen. Itseorganisoituvuus, eli kykymme määritellä itse miten teemme työmme parhaaksi ja luontevimmaksi katsomallamme tavalla, on yksi modernin johtamisen ja tuotekehityksen keskeisimmistä opinkappaleista. Itseorganisoituvuus ei kuitenkaan tarkoita anarkiaa. Itseorganisoituvuus toimii parhaiten kun sovimme yhteisistä pelisäännöistä ja rajoitteista, jotka antavat meille selkeät raamit joiden puitteissa toimia. Ilman näitä, itseorganisoituvuus muuttuu helposti kaaokseksi jonka seuraukset saattavat olla hyvinkin vakavia. Siis ei näkymättömiä sähköaitoja!

Muun muassa näitä raja-aitoja opimme määrittelemään Management 3.0 kurssilla, muiden käytännöllisten ja välittömästi hyödynnettävien tekniikoiden lisäksi. Tervetuloa oppimaan!

mikko_korkala

Mikko Korkala

Kirjoittaja on pitkän linjan tuotekehitysammattilainen. Hän aloitti uransa ohjelmistosuunnittelijana, mutta löysi kutsumuksensa päädyttyään puolivahingossa ketterien- ja Lean – menetelmien pariin vuonna 2002. Mikko on työskennellyt niin kehitystiimien kuin ylimmän johdonkin kanssa ja lähestymiskulmat ketterään tekemiseen ovat sisältäneet valmentajan, kouluttajan, uusien kehitysprosessien laatijan ja tutkijan rooleja. Tutkimuksellisesta näkökulmasta Mikko on yksi ensimmäisistä jotka aloittivat ketterien menetelmien systemaattisen tutkimisen ja kehittämisen Suomessa. Mikko väitteli aiheesta myös tohtoriksi vuonna 2015.

Resurssitehokkuus vai virtaustehokkuus palkitsemistekijänä?

Kingman_pieni.png

Uuden vuoden kunniaksi otetaankin tämä positiivisen kautta:

Kuinkahan monessa organisaatiossa on alkaneen vuoden tulostavoitteet sidottu virtaustehokkuuteen ja sen parantamiseen?

(Jos olisin ihan perusPäivinä tätä kirjoittanut, olisin olettanut ison osan bonuspalkkiotekijöistä liittyvän resurssitehokkuuteen …)

Tunnustan: saan kicksejä oheisesta kuvasta 🙂

Kyseessä on John Kingmanin kaavan havainnollistus. Lievästi yksinkertaistaen:

  • Kingman osoitti, miten läpivirtausaika (tai jonoaika) riippuu resurssien käyttöasteesta ja vaihtelun määrästä.
  • Mitä suurempi vaihtelu, sen pidempi läpivirtausaika (jos resurssitehokkuus pidetään vakiona).
  • Mitä suuremmaksi resurssitehokkuus halutaan, sen pidempi on läpivirtausaika, ellei vaihtelua saada pienennettyä.
  • Käyrän muoto on erittäin epälineaarinen, kuten kuva osoittaa. Kingman todisti, että systeemi on erittäin herkkä vaihtelun vaikutukselle erityisesti silloin, kun resurssin käyttöaste on suuri.

No miten ihmeessä tämä liittyy palkitsemiseen?

Asiakkaat useimmiten arvostavat oikea-aikaisesti ja nopeasti tuotettua palvelua (tietysti myös kerralla oikein-periaatteella tuotettua). Eli asiakkaat arvostavat virtaustehokkuutta.

Hyvään virtaustehokkuuteen päästään vaihtelua pienentämällä ja vaihteluun varautumalla.

Jos yksisilmäisesti asetetaan tulostavoitteet resurssitehokkuuden maksimoimiselle, ilman, että samalla vahvasti asetetaan painetta läpivirtausajan lyhentämiselle, ajetaan asiakastarpeen täyttämisen ja kassavirran kannalta karille.

Mikäli resurssitehokkuuden maksimointi on ensisijainen tavoite, johtaa se työjonojen ja keskeneräisten töiden määrän kasvuun, joka puolestaan sekä heikentää kykyä tuottaa palveluita tai tuotteita asiakkaalle sujuvasti ja nopeasti.

Somasti siinä ammutaan itseä nilkkaan asiakkaiden, kassavirran, ketteryyden ja sujuvuuden kustannuksella.

Lisää mietteitä aiheesta ja sen ympäriltä jaossa maaliskuun LEAN2017 seminaarissa, joka järjestetään Helsingin Messukeskuksen auditoriossa intensiivisen keskustelun mahdollistaen. Tervetuloa mukaan kuulemaan kiinnostavia puheenvuoroja! Tutustu ohjelmaan tästä!

 

paivi_strommer_200x200

Päivi Stömmer

Kirjoittaja on kehittäjä, kyseenalaistaja, Lean-ammattilainen, virtauttaja ja sujuvoittaja, Hukkajahti-spesialisti. Hän hallitsee myös Six Sigman soveltamisen, itsearvioinnit, peruslaatutekniikat, laatufilosofiat ja muutosjohtamisen. Toiminnan systemaattisesta parantamisesta Strömmerillä on kokemusta hyvin monenlaisilta toimialoilta, muutamasta sadasta organisaatiosta. Strömmerin intohimo on auttaa asiakasorganisaatioita onnistumaan suorituskyvyn parantamisessa, systemaattisesti ja sydämellä.

LinkedIn 

Erinomainen.fi on yksi Oppia.fi – Oppimisen verkkokaupan viidestäkymmenestä yhteistyökumppanista.

 

Jos ainoa työkalusi on vasara, kaikki ongelmasi näyttävät nauloilta

Muutoksella on usein kaksi tahoa vastassaan: innostuneet, jotka toivottavat sen avosylin vastaan, sekä epäluuloiset, jotka haluavat viimeiseen asti välttää muutokseen sekaantumista. Toiset pelkäävät uusien tuulien suistavan hyväksi todetut käytännöt raiteiltaan. Toiset taas näkevät vanhat systeemit kaavoihin kangistuneina ja raskaina. Tällainen tahtojen taisto tuntuu nyt vallitsevan niin IT-palveluhallinnan maailmassa kuin projekteissakin, kun ketterät menetelmät pyrkivät ottamaan yhä suurempaa roolia. Ketteryys on minusta myös kykyä ja halua hyödyntää parhaiten kulloinkin soveltuvia menetelmiä ja työtapoja. Vasaroitahan on monenmoisia, kannattaa siis  tutustua, kokeilla ja siten kehittää omaa työkalupakkia entistä monipuolisemmaksi myös projektimaailmassa.

Patrick Becka (Director of Product Development, MBA, PMP) puki mallikaasti omiakin ajatuksiani blogin muotoon elokuun loppupuolella tekstissään ”What Agile isn’t”. Ketteryydestä on valloillaan useita käsityksiä: sekä siitä mitä se on ja mitä se ei ole, eivätkä suinkaan kaikki näistä edes pidä paikkansa. Vaikka ketterät menetelmät ajavat yksilön ja interaktiivisuuden etua, Agile ei esimerkiksi väitä prosesseja ja työkaluja irrelevanteiksi. Päinvastoin ne ovat nyt ja jatkossakin tärkeä osa organisaatioiden digitalisoitumista, joka on väistämättä meillä kaikilla edessä, kuten kollegani Veikko Nokkala kirjoitti. Becka korjaa myös vallitsevaa käsitystä siitä, että ketterät menetelmät sivuuttaisivat aina suunnitelman laatimisen tärkeyden. Tai että yhteistyö asiakkaan kanssa ylittäisi sopimusehdot.

Becka nostaa tekstissään esiin vanhan sanonnan, joka sopii tähän kuin nakutettu ”If the only tool you have is a hammer, every problem looks like a nail. (Jos ainoa työkalusi on vasara, se saa kaikki ongelmasi näyttämään nauloilta)”. Ongelman edessä et edes osaa ajatella, että voisi olla toinen – tilanteeseen parempi – keino ratkaista tuo haaste, koska koet, että sinulla on vain se vanha uskollinen vasara, jolla ne naulat on taottu takaisin paikoilleen aina ennenkin.

Olen jo aiemmin kirjoittanut siitä, ettei aina ole pakko valita vaihtoehdoista vain toista ja toimia orjallisesti sen oppien mukaan projektinhallinnassa. Olen itse työskennellyt erilaisten projektimallien ja –menetelmien maailmassa reilun neljännesvuosisadan, se on ollut melkoinen matka ja voi sanoa, että yhtä sun toista on tarttunut omaan työkalupakkiin.  PRINCE2 tuli mukaan viime vuosikymmenen puolella ja voin sanoa tuntevani sen ja sen tarjoamat mahdollisuudet  melkoisen hyvin. Olen myös omin silmin todennut sen  – oikein sovellettuna – toimivaksi menetelmäksi.

Mielenkiintoinen lisä tuotiin tarjolle, kun Axelos laajensi projektihallinnan sertifikaattitarjontaansa uudella ketterien menetelmien ja PRINCE2 yhdistelmällä eli PRINCE2 Agile näki päivänvalon. PRINCE2:n vahvuushan on projektin johtamisessa ja projektinhallinnassa (directing ja managing) ja ketteryys kohdistuu erityisesti tuotosten aikaan saantiin (delivery). Kun yhdistetään nämä kolme osa-aluetta (johtaminen, hallinta ja toteutus) järkevästi saadaan tämän päivän organisaatioita varten suunniteltu projektinhallintamalli. Hyvä käytännön esimerkki on Sony, joka näki tarvetta muuttaa käytäntöjään nopeammin muutoksiin reagoiviksi PRINCE2 Agilen avulla – toistaiseksi ratkaisu on vaikuttanut oikealta.

PRINCE2 Agilen lanseerauksessa syksyllä 2015 oli yksi iso mutta, ja arvasin sen nousevan ongelmaksi PRINCE2 Agile -sertifikaatista kiinnostuneille: kurssin sai suorittaa vain PRINCE2 Practitioner -sertifioinnin läpäisseet. Onneksi tämän huomasi ongelmaksi joku toinenkin ja Axelos on nyt lieventänyt esitietovaatimustaan vuoden 2017 loppuun. Jos olet suorittanut PRINCE2 Foundationin, voit nyt lisätä työkalupakkiisi esimerkiksi ruuvimeisselin vasaran kaveriksi, ja osallistua PRINCE2 Agileen. Wakaru järjestää kurssitoteutuksen yhdessä toimittajatahon Management Plazan kanssa 1.helmikuuta 2017.

 

tarja_isosaari_400x400Kirjoittaja toimii Wakaru Oy:n vanhempana konsulttina. Hän on työskennellyt projektijohtamisen parissa yli 25 vuotta ja on yksi harvoista sertifioiduista Suomen PRINCE2 -kouluttajista. 

Ota yhteyttä kirjoittajaan: tarja.isosaari@wakaru.fi

 

 

 

Wakaru on osa Oppia.fi – Oppimisen verkkokaupan verkostoa, josta löydät viimeisimmät projekti- ja portfoliojohtamisen koulutukset sekä ketterien menetelmien kurssitarjonnan.

 

Digitaalisen transformaation aika on nyt – onko organisaatiosi mukana vai ei?

Pankkisektorilta kuuluu jatkuvasti uutisia, joissa erilaisia digitaalisia transformaatioita esitellään markkinoita mullistavana asiana. Organisaatiot vastaavat haasteeseen rekrytoimalla digiosaajia, kuten OP on ilmoittanut tekevänsä, tai muuttamalla strategiaansa organisaation toiminnan tehostamiseksi ING Groupin ja Commerzbankin tapaan.

“Customer needs and expectations are the same, all over the world, and they expect us to adopt new technology as fast as companies in other sectors.”  CEO Ralph Hamers, ING Group

”Digitalisaatiossa pärjäävät ne toimijat, jotka osaavat luoda ylivoimaisen asiakaskokemuksen yhdistämällä inhimillisen ja digitaalisen palvelun parhaat puolet. Meillä digiosaajien tehtävä on ensisijaisesti asiakaskokemuksen rakentaminen”
– OP:n digijohtaja Harri Nummela

Asiakaskokemuksen määrittely ja asiakkaiden odotuksiin vastaaminen on muuttunut nopeasti taisteluksi elintilasta, jossa nopeimmat ja ketterimmät toimijat vetävät pisimmän korren. Jos tällä hetkellä musiikki tai elokuva-alasta puhuttaessa käytetään aina esimerkkinä Spotify- tai Netflix-palveluita, tapahtuu sama vertaus kohta myös muilla toimialoilla. Eikä ole mitään väliä, vaikka Spotify ei ole tehnyt yhtään voittoa, mutta sen häiritsevä vaikutus musiikkialaan on ollut merkittävä. Sama markkinoita häiritsevä muutos on tapahtunut hotelli- ja majoitusalalla (=AirBNB) tai taksiliikenteessä (=UBER).

Tärkeintä on tiedostaa jo tässä hetkessä tapahtuvat markkinamuutokset ja, miten Teidän organisaatio pysyy jatkuvassa muutoksessa mukana. Organisaation digitaalinen transformaatio on tässä jatkuvassa muutoksessa avain asemassa. Organisaatioiden tulee palvella asiakkaitaan entistä paremmilla käyttäjäkokemuksilla päätelaitteesta riippumatta. Uusilla ja käyttäjän elämää helpottavilla ominaisuuksilla voi olla tulevaisuudessa merkittävä painoarvo, kun tehdään päätöstä asuntolainasta tai mistä tahansa muusta palvelusta. Ja mikä sen parempi tapa koukuttaa asiakas, kun tuottaa sellaista digipalvelua, jota ilman hän ei voi elää?

“Commerzbank 4.0” strategy with three main thrusts: focused growth, digital transformation and increased efficiency” – Commerzbank

Digitaalisen transformaation takana on ennen kaikkea strateginen päätös, joka vie koko organisaation ja sitä kautta toimialan uuteen suuntaan. Sen taustalla on muutos, johon ei voida vastata pelkillä jatkuvilla YT-neuvotteluilla. Tuo muutos vaatii merkittäviä panostuksia digiosaamiseen joko nykyisiä työntekijöitä kehittämällä, olemassa olevien toimintatapojen muutoksella tai uusien resurssien avulla.

Sillä, puhutaanko strategian taustalla ketteristä menetelmistä – Agile, DevOps, SAFe vai SCRUM – tai jostain näiden yhdistelmästä, ei ole merkitystä. Fakta on, että ketterät menetelmät vastaavat digitaalisen transformaation haasteisiin verrattain paremmin kuin perinteinen ITIL tai vesiputousmalli. Perinteiset IT-palvelunhallintaan keskittyneet mallit (esim. ITIL) ovat myös vahvassa murroksessa, koska niiden kehittäjät ovat havainneet mallien huonon kyvykkyyden vastata nykyajan nopeisiin vaadittuihin kehitysprosesseihin.

Digitaalisen transformaation taustalla on vaikeita asioita, koska organisaation rakenne tulee muuttumaan automaation ja ketterän tekemisen johdosta. On väistämätöntä, että kun palvelut ja asiakasrajapinta muuttavat bittimaailmaan, ei tiettyjä prosesseja ja asiakasrajapintoja varten tarvita kaikkea sitä resurssia mitä tällä hetkellä käytössä. Se on kuitenkin väistämätön osa nykypäivää: kyllä minä ainakin hoidan mieluummin pankkipalveluni puhelimella omalta sohvaltani lempiohjelmani parissa kuin jonotan aamulla konttorissa puoli tuntia!

Organisaatioilla on kuitenkin vastuu työntekijöistään ja heidän hyvinvoinnistaan, joten työntekijöiden kouluttaminen ja kehittäminen tulisi olla jokaisen organisaation keskiössä – siten digitaalisen transformaation asettamiin haasteisiin voidaan toivottavasti vastata jo olemassa olevin resurssein.

Jokainen toimiala ja jokainen toimija elää osaltaan tätä muutosta, jossa digipalvelut ovat olennainen osa asiakaspalvelua ja sisäisiä prosesseja. Vaikka toimija ei ole ohjelmistoalan yritys, tulee sen kaltaista mentaliteettia ja kompetenssia löytyä, jotta digi transformaation haasteisiin pystytään vastaamaan.

Ja loppuun pari kysymystä, joita kunkin kannattaisi pohtia:

  • Onko Teidän organisaatiossanne keskusteltu avoimesti digitalisoitumisen vaikutuksista toimialallanne?
  • Tukeeko Teidän organisaationne strategia digitaalista transformaatiota?
  • Onko Teidän organisaationne halukas ja kyvykäs tekemään ja johtamaan digitaalisen transformaation vaatimia vaikeita ratkaisuja, päätöksiä ja kulttuurillista muutosta?
  • Onko Teidän organisaatiossanne kompentenssia vastaamaan väistämättä eteen tulevaan digitaaliseen transformaatioon?
  • Onko sinulla tulevaisuutta digiosaajana?

Hyvä lähtökohta digitaalisen transformaation osaamisen ja ymmärryksen kehittämiselle on DevOps Fundamentals -kurssi. Tule mukaan 3 päivän kurssille ja lupaan, että sinä olet valmiimpi vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. PS. ota kollegat mukaan, niin pääsette keskustelemaan organisaationne asioista.

Vuoden 2016 aikana järjestetty DevOps webinaarisarja kuunneltavissa maksutta BrightTalkin Oppia.fi-kanavalla.

 

veikko_nokkala_3

Veikko Nokkala

Kirjoittaja työskentelee DevOps-kouluttajana ja projektipuolen konsulttina. Aiemmin hän on toiminut neljä vuotta konsulttina Wakaru Teknologiapalveluissa. Veikko on DevOps, ITIL, PRINCE2, COBIT, TOGAF, Green IT, Lean IT ja SAFe -sertifioitu asiantuntija ja konsultti, jonka laaja-alainen kokemus erilaisista työtehtävistä on antanut hänelle erinomaisen näkemyksen liiketoimintatarpeista, niin liiketoiminnan kuin IT:nkin näkökulmasta.

 

 

 

 

Tulevaisuuden tuotekehitysorganisaation johtaminen

Digitalisaatio, IoT, kuluttajistuminen ja kokonaisuudessaan maailman muutosnopeus pakottavat organisaatiot uudistamaan toimintatapojaan radikaalisti. Varsinkin tuotekehitysorganisaatioiden tulee muuttaa toimintatapojaan ymmärtämään asiakasta paremmin ja luomaan yhä paremmin oikeita ratkaisuja oikeisiin ongelmiin.

Tulevaisuuden tuotekehitysorganisaatioissa ei ole siis kyse pelkästä Lean-ajattelusta tai ketteristä toimintatavoista vaan kokonaisuudessaan siitä, miten luoda organisaatio, joka on jatkuvassa muutoksen tilassa, mutta silti hallittu kokonaisuus, joka tuottaa asiakkailleen, omistajilleen ja työntekijöilleen arvoa.

Olemme Contribytellä jo useamman vuoden pohtineet tulevaisuuden tuotekehityksen toimintatapoja ja organisaatiomalleja. Olemme muun muassa järjestäneet Suomen johtavien tuotekehitys yritysten kanssa workshop-sarjoja, joissa olemme löytäneet teesejä tulevaisuuden tuotekehitykselle. Lisäksi meillä on vuosittain tapahtuma Tulevaisuuden Tuotekehitys 27.10.2016, jossa niin suomalaiset kuin eurooppalaiset ja amerikkalaiset ajattelijat kokoontuvat kertomaan omia näkemyksiään aihepiiristä.

Suuren kiinnostuksen vuoksi päätimme myös alkaa järjestämään luokkahuonekurssia, jossa jaamme tämän alueen osaamista kiinnostuneille. Kurssin aikana käydään läpi syitä tuotekehitysorganisaatioiden muutokseen ja maalataan suuntaviivat erilaisiin organisaatiomalleihin ja toimintatapoihin. Kurssin loppuosassa keskitytään organisaatioiden johtamisen muutokseen ja pohditaan, millaista johtajuutta uudenlaisilta organisaatioilta edellytetään ja millaiset johtamisen tavat eivät moderneissa organisaatioissa toimi.

Kurssiin aikana osallistujat saavat uusia ideoita ja konkreettisia toimintatapoja, joilla muokata organisaatiotaan kohtaamaan tulevaisuuden haasteet. Seuraava kurssi järjestetään marraskuussa 17.11.2016.

Kurssi on tarkoitettu kaikille organisaation kehittämiseen osallistuville tai siitä kiinnostuneille henkilöille. Esimerkkiosallistujia ovat kehityspäälliköt, organisaatioiden johtohenkilöt, Scrum Masterit, prosessin kehittäjät ja agile-valmentajat.

 

henri_hamalainen

Henri Hämäläinen

Kirjoittaja on Contribyten johtava konsultti ja toimitusjohtaja yli 10 vuoden kokemuksella erilaisista ketteristä organisaatioista.

Henri toimii pääasiassa organisaatioden muutoksen konsulttina, mutta toimii kouluttajana Scaling Agile Successfully kurssilla sekä järjestää Tulevaisuuden Tuotekehitys –workshop sarjaa.

LinkedIn        Twitter

 

 

Contribyte kuuluu Oppia.fi -verkostoon. Tutustu heidän laajaan ketterien menetelmien koulutustarjontaansa täältä.

Rekisteröidy maksutta BrightTalkiin ja katso Contribyten videomateriaaleja Oppia.fi -kanavalta.

 

DevOps ja muuttuva maailma

DevOps on perusperiaatteidensa puolesta ennen kaikkea kulttuuria ja tapa toimia. Sen tarkoituksena on mahdollistaa erilaisten kehitys- ja tuotantoprosessien tehokas toteuttaminen automatisoidusti teknisiä työkaluja hyväksikäyttäen. DevOps-kulttuurissa työyhteisö työskentelee yhteisen määränpään hyväksi: jokainen henkilö on valmis näkemään vaivaa ja tekemään jotain, mikä ei välttämättä kuulu omaan toimenkuvaan.

DevOpsiin liittyvät työkalut ovat kehittyneet viime vuosina merkittävästi ja DevOpsin eri osa-alueille tulee jatkuvasti uusia työkaluja ja ratkaisuja, jotka helpottavat DevOps toiminnan harjoittamista. Myös asiakastarpeet sekä ohjelmisto-, tuote-, ja palvelukehityksen mahdollisuudet ovat monipuolistuneet. Tämä asettaa lisää haasteita työyhteisölle ja yksilöille pysyä mukana muuttuvassa maailmassa.

DevOpsin toteuttamista varten työyhteisössä tulisi olla yhteinen ymmärrys siitä mitä DevOps tarkoittaa. Jokaisella DevOpsin parissa työskentelevällä henkilöllä tulisi olla näkemys omasta roolistaan: mitä häneltä odotetaan ja mitä hän voi odottaa muilta.

DevOps Agile Skills Association (DASA) on avoin kansainvälinen yhteisö, jonka tarkoituksena ja päämääränä on selkeyttää DevOpsiin kuuluvaa sisältöä ja auttaa työyhteisöä ja yksilöitä ymmärtämään paremmin, mitä on DevOps ja miten kukin yksilönä soveltuu DevOps toimintamalleihin. DASA:n määrittelemän DevOps-osaamiskartan avulla voidaan työhteisöä ja yksilöitä kouluttaa oikeaan suuntaan mielekkäällä ja johdonmukaisella tavalla. DevOpsin ja osaamiskartan avulla työyhteisö ja yksilöt osaavat paremmin vastata muutoksiin, joita muuttuva maailma ja ketterät menetelmät tuovat tullessaan.

Tervetuloa suosituille DevOps Fundamentals -kurssille keskustelemaan aiheesta lisää. Tutustu myös maksuttomiin #WakaruDevOps-sarjan webinaarinauhotteisiin!

veikko_nokkala_3

Veikko Nokkala

Kirjoittaja on juuri tehnyt uuden aluevaltauksen DevOps-kouluttajana ja projektipuolen konsulttina. Sitä ennen hän työskenteli neljä vuotta konsulttina Wakaru Teknologiapalveluissa. Veikko on ITIL, PRINCE2, COBIT, TOGAF, Green IT, Lean IT ja SAFe sertifioitu asiantuntija ja konsultti, jonka laaja-alainen kokemus erilaisista työtehtävistä on antanut hänelle erinomaisen näkemyksen liiketoimintatarpeista, niin liiketoiminnan kuin IT:nkin näkökulmasta.

 

 

Lisää tästä ja muista mielenkiintoisista aiheista: oppia.fi / koulutukset / ketterät menetelmät

 

Kakusta kermat ja pullasta rusinat omaan projektinhallintaan

Jos haluaa kakun päältä kermat ja pullasta rusinat, onko pakko valita jompikumpi? Voisiko napata ja hyödyntää molemmista parhaat palat ja ennen kaikkea olosuhteisiin nähden tarkoituksenmukaisimmat tavat toimia?

Tällaisia ajatuksia olen viime aikoina pyöritellyt projektinhallintaan liittyen ja Tero Vilmunen on pukenut ne oivallisesti sanoiksi blogikirjoituksessaan ”vesiputousmenetelmä vs. ketterät menetelmät” (9/2015). Vilmunen käsittelee tekstissään molempien menetelmien etuja ja heikkouksia.

Vesiputousmallilla tarkoitetaan suoraviivaista projektinhallintaa: suunnittelu, toteutus, testaus, toimitus. Kukin vaihe saatetaan loppuun kerralla eikä siihen tämän jälkeen palata. Tämän vuoksi suunnitelman pitää olla alusta lähtien vedenpitävä, yksityiskohtainen ja tarkasti laadittu. Vesiputousmallin hyödyiksi Vilmunen mainitsee laajan projektin dokumentaation, suojan työntekijävaihdoksia vastaan sekä sen, että projekti tulee mahdollisimman selväksi asiakkaalle. Asiakas tietää heti, mitä lopputulokselta odottaa.

Ketterissä menetelmissä puolestaan projekti jaetaan pienempiin osiin ja yhden osan valmistuttua, se testataan ja välietapilla arvioidaan, tuleeko suunnitelmaa muuttaa. Virheistä opitaan matkan varrella ja asiakaspalautteella voidaan vaikuttaa lopputulokseen jo tekovaiheessa. Hyötyjä ovat ennen kaikkea joustavuus ja asiakkaan osallistaminen projektiin. Koska lopputulos on jatkuvasti muokattavissa, se pysyy nykyajassa mukana, jatkokehitys helpottuu ja projekti todennäköisesti saadaan päätökseen ripeästi.

Kuulostaa hyvältä, eikö? Molemmissa menetelmissä on kuitenkin myös ongelmansa, kuten Vilmunen listaa. Jos vesiputousmallin mukaan tehtyyn projektiin halutaankin muutoksia, on kaikki pahimmassa tapauksessa aloitettava uudestaan lähtöruudusta. Virheet jäävät kehitysvaiheessa helposti huomaamatta, koska kokonaisuuden toimivuutta testataan vasta valmiina. Lisäksi jos suunnitelma on alkujaankin ollut virheellinen, on koko projekti tuhoon tuomittu. Mahdollisuus muokata projektia rakennusvaiheessa ketterien menetelmien tavoin ei kuitenkaan ole ongelmatonta sekään. Jos sisällönhallinta ei ole hallussa, projekti venyy nopeasti pitkäksi ja raskaaksi eikä lopputulema ole enää lainkaan sitä mitä alun perin projektilla lähdettiin hakemaan.

Tarkoituksenmukaisuuden ja hyväksi havaittujen toimintatapojen tai käytäntöjen pitäisi ohjata projektijohtamisessakin tekemistä. Ketterissä menetelmissä esimerkiksi asiakkaalta tai tilaajalta vaaditaan huomattavaa osallistumista projektin aikana ja valmiutta nopeaan päätöksentekoon. Vilmusen bloggauksen lopussa on minusta se viisaus, jota ei pidä unohtaa eli yhdistäminen ja soveltaminen. Ei siis kannata vannoa vain yhden menetelmän nimeen, vaan ottaa huomioon kaikki vaikuttavat tekijät: ympäristö, toimiala, asiakas… Se, kuinka paljon kermaa ja kuinka paljon rusinoita omaan leipomukseen lisätään, on makukysymys!

Tutustu Wakarun ja kumppaneiden projektinhallintaan sekä ketteriin menetelmiin liittyviin koulutuksiin Oppia.fi – oppimisen verkkokaupan koulutuskalenterista. Vilmusen tekstiin pääset täältä.

 

tarja_isosaari_400x400

Tarja Isosaari

Kirjoittaja toimii Wakaru Oy:n vanhempana konsulttina. Hän on työskennellyt projektijohtamisen parissa yli 25 vuotta ja on yksi harvoista sertifioiduista Suomen PRINCE2 -kouluttajista. 

 

 

 

 

 

Lisää tästä ja muista mielenkiintoisista aiheista: oppia.fi / koulutukset / projekti- ja portfoliojohtaminen

Kysymyksiä kouluttajalle? Laita viestiä: tarja.isosaari@wakaru.fi