Miltä nyt tuntuu, Vuoden Service Desk -esimies?

Juha Björkengren palkittiin vuoden 2015 Yhteys-asiakaspalvelukonferenssissa Helsingin Taitotalossa 8.syyskuuta esimerkillisestä työstään Service Desk -esimiehenä. Voitostaan yllättynyt Midas Touchin palvelupäällikkö sanoo olevansa ylpeä ja erittäin otettu omien esimiestensä eleestä nimittää hänet ehdolle palkinnon saajaksi.

Juha työskentelee tiiminsä kanssa Pieksämäen toimipisteellä ja olipa tieto voitosta kiirinyt jo kotikulmilla, kun S-marketin kassallakin onniteltiin esimerkillistä esimiestä. Kahdeksan vuotta Midas Touchilla työskennellyt Juha johtaa tällä hetkellä vajaa 20 hengen yksikköä palvelupäällikön tittelillä.

Asiakkuuksia meillä on tällä hetkellä reilut 30, joista jokaisella omat systeeminsä. Haasteellisinta ja samalla myös motivoivaa on pysyä kaikkien kanssa samalla aaltopituudella, Juha tuumii. 

Juhan tiimi kuvaili esimiestään mieheksi, joka osaa asiansa ja pitää yhtä alaistensa kanssa. Hän sai kiitosta myös mielipiteiden kuuntelemisesta ja kehitysideoiden eteenpäin viemisestä. Juha itse sanoo olevansa esimiehenä reilu ja vaativa. Tiimiinsä hän luottaa kuin kallioon ja uskaltaa siksi myös antaa vastuuta. Tärkeimpänä kaikista esimiehen ominaisuuksista Juha näkee motivoimisen ja jatkuvan keskusteluyhteyden ylläpidon, muulloinkin kuin kehityskeskusteluissa.

– Työ itsessään on se, joka motivoi. Joka aamu on kiva tulla töihin. Kyselemällä ja kuuntelemalla oppii koko ajan. Pidän haasteista ja siitä, että pystyn itse päättämään oman päiväni sisällöstä, Juha sanoo.

Juhan mielestä vaativuustason jatkuva kasvu on yksi isoimmista tulevaisuuden haasteista asiakaspalvelualalla työskenteleville. Teknologian kehityksessä on pysyttävä mukana, kun uusia laitteita otetaan yrityksissä käyttöön ja niiden hallitsemisen taidolla kova kysyntä. Siksi Juhan mielestä kiinnostus omaan alaan pitää olla vahva myös vapaa-ajalla.

Toimistolla voitokasta esimiestä juhlistettiin totta kai mansikkakakulla! Sen voimin onkin hyvä suunnata ensi viikolla Helsinkiin uusia asiakkuuksia solmimaan.

Lue juttu voittajasta myös Midas Touchin kotisivuilta ja tutustu Midaksen Help Desk -sivuun sekä asiakaspalveluun liittyvään yritysblogiin!

JuhaBjorkengren_yhteys2015

Juha Björkengren

Vuoden Service Desk -esimies kilpailu on käynnissä! Löytyykö työyhteisöstäsi henkilö, joka ansaitsisi tunnustusta? Ilmoita hänet mukaan!

Kukitettu Vuoden Service Desk -esimies saa palkinnokseen diplomin muistuttamaan ansiokkaasta suoriutumisesta työssään sekä lahjakortin yhteen Wakaru Eventsin asiantuntijatapahtumista!

Kasvaa pitäisi, mutta miten?

”Suomessa ei ole SLUSH:in lisäksi tapahtunut mitään kiinnostavaa viiteen vuoteen”, kertoi Piilaaksossa asuva Mårten Mickos Accenturen teollisuudelle suunnatussa SLUSHin oheisseminaarissa 12. marraskuuta 2015. Mickosin mielestä teollisuuden on muututtava ja otettava oppia StartUp-toiminnasta. Lisää kaasua, lisää riskejä ja uusia avauksia!

Ja tosiaan, Suomessa leikkaukset on leikattu ja tehostukset tehty. Nyt pitäisi miettiä, mitä sitten tehdään, kun lama loppuu? Mitä tapahtuu teidän yrityksessänne? Onko toimenpiteitä jo tehty?

Yksi strategia on odottaa ja katsoa, mihin maailma menee. Se on vaarallinen strategia, koska toimintamurroksia tulee pienten ja ketterien StartUpien lopputuloksena. Liiketoimintamallisi on vaarassa, kun seuraava Uber iskee juuri sinun toimialallesi, eikä yrityksen reaktionopeus yllä vastaamaan muutokseen. ”No me ostamme ne”-ajattelu ei tule toimimaan, sillä uuden digitalisoituvan liiketoiminnan arvo on tähtitieteellistä.

Odottamisen sijaan kannattaa lähteä hakemaan kasvua ja muutosta itse. Miten tehdä se kilpaillussa digitalisoituvassa globaalissa markkinatilanteessa? Yrityksen kassassa on rahaa, mutta kuinka käyttää se viisaasti ja saada siitä suurin hyöty irti? Allekirjoittaneen kokemuksen mukaan missään yrityksessä ei ole puutetta ideoista. Vaikkei ylempi johto tietäisikään, niin koko organisaatio on täynnä erilaisia ideoita, joista osa on todella hyviä ja toteuttamiskelpoisia. Ongelmana on yleensä, ettei yritysjohto ole huomannut innovaatiotoiminnan tarvitsevan oman toimintatapansa ja kulttuurin sekä siihen sopivan ylimmän johdon tuen.

Yritys, määrittelynsä mukaisesti, tuottaa tuotteita ja pyrkii optimoimaan toimintatapaansa nopeammaksi ja parempaa laatua tuottavaksi. Toimintatapa on proseduuripohjaista. Yritys toimii määrittelemiensä toimintaohjeiden ja prosessiensa puitteissa tekemällä sitä mitä ennenkin on tehty. Innovaatiot eivät ole tällaisia, joten usein hyvät, erityisesti radikaalit, ideat tapetaan ohimennen, tai priorisoidaan lopetettaviksi kustannussäästötilanteessa. Olemassa olevan tuotteen seuraava julkistushan on turvattava.

Ratkaisu on Innovaatiotoiminnan kohentaminen ja Lean StartUp -toiminnan siirtäminen yrityksen sisälle. Innovaatiotoiminnassa saadaan yritysjohdon käsittelyyn uudet keksityt avaukset, ja lean startup -toimintatavalla ne saadaan kustannustehokkaasti validoitua. Lean StartUp -toimintamalli perustuu aikaisiin kokeiluihin pienillä investoinneilla. Vasta kun tiedetään asiakkaiden pitävän ideasta, siihen investoidaan enemmän. Tämä toimintamalli on yhä suositumpaa USA:ssa, jossa esimerkiksi General Electric on sitä hyödyntänyt massiivisessa skaalassa.

Innovation Professional -kurssilla käydään läpi Innovaatiotoiminnan perusprosesseja ja arvioidaan, miten osallistujien yrityksessä innovaatiotoiminta toimii. Kurssilla haetaan konkreettisia ratkaisuja parempaan toimivuuteen. Tämän lisäksi käydään läpi Lean StartUp -toiminnan sisältö ja miten sen voi siirtää yrityksen sisälle. Yrityksen kulttuurissa ja toiminnassa tulee tapahtua muutos ja sen tekemiseen annetaan hyvin konkreettiset ohjeet. Kurssilla pohditaan myös, miten yrityksen eri funktioiden tulee muuttua, jotta sisäiset StartUpit saavat tarvitsemansa tuen. Lopuksi tarkastellaan suomalaisen sisäistä StartUp-toimintaa kokeilleen teollisuuden havaitsemia sudenkuoppia.

Sisäisistä StartUpeista on tekeillä myös kirja! Kirja kattaa alueen monipuolisesti ja linkki löytyy täältä. Seuraa Landonin kurssitoteutuksia Wakarun koulutuskalenterista.

 

 

jukka_marijarvi_blogikuva

Jukka Märijärvi

 

Kirjoittaja on ohjelmisto- ja tuotekehitysalan konkari. Hän on toinen Ohjelmistotuotanto-kirjan, alan bestsellerin, kirjoittajista. Kirja on ollut käytössä kaikissa Suomen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Siitä on tehty 12 painosta, 25 000 myytyä kirjaa.

Pitkällä Nokia-urallaan Märijärvi on ollut monipuolisesti tuotekehityksen eri tehtävissä. Nyt hän toimii omassa Landon Oy:ssä kouluttajana ja konsultoi suomalaisia yrityksiä.

Etene kokonaisarkkitehtuurissa sisältö edellä

Usein tuodaan esille, että kokonaisarkkitehtuurin onnistumisen kannalta oleellista on viestintä, johdon sitoutuminen sekä kokonaisarkkitehtuurin jalkauttaminen organisaatioon. Tämä kaikki on totta. Ilman sisältöä ei kuitenkaan ole mitään onnistumisen mahdollisuuksia, sillä silloin ei ole mitään viestittävää tai jalkautettavaa. Riittävän laadukkaan sisällön tuottaminen (sen ylläpitoa unohtamatta) on arkkitehtuurin kivijalka.

Me kaikki toivomme, että arkkitehdit voisivat keskittyä organisaation ja osaamisensa kannalta oleellisimpaan eli arkkitehtuurin tekemiseen. Jotta tekeminen olisi tehokasta, on siihen oltava riittävät suuntaviivat valmiina. Yksi arkkitehti voisi tarpoa metsään polun ja viitoittaa sen mennessään, niin kaikkien ei tarvitse olla yhtä aikaa eksyksissä. Vaikka kukin arkkitehti löytää melko nopeasti toimivat työtavat, on onnistumisen kannalta tärkeää, että arkkitehtuurityötä tehdään organisaatiossa enemmän samalla kuin eri tavalla.

Arkkitehtuuri ei ole valmis keittokirja, vaan ennemminkin työkalupakki, josta pitää poimia kuhunkin tilanteeseen sopivat työkalut. Voisi kuvitella, että organisaatioilla ei olisi aikaa päällekkäiseen työhön, kuten siihen, että sama toiminnallinen vaatimus kuvataan prosesseina, vaatimuksina ja käyttötapauksina. Tätä näkee kuitenkin usein, sillä eri työtapojen suhdetta toisiinsa ei ole helppo hahmottaa. Oikeat työvälineet oikeassa paikassa voivat tehostaa arkkitehtuuri- ja määritystyötä moninkertaisesti.

Mitä paremmin arkkitehtuurin sisältö osuu nappiin, sitä suuremmat mahdollisuudet on onnistua myös sen jalkautuksessa. Coalan ja Wakarun kursseja opettavat kokeneet arkkitehdit viitoittavat sinulle tietä!

Coalan kokonaisarkkitehtuurin kurssit löydät Wakarun kurssikalenterista.

Anna_Aaltonen

Anna Aaltonen

Kirjoittaja on kokonaisarkkitehti ja konsultti Coalasta. Hänellä on yli 15 vuoden kokemus arkkitehtuurityöstä sekä organisaation omana arkkitehtinä että konsulttina.

Anna tuntee kokonaisarkkitehtuurin työtavat ja välineet ja on soveltanut niitä erilaisissa organisaatioissa ja käyttötilanteissa. Anna myös harrastaa arkkitehtuuria toimimalla Kokonaisarkkitehtuurin osaamisyhteisössä ja irrottautuu työasioista koirien MH-luonnekuvausten parissa.

Konfiguraationhallinta ja Gordionin solmu

On vanha vitsi, että jos suunnitelmissa on konfiguraationhallinnan prosessin ja CMDB-työkalun käyttöönotto, nopein ratkaisu selvitä tilanteesta ehjänä on unohtaa koko juttu. Aiheesta onkin muodostunut varsinainen Gordionin solmu.

Aihealueesta jotain tietävät ihmiset jakautuvat usein erilaisiin arkkityyppeihin:

  • ITSM PRO: ”Kun katsot vaan ITIL:stä hyvät käytännöt, hankit Gartnerin suositteleman työkalun, jossa tarvittavat vimpaimet on saatavilla OOB (out-of-the-box), määrittelet ja raportoit KPIt, parannat CSI-prosessilla sekä huolehdit kunnollisesta jalkautuksesta, niin kaiken pitäisi olla ihan no problem!”
  • CMDB GURU: ”Se on kuule monimutkainen juttu, mutta mahdollista tehdä kun ymmärtää monimutkaisia teknisiä juttuja, kysy vaan multa!”
  • KYYNINEN KONSULTTI: ”Yritetty on ja aina tullut pelkkää kuraa lopputuloksena, unohda koko juttu. Keskity mieluummin parantamaan asiakaskokemusta!”
  • BUSINESS MAN: ”Meilläkin ne yritti, puhui jostain business impact analyyseistä, työtunteja ja rahaa paloi ja tosi hyvää dataa on nyt kuulemma jossain BCMD-järjestelmässä?”

Kun katson omaa työhistoriaa ajassa taaksepäin, tunnistan itseni ainakin kolmesta ensimmäisestä arkkityypistä. Viitekehyksillä on tullut brassailtua, teknologiapornossa on pyöriskelty ja kyynisyyskin on joskus työntynyt ihon alle.

Miksi aihe sitten on niin haastava? Yksinkertainen vastaus on konfiguraationhallinnan prosessin monimutkaisuus verrattuna muihin tyypillisiin palvelunhallinnan prosesseihin. ITIL-kirjojen konfiguraationhallinnan prosessi on vaikeaselkoisesti kuvattu ja prosessi jääkin harmittavan usein vähemmälle huomiolle.

  • Työkalu- ja teknologiaspekti on korostunut. Käytännössä prosessia ei voi ottaa käyttöön ilman soveltuvaa työkalua, joka tukee kaikkia alla mainittuja vaatimuksia.
  • Vaadittava datamalli relaatioineen ja viittauksineen liiketoimintatietoihin kuten asiakas- ja sopimustietoihin on usein hyvin monimutkainen ja vaatii hyvää suunnittelua ja kommunikaatiota organisaatiossa.
  • Prosessilla on monimutkaiset sidokset sisarprosesseihin. Konfiguraationhallinnan prosessi yksin ei pysty ylläpitämään tietoja CMDB:ssä, vaan se tarvitsee tukea muilta prosesseilta kuten muutoshallinnalta ja palvelupyyntöjenhallinnalta. Prosessin hyödyt eivät myöskään realisoidu, mikäli konfiguraatiotietoja ei käytä kukaan (tai tiedot eivät ole hyödyllisiä muille prosesseille).
  • Asetetut tavoitteet ja odotukset prosessille johtavat usein hyvin siihen, että toteutuksen laajuus paisuu. Toteutus taas täytyy tehdä pienissä askelissa, jotta pysytään järjellisissä aikatauluissa. Kehityssuunnitelman teko onki kaiken A ja O kun mietitään, mitä asioita halutaan ja voidaan nostaa toiveiden tynnyristä ensimmäisenä.
  • Niin kuin kollega Peltoniemi osuvasti aiemmin kuvasi, CMDB ja konfiguraationhallinta ei koskaan tule valmiiksi, se elää ja kehittyy palveluorganisaation ja sen palveluiden mukana. Tämä edellyttää, että prosessi on kyvykäs kommunikoimaan eri sidosryhmien kanssa, tunnistamaan uudet tarpeet ja vaatimukset ja viemään muutokset käytäntöön. Päivästä ja vuodesta toiseen.

Eli pitäisikö kyynistä konsulttia kuulla ja jättää konfiguraationhallinta väliin ja keskittyä muihin prosesseihin? Konfiguraatiotietoa ylläpidetään palvelutehtaassa joka tapauksessa erilaisissa tietojärjestelmissä, excel–lomakkeilla, jne. Kyse on yksinkertaisesta päätöksestä:

  • Halutaanko konfiguraatiotietoja ylläpitää keskitetyssä tietovarastossa yhdenmukaisten prosessien mukaisesti?
  • Vai annetaanko sidosryhmien organisaatiossa hoitaa tietojen ylläpito haluamallaan tavalla?

Jos päädytään ensin mainittuun vaihtoehtoon, oikotietä onneen ei ole. Konfiguraationhallinnan kehittäminen tulee aloittaa suunnittelutyöllä, joka kattaa käytettävät teknologiat, prosessit, datamallin sekä kehityksen tiekartan suunnittelun jossa kunkin vaiheen tuotokset ja saavutettavat hyödyt ovat selkeästi tunnistettuna, sovittuna ja kuvattuna.

Justin Group Oy kouluttaa käytännön konfiguraationhallintaa ja kuuluu Oppia.fi-verkostoon. Uusimmat kurssitoteutukset nähtävissä täältä.

 

aki

Aki Lähteenmäki

Kirjoittaja on vuodesta -98 työskennellyt monissa eri rooleissa palvelunhallinnan ympärillä.

Ennen JustInin perustamista Aki työskenteli 8 vuotta konsulttina eri yrityksissä. Hän on myös suomen ITSMF:n CMDB ja palveluportfolio SIG:n (special interest group) puheenjohtaja.

 

 

LinkedIn

 

Tavoitteena ISO/IEC 20 000 -sertifikaatti?

Suomessa on kehitetty IT-palvelunhallintaa systemaattisemmin reilut 15 vuotta. Hankkeet ovat keskittyneet ITILin ja prosessikehityksen ympärille sekä niitä tukevien palvelunhallinnan työkalujen käyttöönottoon. Monessa tapauksessa kehitystyö on jämähtänyt perusprosessien käsittelyyn ja kehitykseen, eikä uutta askelta ole välttämättä otettu.

ITIL on oikein toteutettuna auttanut useita organisaatioita laadun kehityksessä ja vienyt toimintaa parempaan suuntaan palvelunhallinnassa. Kuitenkin varsinkin monessa IT-palveluliiketoimintaa tekevässä organisaatioissa olisi jo aika siirtyä eteenpäin kohti vielä systemaattisempaa toimintaa.

Järkevä jatkokehityslinja näissä tapauksissa on ISO 20000-sertifiointi, varsinkin jos prosessien kypsyystaso on jo korkealla aikaisemman kehitystyön johdosta. Usein harppaus kohti ISO 20000-sertifikaattia ei ole lainkaan niin suuri, kuin siitä yleisesti kuvitellaan.

Muistan, kun jo noin kymmenen vuotta sitten puhuttiin, että ISO 20000 on ”tulossa” ja ”iso osa alan organisaatioista tulee sertifioimaan itsensä”. Kuitenkin tätä kirjoittaessa Suomessa on vain 9 organisaatiota, jotka ovat saavuttaneet ISO/IEC 20000-sertifikaatin.

Kiinnostusta sertifiointia kohtaan on nostanut viime aikoina se, että ISO 20000 on alkanut näkyä IT-alan suurissa tarjouskilpailuissa joko vaatimuksena tai laatupisteitä tuovana tekijänä. Tämä on kallistanut vaakakupin monessa tapauksessa sertifioidulle toimittajalle. Liiketoiminnallisessa mielessä tämä tarkoittaa usein kymmeniä miljoonia euroja.

IT-palveluliiketoiminnassa on todella kova kilpailu ja marginaalit toimittajien välillä ovat pieniä. Siksi onkin välillä hämmästyttävää, kun selkeitä kilpailuetuja tuovia menetelmiä ei kehitetä organisaatioiden toimintaan.

Liiketoiminnan näkökulmasta asia on hyvinkin selkeä ja hyödyt tulevat laadukkaamman IT-toiminnan kautta. Voittajia ovat paitsi asiakkaat, myös oman organisaation johto, työntekijät ja sidosryhmät.

Olisiko sinunkin jo aika ottaa seuraava askel?

Tule haastamaan kirjoittajaa aiheesta seuraavaan maksuttomaan palvelunhallinan webinaariin: ISO/IEC 20000 tavoitteena ja kehityksen karttana 01.02.2017

 

JaakkoMarin

Jaakko Marin

Kirjoittaja on JSM Consultingin pääkouluttaja ja ensisijainen konsultti, jolla on monipuolinen palvelujohtamisen osaaminen ja käytännön näkemys organisaatioiden kehittämisestä parhaiden käytäntöjen avulla.

Jaakko tunnetaan myös innostavana valmentajana, joka on tähän mennessä valmentanut ja kouluttanut jo yli 1300 IT-alan ammattilaista parhaiden käytäntöjen ja prosessiviitekehysten maailmaan. Hän on yksi Suomen laajimmin sertifioiduista IT-palvelujohtamisen osaajista.

Uudelleen implementoinnin ihanuus

Puhuin viime viikolla ITSMF ”IT Feels Good!” vuosikonferenssissa aiheella ”Ensi-ilta tulossa, mutta kässäri vielä puuttuu”. Pohdin, miksi palvelujohtamisen hankkeissa lopputulema on harvemmin hyvä kuin tyydyttävä tai huono.

Esitykseni aikana pyysin yleisöä viittaamaan, mikäli heidän organisaatiossaan on viimeisen viiden vuoden aikana uudelleen implementoitu ITSM työkalu. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki kädet nousivat. Mistä tämä kertoo? Se kertoo siitä, että vaikka ensimmäisen käyttöönottoprojektin tavoitteet olisikin saavutettu, todelliset tulokset näkyvät vasta usean vuoden päästä, kun projektitiimi on irtautunut ja operatiivisen henkilöstön tulisi elää tulosten kanssa. Kun uudelleen implementointiin lähdetään, voidaan lähtökohtaisesti todeta että ensimmäinen yritys ei ole onnistunut.

Miksi näin käy?

Hankkeisiin lähdetään liian kevyin eväin. Rahat ja resurssit varataan systemaattisesti. Aikataulu ja koulutukset suunnitellaan huolella ja kaikki on näennäisesti hyvin, mutta.. Kun projektille asetetaan tavoitteita ja vaatimuksia, liian usein törmätään 200 rivin listauksiin, jotka pelottavan usein ovat kopio kilpailutuskonsultin edellisestä toimeksiannosta. ”Eihän pyörää tarvitse joka kerta keksiä uudestaan, joku on nämä jo kertaalleen tehnyt”.

Väärin!

Pyörä pitää joka kerta vähintäänkin sovittaa haarukkaan ja kaiken lisäksi vielä miettiä ajetaanko pyörällä maastossa vai kadulla, kesällä vai talvella. Palvelujohtamisessa tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen projektin tavoitteet ja vaatimukset pitää sovittaa organisaation ja organisaation osien omaan tilanteeseen. Tämä on ehdottomasti se piste mikä on jo vuosia mättänyt palvelujohtamisen projektien käynnistyksessä. Tämä on myös yksi suurimmista syistä sille, että usea organisaatio on ajautunut uudelleen implementointiprojekteihin.

Palvelumuotoilu. Olen sen tuomiin mahdollisuuksiin niin ihastunut, että viljelen sitä kyllästymiseen asti. Palvelumuotoilu kehittää kaupalliset tekijät huomioivia palveluita käyttäjille. Yksinkertaisen kaunista. Palvelumuotoilu korostaa ympäristön ymmärtämisen ja konseptisuunnittelun merkitystä. Nämä molemmat olemme palvelujohtamisen projektien alkupäästä unohtaneet ja siinä se vika on! Prosessikehykset, teknologiaratkaisut ja muutostyökalut ovat kunnossa. Olemme vain käyttäneet niitä väärin.

Nyt ryhtiä hankkeisiin kunnon taustatyön kautta ja suunta kohti kestävien ratkaisujen kehitystä.

Justin Group Oy kouluttaa käytännön konfiguraationhallintaa ja tulevat toteutukset löydät Wakarun kurssikalenterista.

 

jani_palmu_ITSM

Jani Palmu

Kirjoittaja on innostunut palveluista ja niiden kehittämisestä teknologiaa hyödyntäen. Hän on toiminut palvelujohtamisen kehitystehtävissä vuodesta 2003 lähtien eri rooleissa integraatioasiantuntijasta Pohjoismaisen konsulttiorganisaation vetäjän tehtäviin. Harrastukselta tuntuvan työn ulkopuolella hän puuhastelee pihapiirissä Nurmijärven Perttulassa omakotitaloa viimeistellen.

 

Miten onnistut ketteryyden skaalautumisessa

Monet ohjelmistokehitys- ja IT tiimit ovat olleet ketteriä jo vuosia. Toimintatavoista Scrum, Kanban ja niiden sekoitukset ovat olleet onnistuneesti käytössä monissa tiimeissä jo pidemmän aikaa. Viime vuosina haasteeksi onkin noussut, että miten projektit ja porfolio-tason tekeminen saadaan rytmitettyä toimimaan tehokkaasti ketterien tiimien kanssa, jotta arvoa saadaan tuotettua yhä tehokkaammin asiakkaille.

Tähän kysymykseen on viime vuosina noussut muutamia valmiita prosessimalleja, joiden avulla käyttöönotto on helpompaa. Nimekkäimpänä näistä on SAFe (Scaled Agile Framework) johon on tiivistetty monia hyviä käytäntöjä viime vuosilta. Vähän toisenlaisia lähestymistapoja samaan ongelmatiikkaa tarjoavat NEXUS framework, LeSS (Large Scale Scrum) sekä DAD (Disciplined Agile). Näissä kaikissa on hyviä huomioitavia asioita ja ne lähestyvät samaa ongelmatiikkaa eri tavoin. Mikään näistä ei ole toistaan parempi suoraan, vaan ne niiden lähtökohdat ja tavoitteet ovat erilaiset.

Tärkeintä ketteryyden skaalautumisessa kuitenkin on muistaa jokaisen organisaation uniikki ympäristö. Valmiit frameworkit eivät koskaan takaa toimivaa tulosta, mutta niiden käyttöönotosta voi saada hyvän lähtökohdan skaalautumisen onnistumiselle. Jokaisen organisaation tuleekin itse miettiä, millaisessa ympäristössä he toimivat, minkä tasoista heidän ketteryyden ymmärtäminen on organisaation kulttuurissa ja mitä rajoitteita heidän liiketoiminnallinen toimintaympäristö asettaa heille. Onnistuminen organisatorisessa ketteryydessä on paljon enemmän kuin toimintamallin käyttöönotto, se vaatii myös ajattelutavan sisäistämistä ja uskallusta toimia periaatteiden mukaisesti.

Auttaaksemme organisaatioita tässä ongelmatiikassa, keräsimmekin monien eri yritysten kokemuksista ketteryyden skaalautumisen kannalta tärkeimpiä asioita yhteen kurssiin: Scaling Agile Successfully. Tällä yhden päivän kurssilla käymme läpi eri frameworkkien tärkeimmät asiat ja keskitymme luomaan pohjaa ketteryyden skaalautumisen onnistumiseen. Käsittelemme niin tiimi, program kuin portfolio-tasoisia asioita kuin myös organisaatiokulttuurin liittyviä asioita.

Kurssin vahvuuksiin kuuluu käytännön ja kokemuksen tuoma ote. Meillä on yrityksenä kokemusta kymmenistä ketteryyden skaalautumisen hankkeista ja pystymmekin tuomaan käytännön kokemusta esille paremmin kuin monet teoriaan keskittyvät kurssit.

Tulevat ketterät koulutukset löydät Wakarun koulutuskalenterista.

 

henri_hamalainen

Henri Hämäläinen

Kirjoittaja on Contribyten johtava konsultti ja toimitusjohtaja yli 10 vuoden kokemuksella erilaisista ketteristä organisaatioista.

Henri toimii pääasiassa organisaatioden muutoksen konsulttina, mutta toimii kouluttajana Scaling Agile Successfully kurssilla sekä järjestää Tulevaisuuden Tuotekehitys –workshop sarjaa.

LinkedIn        Twitter