Miksi avoimen lähdekoodin käyttö kannattaa

Avoimen lähdekoodin hyödyntäminen ohjelmistokehityksessä on nykyisin hyvin yleistä, eikä syyttä. Avoimen lähdekoodin turvin on saatavilla runsaasti laadukkaita ohjelmistokomponentteja hyvin monipuolisesti. Tarjolla on kaikkea kirjastoista ohjelmistokokonaisuuksiin. Tällaisten ilmaisten ja helposti saatavilla olevien komponenttien käyttäminen voi nopeuttaa ohjelmistokehitysprojekteja huomattavasti. Yrityksen ei yksinkertaisesti ole järkevää koodata itse sellaista minkä joku muu on jo koodannut, varsinkin jos se on saatavilla ilmaiseksi ilman yrityksen toimintaa haittaavia rajoituksia.

Kaikki eivät kuitenkaan hyödynnä avoimen lähdekoodin tarjoamia mahdollisuuksia. PRH arvioi, että noin 30% Suomessa tapahtuvasta tuotekehityksestä on päällekkäistä, eli kehitetään sellaista minkä joku muu on jo kehittänyt. Tällainen päällekkäiskehitys ei yleensä ole järkevää resurssien käyttöä, ei yksittäisen yrityksen kannalta, eikä yhteiskunnallisesti. Joskus päällekkäistä tuotekehitystä ei kuitenkaan voi välttää. Näin käy esimerkiksi silloin kun aikaisempi tuote ei ole saatavilla tai sen lisensoinnista ei päästä tyydyttävään sopimukseen.

Avoin lähdekoodi kuitenkin tuo sen turvin julkaistun tuotteen kaikkien saataville ilmaiseksi. Koska erillisiä sopimusneuvotteluja ei tarvita, eikä tuotteesta tarvitse maksaa, on käyttöönottokynnys matala. Vaikka avoin lähdekoodi onkin ilmaista, voi monia avoimen lähdekoodin komponentteja käyttää maksullisissa tuotteissa. Varsinkin avoimen lähdekoodin ohjelmistokirjastot soveltuvat lähes aina myös suljetun kaupallisen ohjelmiston yhteydessä käytettäväksi. Muiden avoimen lähdekoodin komponenttien kohdalla on enemmän vaihtelevuutta.

Osa avoimen lähdekoodin lisensseistä vaatii, että avoin lisenssi periytyy kaikille ohjelmistoille, jossa kyseisen lisenssin alaisia komponentteja on käytetty (ns. copyleft lisenssit). Tämäkään ei kuitenkaan tarkoita, etteikö tuote voisi tuottaa liikevaihtoa. Tällaisten tuotteiden kaupallistaminen vaatii vain hieman epäkonventionaalisen ansaintalogiikan soveltamista.

Esimerkiksi Linux-kernel ja kaikki siihen perustuvat ohjelmistot ovat avoimen lähdekoodin (GNU GPLv2) alaisia tuotteita. Silti on olemassa maksullisia, varsinkin yrityskäyttöön suunnattuja Linux jakeluita. Näissä tuotteissa kaupallinen arvo muodostuu siitä, että järjestelmä on valmiiksi konfiguroitu ja siihen on asennettu tarpeelliset paketit. Lisäksi tuotekokonaisuus on huolellisesti testattu ja hinta sisältää teknisen tuen.

Myös Googlen Android®-käyttöjärjestelmä on Linux-pohjainen ja kuuluu avoimen lähdekoodin piiriin. Silti se on merkittävä tulonlähde Googlelle. Vaikka Google ei voikaan estää kolmansia osapuolia käyttämästä ja jakamasta järjestelmää, voi se kontrolloida tavaramerkkejään ja omia palveluitaan (esim. Play Store). Sanamerkki Android® sekä vihreä robottilogo ovat Googlen omistamia ja tarkkaan kontrolloimia tavaramerkkejä, joiden käyttö edellyttää tiukkojen ehtojen täyttymistä. Tällä Google käytännössä hallitsee koko Android® alustan käyttöä, sillä laitevalmistajien ja muiden kumppaneiden olisi vaikea myydä kuluttajille Android tuotteita ilman Googlen tavaramerkkejä tai palveluita.

Myös muita mahdollisuuksia ilmaisen tuotteen kaupallistamiseen on, vain mielikuvitus on rajana. Avoin lähdekoodi toki soveltuu myös perinteiseen suljetun lähdekoodin ohjelmistojen kehittämiseen, mutta silloin täytyy välttää copyleft-lisenssien käyttöä. Joskus voi myös olla mahdollista eristää tietyt ohjelmiston osat toisistaan siten, että copyleft-lisenssin käyttö yhdessä ohjelmiston osassa ei tuo koko ohjelmistoa avoimen lähdekoodin piiriin.

Perehtymällä avoimen lähdekoodin lisenssityyppeihin ja niiden ominaisuuksiin voitte määritellä oman yrityksenne liiketoimintamalliin sopivat ja epäsopivat avoimen lähdekoodin lisenssityypit sekä hyödyntää avoimen lähdekoodin komponentteja turvallisin mielin.

Tervetuloa keskustelemaan aiheesta tuleville kursseille:
Introduction to IPR – Immateriaalioikeuden perusteet
Software IPR Fundamentals – immateriaalioikeudet ohjelmistokehityksessä

Tulossa myös maksuton webinaari avoimen lähdekoodin hyödyntämisestä, seuraa webinaarikalenteria!

rasmus_kouluttajakuva

Rasmus Saviranta

Kirjoittaja on kansainvälisen taustan omaava IPR juristi. Vuodesta 2015 asti hän on toiminut Claystrand Consultingissa IPR-asiantuntijana ja -konsulttina sekä IPR-kouluttajana.

Ota yhteyttä:
rasmus.saviranta@claystrand.com

LinkedIn

Claystrand Consulting on yksi Oppia.fi – Oppimisen verkkokaupan 50:stä kouluttajakumppanista! Tutustu tapahtumiin, koulutuksiin ja digitaalisen sisällön tarjontaan www.oppia.fi

Riskittömät avoimet lisenssit, onko niitä?

Ohjelmistotuotetta suunniteltaessa ja kehitettäessä tyypillisesti huomioidaan liiketoimintamallin lisäksi lukuisia laatuun liittyviä seikkoja. Ohjelmiston laatuun liittyvät esimerkiksi koodin turvallisuus, siirrettävyys, laajennettavuus ja standardinmukaisuus. Ennen ohjelmiston suunnittelun ja valmistuksen aloittamista on lisäksi arvioitu tuotteella saavutettavat hyödyt ja elinkaarikustannukset. Monesti IPR-asiat jäävät kuitenkin vähemmälle huomiolle, koska niitä harvemmin mielletään yhdeksi ohjelmiston laatutekijöistä. IPR-asiat olisi kuitenkin syytä sisällyttää osaksi ohjelmistotuotantoprosessia useistakin eri syystä.

Uutisointi IPR-kiistoista keskittyy useimmiten suurten yritysten välisiin kiistoihin, joissa on kyse erittäin suurista, jopa miljardien eurojen, vaatimuksista. Nämä kiistat ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu ja valtaosa IPR-kiistoista käydään kulisseissa. Tyypillisesti kyseessä olevat rahasummat ovat pienempiä ja valtaosa kiistoista ei ikinä päädy oikeuskäsittelyyn saakka, koska useimmiten molempien osapuolten intresseissä on asian sopiminen julkisuudelta piilossa.

Se, että pienempien toimijoiden väliset kiistat harvemmin päätyvät uutisotsikoiksi ei kuitenkaan tarkoita, etteikö sellaisia IPR-kiistoja olisi. Tässä tekstissä käsittelen niitä kiistoja, joihin ohjelmistoyritys yritys voi joutua, kun avoimen lähdekoodin ohjelmistoja tai ohjelmistokomponentteja käytetään huolimattomasti.

Avoimen lähdekoodin hyödyntäminen ohjelmistotuotannossa on viisasta jo yksistään kustannustehokkuuden näkökulmasta. Nykyisin onkin tarjolla runsaasti laadukkaita avoimen lähdekoodin ohjelmistokomponentteja, joiden hyödyntäminen on liiketaloudellisesti varsin järkevää ja kannattavaa. Yrityksen rajallisia resursseja ei kannata käyttää sellaisen koodin kirjoittamiseen, jonka joku muu on jo kirjoittanut, ja joka on helposti saatavilla.

Avoin lähdekoodi ei kuitenkaan ole tekijänoikeuksista vapaata koodia. Tekijä on vain päättänyt jakaa koodiaan kaikille ilmaisen lisenssin turvin. Näissäkin lisensseissä on kuitenkin rajoituksensa ja vaatimuksensa. Avoimen lähdekoodin lisenssityyppejä on valtava määrä, mutta muutama yleisin lisenssityyppi kattaa leijonanosan kaikesta saatavilla olevasta avoimen lähdekoodin sisällöstä.

Yleisimpiä vaatimuksia ja rajoituksia avoimen lähdekoodin lisensseissä ovat lisenssityypin periytyvyys koko ohjelmistolle, kaupallisen käytön kielto, ja vaatimus erilaisten ilmoitusten ja vastuu- tai vastuuvapauslausekkeiden sisällyttämisestä koodiin ja/tai dokumentaatioon.

Tietämys siitä, mitkä lisenssityypit soveltuvat omassa liiketoiminnassa hyödynnettäviksi, ja siitä mitkä lisenssityypit ovat keskenään yhteensopivia, mahdollistaa avoimen lähdekoodin komponenttien suunnitelmallisen ja järkevän käytön.

Se, että avoimen lähdekoodin lisenssit eivät vaadi lisenssimaksuja ei tarkoita, etteikö niiden ehtojen noudattamista valvottaisi. Lähihistoriasta löytyy lukuisia tapauksia, joissa avoimen lähdekoodin lisenssiehtojen, useimmiten GNU GPL-lisenssiehtojen, rikkomuksista syytettyjä yrityksiä on tuomittu maksamaan merkittäviä korvauksia. Jopa suuria toimijoita, kuten Skype ja Cisco on tuomittu maksamaan korvauksia avoimen lähdekoodin kehittäjille.

Se, että jokaisella avoimen lähdekoodin kehittäjällä ei välttämättä ole riittäviä resursseja tai riittävää motivaatiota ryhtyä itse oikeustoimiin lisenssiehtojen vastaisesti toimivia yrityksiä vastaan ei myöskään takaa sitä, että tällaisen kehittäjän koodin väärinkäytöstä ei voisi joutua edesvastuuseen. On nimittäin tahoja, jotka ryhtyvät toimiin kehittäjien puolesta.

Mikäli yritys on käyttänyt avointa lähdekoodia lisenssiehtojen vastaisesti, se altistuu suurille riskeille. Rikkomuksesta voi seurata sekä suoria että epäsuoria taloudellisia vaikutuksia. Suorat taloudelliset vaikutukset ilmenevät vahingonkorvausten muodossa. Mikäli yritys on saanut rikkomuksesta merkittävää taloudellista hyötyä tai aiheuttanut kehittäjälle merkittävää haittaa, voi myös korvaussumma olla merkittävä. Myös epäsuorat taloudelliset vaikutukset voivat olla huomattavia, esimerkiksi korvaavan ohjelmiston tai ohjelmistokomponentin kehittäminen.

On myös huomattava, että jos ohjelmistoa, joka sisältää avointa lähdekoodia lisenssiehtojen vastaisesti on myyty tai lisensoitu asiakkaille, ei myöskään asiakkaalla ole validia lisenssiä tuotteen sisältämään avoimeen lähdekoodiin. Tästä voi pahimmillaan aiheutua varsinainen lumipalloefekti, joka vaikuttaa hyvin moneen eri tahoon. Jos nämä tahot kärsivät taloudellista haittaa, voivat myös ne ryhtyä oikeustoimiin rikkomukseen syyllistynyttä yritystä vastaan vahingonkorvausten toivossa.

Nämä riskit voi kuitenkin välttää kouluttamalla henkilöstöä avoimen lähdekoodin mahdollisuuksista ja rajoitteista sekä eri lisenssityypeistä ja implementoimalla tekijänoikeuksien ja lisenssien hallinnan osaksi ohjelmistotuotantoprosessia.

Tervetuloa oppimaan lisää kursseille!
Introduction to IPR – Immateriaalioikeuden perusteet
Software IPR Fundamentals – immateriaalioikeudet ohjelmistokehityksessä

rasmus_kouluttajakuva

Rasmus Saviranta

Kirjoittaja on kansainvälisen taustan omaava IPR juristi. Vuodesta 2015 asti hän on toiminut Claystrand Consultingissa IPR-asiantuntijana ja -konsulttina sekä IPR-kouluttajana.

Ota yhteyttä:
rasmus.saviranta@claystrand.com

LinkedIn

Claystrand Consulting on yksi Oppia.fi – Oppimisen verkkokaupan 50:stä kouluttajakumppanista! Tutustu tapahtumiin, koulutuksiin ja digitaalisen sisällön tarjontaan www.oppia.fi