Jos ainoa työkalusi on vasara, kaikki ongelmasi näyttävät nauloilta

Muutoksella on usein kaksi tahoa vastassaan: innostuneet, jotka toivottavat sen avosylin vastaan, sekä epäluuloiset, jotka haluavat viimeiseen asti välttää muutokseen sekaantumista. Toiset pelkäävät uusien tuulien suistavan hyväksi todetut käytännöt raiteiltaan. Toiset taas näkevät vanhat systeemit kaavoihin kangistuneina ja raskaina. Tällainen tahtojen taisto tuntuu nyt vallitsevan niin IT-palveluhallinnan maailmassa kuin projekteissakin, kun ketterät menetelmät pyrkivät ottamaan yhä suurempaa roolia. Ketteryys on minusta myös kykyä ja halua hyödyntää parhaiten kulloinkin soveltuvia menetelmiä ja työtapoja. Vasaroitahan on monenmoisia, kannattaa siis  tutustua, kokeilla ja siten kehittää omaa työkalupakkia entistä monipuolisemmaksi myös projektimaailmassa.

Patrick Becka (Director of Product Development, MBA, PMP) puki mallikaasti omiakin ajatuksiani blogin muotoon elokuun loppupuolella tekstissään ”What Agile isn’t”. Ketteryydestä on valloillaan useita käsityksiä: sekä siitä mitä se on ja mitä se ei ole, eivätkä suinkaan kaikki näistä edes pidä paikkansa. Vaikka ketterät menetelmät ajavat yksilön ja interaktiivisuuden etua, Agile ei esimerkiksi väitä prosesseja ja työkaluja irrelevanteiksi. Päinvastoin ne ovat nyt ja jatkossakin tärkeä osa organisaatioiden digitalisoitumista, joka on väistämättä meillä kaikilla edessä, kuten kollegani Veikko Nokkala kirjoitti. Becka korjaa myös vallitsevaa käsitystä siitä, että ketterät menetelmät sivuuttaisivat aina suunnitelman laatimisen tärkeyden. Tai että yhteistyö asiakkaan kanssa ylittäisi sopimusehdot.

Becka nostaa tekstissään esiin vanhan sanonnan, joka sopii tähän kuin nakutettu ”If the only tool you have is a hammer, every problem looks like a nail. (Jos ainoa työkalusi on vasara, se saa kaikki ongelmasi näyttämään nauloilta)”. Ongelman edessä et edes osaa ajatella, että voisi olla toinen – tilanteeseen parempi – keino ratkaista tuo haaste, koska koet, että sinulla on vain se vanha uskollinen vasara, jolla ne naulat on taottu takaisin paikoilleen aina ennenkin.

Olen jo aiemmin kirjoittanut siitä, ettei aina ole pakko valita vaihtoehdoista vain toista ja toimia orjallisesti sen oppien mukaan projektinhallinnassa. Olen itse työskennellyt erilaisten projektimallien ja –menetelmien maailmassa reilun neljännesvuosisadan, se on ollut melkoinen matka ja voi sanoa, että yhtä sun toista on tarttunut omaan työkalupakkiin.  PRINCE2 tuli mukaan viime vuosikymmenen puolella ja voin sanoa tuntevani sen ja sen tarjoamat mahdollisuudet  melkoisen hyvin. Olen myös omin silmin todennut sen  – oikein sovellettuna – toimivaksi menetelmäksi.

Mielenkiintoinen lisä tuotiin tarjolle, kun Axelos laajensi projektihallinnan sertifikaattitarjontaansa uudella ketterien menetelmien ja PRINCE2 yhdistelmällä eli PRINCE2 Agile näki päivänvalon. PRINCE2:n vahvuushan on projektin johtamisessa ja projektinhallinnassa (directing ja managing) ja ketteryys kohdistuu erityisesti tuotosten aikaan saantiin (delivery). Kun yhdistetään nämä kolme osa-aluetta (johtaminen, hallinta ja toteutus) järkevästi saadaan tämän päivän organisaatioita varten suunniteltu projektinhallintamalli. Hyvä käytännön esimerkki on Sony, joka näki tarvetta muuttaa käytäntöjään nopeammin muutoksiin reagoiviksi PRINCE2 Agilen avulla – toistaiseksi ratkaisu on vaikuttanut oikealta.

PRINCE2 Agilen lanseerauksessa syksyllä 2015 oli yksi iso mutta, ja arvasin sen nousevan ongelmaksi PRINCE2 Agile -sertifikaatista kiinnostuneille: kurssin sai suorittaa vain PRINCE2 Practitioner -sertifioinnin läpäisseet. Onneksi tämän huomasi ongelmaksi joku toinenkin ja Axelos on nyt lieventänyt esitietovaatimustaan vuoden 2017 loppuun. Jos olet suorittanut PRINCE2 Foundationin, voit nyt lisätä työkalupakkiisi esimerkiksi ruuvimeisselin vasaran kaveriksi, ja osallistua PRINCE2 Agileen. Wakaru järjestää kurssitoteutuksen yhdessä toimittajatahon Management Plazan kanssa 1.helmikuuta 2017.

 

tarja_isosaari_400x400Kirjoittaja toimii Wakaru Oy:n vanhempana konsulttina. Hän on työskennellyt projektijohtamisen parissa yli 25 vuotta ja on yksi harvoista sertifioiduista Suomen PRINCE2 -kouluttajista. 

Ota yhteyttä kirjoittajaan: tarja.isosaari@wakaru.fi

 

 

 

Wakaru on osa Oppia.fi – Oppimisen verkkokaupan verkostoa, josta löydät viimeisimmät projekti- ja portfoliojohtamisen koulutukset sekä ketterien menetelmien kurssitarjonnan.

 

Digitaalisen transformaation aika on nyt – onko organisaatiosi mukana vai ei?

Pankkisektorilta kuuluu jatkuvasti uutisia, joissa erilaisia digitaalisia transformaatioita esitellään markkinoita mullistavana asiana. Organisaatiot vastaavat haasteeseen rekrytoimalla digiosaajia, kuten OP on ilmoittanut tekevänsä, tai muuttamalla strategiaansa organisaation toiminnan tehostamiseksi ING Groupin ja Commerzbankin tapaan.

“Customer needs and expectations are the same, all over the world, and they expect us to adopt new technology as fast as companies in other sectors.”  CEO Ralph Hamers, ING Group

”Digitalisaatiossa pärjäävät ne toimijat, jotka osaavat luoda ylivoimaisen asiakaskokemuksen yhdistämällä inhimillisen ja digitaalisen palvelun parhaat puolet. Meillä digiosaajien tehtävä on ensisijaisesti asiakaskokemuksen rakentaminen”
– OP:n digijohtaja Harri Nummela

Asiakaskokemuksen määrittely ja asiakkaiden odotuksiin vastaaminen on muuttunut nopeasti taisteluksi elintilasta, jossa nopeimmat ja ketterimmät toimijat vetävät pisimmän korren. Jos tällä hetkellä musiikki tai elokuva-alasta puhuttaessa käytetään aina esimerkkinä Spotify- tai Netflix-palveluita, tapahtuu sama vertaus kohta myös muilla toimialoilla. Eikä ole mitään väliä, vaikka Spotify ei ole tehnyt yhtään voittoa, mutta sen häiritsevä vaikutus musiikkialaan on ollut merkittävä. Sama markkinoita häiritsevä muutos on tapahtunut hotelli- ja majoitusalalla (=AirBNB) tai taksiliikenteessä (=UBER).

Tärkeintä on tiedostaa jo tässä hetkessä tapahtuvat markkinamuutokset ja, miten Teidän organisaatio pysyy jatkuvassa muutoksessa mukana. Organisaation digitaalinen transformaatio on tässä jatkuvassa muutoksessa avain asemassa. Organisaatioiden tulee palvella asiakkaitaan entistä paremmilla käyttäjäkokemuksilla päätelaitteesta riippumatta. Uusilla ja käyttäjän elämää helpottavilla ominaisuuksilla voi olla tulevaisuudessa merkittävä painoarvo, kun tehdään päätöstä asuntolainasta tai mistä tahansa muusta palvelusta. Ja mikä sen parempi tapa koukuttaa asiakas, kun tuottaa sellaista digipalvelua, jota ilman hän ei voi elää?

“Commerzbank 4.0” strategy with three main thrusts: focused growth, digital transformation and increased efficiency” – Commerzbank

Digitaalisen transformaation takana on ennen kaikkea strateginen päätös, joka vie koko organisaation ja sitä kautta toimialan uuteen suuntaan. Sen taustalla on muutos, johon ei voida vastata pelkillä jatkuvilla YT-neuvotteluilla. Tuo muutos vaatii merkittäviä panostuksia digiosaamiseen joko nykyisiä työntekijöitä kehittämällä, olemassa olevien toimintatapojen muutoksella tai uusien resurssien avulla.

Sillä, puhutaanko strategian taustalla ketteristä menetelmistä – Agile, DevOps, SAFe vai SCRUM – tai jostain näiden yhdistelmästä, ei ole merkitystä. Fakta on, että ketterät menetelmät vastaavat digitaalisen transformaation haasteisiin verrattain paremmin kuin perinteinen ITIL tai vesiputousmalli. Perinteiset IT-palvelunhallintaan keskittyneet mallit (esim. ITIL) ovat myös vahvassa murroksessa, koska niiden kehittäjät ovat havainneet mallien huonon kyvykkyyden vastata nykyajan nopeisiin vaadittuihin kehitysprosesseihin.

Digitaalisen transformaation taustalla on vaikeita asioita, koska organisaation rakenne tulee muuttumaan automaation ja ketterän tekemisen johdosta. On väistämätöntä, että kun palvelut ja asiakasrajapinta muuttavat bittimaailmaan, ei tiettyjä prosesseja ja asiakasrajapintoja varten tarvita kaikkea sitä resurssia mitä tällä hetkellä käytössä. Se on kuitenkin väistämätön osa nykypäivää: kyllä minä ainakin hoidan mieluummin pankkipalveluni puhelimella omalta sohvaltani lempiohjelmani parissa kuin jonotan aamulla konttorissa puoli tuntia!

Organisaatioilla on kuitenkin vastuu työntekijöistään ja heidän hyvinvoinnistaan, joten työntekijöiden kouluttaminen ja kehittäminen tulisi olla jokaisen organisaation keskiössä – siten digitaalisen transformaation asettamiin haasteisiin voidaan toivottavasti vastata jo olemassa olevin resurssein.

Jokainen toimiala ja jokainen toimija elää osaltaan tätä muutosta, jossa digipalvelut ovat olennainen osa asiakaspalvelua ja sisäisiä prosesseja. Vaikka toimija ei ole ohjelmistoalan yritys, tulee sen kaltaista mentaliteettia ja kompetenssia löytyä, jotta digi transformaation haasteisiin pystytään vastaamaan.

Ja loppuun pari kysymystä, joita kunkin kannattaisi pohtia:

  • Onko Teidän organisaatiossanne keskusteltu avoimesti digitalisoitumisen vaikutuksista toimialallanne?
  • Tukeeko Teidän organisaationne strategia digitaalista transformaatiota?
  • Onko Teidän organisaationne halukas ja kyvykäs tekemään ja johtamaan digitaalisen transformaation vaatimia vaikeita ratkaisuja, päätöksiä ja kulttuurillista muutosta?
  • Onko Teidän organisaatiossanne kompentenssia vastaamaan väistämättä eteen tulevaan digitaaliseen transformaatioon?
  • Onko sinulla tulevaisuutta digiosaajana?

Hyvä lähtökohta digitaalisen transformaation osaamisen ja ymmärryksen kehittämiselle on DevOps Fundamentals -kurssi. Tule mukaan 3 päivän kurssille ja lupaan, että sinä olet valmiimpi vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. PS. ota kollegat mukaan, niin pääsette keskustelemaan organisaationne asioista.

Vuoden 2016 aikana järjestetty DevOps webinaarisarja kuunneltavissa maksutta BrightTalkin Oppia.fi-kanavalla.

 

veikko_nokkala_3

Veikko Nokkala

Kirjoittaja työskentelee DevOps-kouluttajana ja projektipuolen konsulttina. Aiemmin hän on toiminut neljä vuotta konsulttina Wakaru Teknologiapalveluissa. Veikko on DevOps, ITIL, PRINCE2, COBIT, TOGAF, Green IT, Lean IT ja SAFe -sertifioitu asiantuntija ja konsultti, jonka laaja-alainen kokemus erilaisista työtehtävistä on antanut hänelle erinomaisen näkemyksen liiketoimintatarpeista, niin liiketoiminnan kuin IT:nkin näkökulmasta.

 

 

 

 

Paras rokote YT-neuvotteluita vastaan

Kuka vastaa minun osaamisestani? Työnantaja, HR-yksikkö vai minä itse? Jos RACI-taulukko on tuttu, niin on helppo huomata tuon A-kirjaimen (Accountable) kuuluvan minulle itselleni. Lopullinen vastuu on aina henkilöllä itsellään.

Paras rokote YT-neuvotteluita vastaan on oman osaamisen kehittäminen niin, että tekee itsestään yritykselle korvaamattoman tai ainakin hyvin vaikean korvata. Keräsimme sinulle TOP10 hyvää rokotetta, joista valita omasi:

  • DevOps: Ensimmäinen kansainväliseen sertifiointiin johtava kurssi pidettiin 29.8.2016 ja se oli ylibuukattu. DevOps voi olla salainen aseesi tulevaisuutta varten, sillä ”hankalinta on ollut löytää devops-asiantuntijoita”, kuten TiVin artikkelissa kirjoitettiin syyskuun alkupuolella.
  • Ilmaiset webinaarit: webinaaritarjonta laajenee jatkuvasti. Keväällä ja nyt alkusyksystä pidetyt suositut DevOps-webinaarit löytyvät BrightTalkista kirjautumisen takaa ja luvassa on webinaareja myös muilta aihealueilta!
  • Ilmainen pelikirja ja muut digisisällöt.
  • Ketteryys: Agile, SCRUM, SAFe, Kanban… kiitos erinomaisten Oppia.fi-kumppaneiden, tarjontaa ketterien menetelmien puolella on runsaasti.
  • Perus-ITIL: Prosessi­osaa­minen ja kansainvälinen sertifikaatti ovat aina arvossa. Koulutusmäärät hurjassa kasvussa. 
  • Perus-PRINCE2: PRINCE2 on erittäin suosittu muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa, mutta nyt olemme kirimässä eroa muuhun maailmaan um­peen. Suomi ei voi pysyä eristäytyneenä ikuisesti. Kansainvälis­tyminen vai­kuttaa tähän. Osaajia tarvitaan!
  • Edullinen verkkokurssi ITIL Foundation. Kustannustehokas, jos verkko-oppiminen sopii sinulle.
  • Edullinen verkkokurssi PRINCE2 Foundation. Kurssi + tentti yhteishinnaltaan niin edulliset, että nämä voi ostaa jopa omalla rahalla.
  • Tapahtumat: Teho-oppimista päivässä tai kahdessa sekä tärkeä paikka verkostoitumiseen. Wakaru Events järjestää yhdessä kumppaniensa kanssa vuosittain lukuisia asiantuntijaseminaareja: Tietohallintopäivä, Contact Center Day, Prosessipäivät, Kohtaamisia, Työkalupäivä, Yhteys-seminaari, DevOps, itSMF Focus, Lean & Agile…
  • Nanokurssit: 34.000 lyhyttä video-opastusta. Osaamisen täsmäpäivittämiseen nopeasti.

Tervetuloa Oppimisen verkkokauppaan löytämään itsellesi sopivin keino kehittyä, olla hyödyksi omalle organisaatiollesi, haastaa itseäsi ja vahvistaa omaa asemaasi markkinoilla.

kuosmanen_jaakko_739x965

Jaakko Kuosmanen

KTM, DI Jaakko Kuosmanen toimii koulutus- ja konsultointiyritys Wakarun toimitusjohtajana ja edistää Oppia.fi – Oppimisen verkkokaupan toimintaa. Jaakko on utelias ja kokeilunhaluinen oppimisaktivisti, joka haluaa levittää ymmärtämistä laajalle ympäröivälle verkostolleen.

 

 

 

 

 

Kysy lisää: jaakko.kuosmanen@wakaru.fi

 

Mistä tietää, kannattaako henkilöstön koulutukseen panostaa?

Alakoulun opettajien suosituimpia hokemia ainakin 1970-luvulla oli, ettei koulussa opiskella arvosanoja vaan elämää varten. Kaikkihan tiesivät totuuden hokemien takana silloin: kokeisiin luettiin juuri sen verran, jotta itseä tyydyttävä numero oli tarjolla. Kokeen jälkeen oli täysi lupa unohtaa päntätyt ja siirtyä pihajalkapallon tai seuraavan aihepiirin kimppuun.

On upeaa, että aikuisiällä kouluttautuminen jatkuu usein työnantajan tarjoamien mahdollisuuksien kautta. Ja onhan työntekijän näkökulmasta vähintäänkin hienoa ainakin saada CV:hen pari sertiä, josta ei ainakaan ole haittaa seuraavan työpaikan palkkaneuvotteluissa. Mutta kannattaako yrityksen panostaa työntekijän osaamisen kasvattamiseen? Onko meillä käytettävissä faktoja koulutuksen kuluista ja hyödyistä? Entä millä keinoilla yritys varmistaa, että oppien hyödyt jalostuvat yrityksen hyödyiksi?

Yrityksen lainmukainen velvollisuushan on tuottaa omistajilleen voittoa. Miten työntekijöiden kouluttaminen todellisuudessa tukee tätä tavoitetta? Nyt työntekijät käsi sydämellä: Mitä olet itse oppinut seminaareissa ja koulutuksissa? Miten hyöty on realisoitunut yrityksen viivan alle? Onko yritys saanut kouluttamisesta omansa pois?

Vaikka Suomi on tutkitusti oppimisen mahtimaa, työikäisten oppiminen kohtaa enenevässä määrin haasteita: Työn tempo ja hektisyys ovat kasvaneet huimasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Melkeinpä jokaisessa ammatissa koetaan olevamme äärimmilleen viritettyjä, kiireeseen reagoivia koneita. Erillinen koulutuspäivä on usein mukava paussi, jossa pääsee parhaassa tapauksessa paikoitellen jopa irtautumaan arjen sähköpostitulvasta. Tosin niiltä osin, kun työt on kurssituksen takia jäänyt hoitamatta, saa työhön palattua hosua ja harsia kaikki rästitehtävät. Missä välissä siinä kiireessä palaamme miettimään, miten hyödyntää kurssilla oppimaamme?

Ihmisen aivot ovat valitettavan tehoton kone muistamaan irrallisia asioita keskellä infotsunamia. Tutkimustenkin mukaan opitun muistijälki haihtuu pääosin muutaman päivän aikana, mikäli oppia ei vahvisteta. Mutta kun ei vaan ehdi vahvistamaan oppeja, tai edes miettimään mitä omassa toiminnassa opitun perusteella pitäisi muuttaa tai kehittää.

Miten sitten nykyaikaiset terävintä huippua olevat eLearning-järjestelmät seuraavat oppimisen kehittymistä? Poikkeaako seuranta sittenkään olennaisesti vanhan ala-asteopettajamme seurannasta ja kirjanpidosta? Ikävä todeta, mutta kyllä työntekijä vielä aikuisiälläkin hoksaa, millä kohtaa rima on matalimmalla. Useimmiten eLearningin rima ylitetään käynnistämällä jokin opetusvideo, säätämällä volume lounaaseen ja jatkamalla hommia.

”Kun hoitaa opintosuoritukset kuntoon, se on riittänyt aina. Oppimisen tuloksista ei kukaan ole ennenkään ollut kiinnostunut.”

Miksi siis edelleen HR-järjestelmät tarjoavat tietoa pääosin oppijan ahkeruudesta, suorituksista ja osaamistasosta? Ala-asteajan kokeet ja todistukset sentään ovat vaihtuneet sertifikaatteihin.

Entä kysyykö kukaan oppijalta hänen näkökulmastaan olennaista asiaa: Mitä tekemisessäsi muuttui tämän koulutuksen antien avulla? Yritystä kiinnostaisi myös tietää, että nämä uudet teot johtavat sinne, minne yritys haluaa mennä. Yleistäen tätä kiinnostusta voisi kutsua strategian toiminnallistamiseksi ja ihmisten johtamiseksi.

Meiltä tuntuu unohtuneen, miten oppimisen ja tuloksen välinen toimintoketju etenee:Näyttökuva 2016-08-30 kello 9.09.37Tämäkin ketju on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki ja siksi ketjua pitäisi kyetä mittaamaan ja seuraamaan kokonaisuutena. Kun ketju katkeaa, seurannasta tulee arvailua ja tuloksesta turskaa.

Ketjua oppimisesta tuloksiin ei vahvista se, että yrityksissä on usein monia järjestelmiä erilaisten kokonaisuuksien hoitamiseen.  Oppimisjärjestelmä on erillään työnohjauksesta ja työnohjaus tulosseurannasta. Oppimisjärjestelmän ja johtamisjärjestelmien erottaminen tekee oppimisen tulosten seuraamisen mahdottomaksi.

Minkälaisia vauvanaskelia mikä tahansa yritys voisi ottaa parantaakseen oppimisen vaikuttavuutta ja tuloksellisuuden seurantaa:

  • Oppimistapahtuma jaetaan niin pieniin annoksiin, että ne lomittuvat osaksi työtä. Oppiminen voi tapahtua vaikka junaa odotellessa ajasta ja paikasta riippumatta.
  • Jokainen oppimistapahtuma päättyy siihen, että kirjataan ne konkreettiset uudet teot tai tekotavat, joita alamme välittömästi soveltaa. Jos tekojen konkreettiaan ei päästä, on ketju jo katkennut eikä hyödyn osoittaminen onnistu.
  • Sovitaan ja priorisoidaan tekemiset yhteisesti. Osallistamisen merkitys tunnetaan. Teknologian avulla laajojakin joukkoja pystytään osallistamaan minimikustannuksin ja -panostuksin.
  • Tekojen kirjaaminen ja seuranta alkaa heti. Mikäli jo ensimmäisenä päivänä ei tule uusia tekoja, on melko varmaa, ettei niitä tule myöhemminkään. Tekojen kirjaaminen toteutetaan innostavalla tavalla.
  • Yhteisöllisyys on avaintekijä innostuksen ylläpidossa. Samasta syystä käymme ryhmäjumpissa, laihdutuskerhoissa tai urheiluseuroissa. Ryhmä kannustaa ja ryhmän tulee kyetä seuraamaan tekemistä ja kehittymistä.
  • Motivaatiotasoa ohjaa myös voimakkaasti positiiviset kokemukset ja niiden ruokkiminen.
  • Tekojen ja tulosten välinen seuranta mahdollistaa mittaukseen perustuvan tavan nähdä korrelaatiot tekojen ja tulosten välillä.

Nykyajan oppimisjärjestelmän perusvaatimus onkin kyetä luomaan työntekijälle olosuhteet, jossa uuden tiedon soveltaminen tulee kiinnostavaksi ja konkreettiseksi. Keskijohdon täytyy pysyä ajan hermolla, että teot pysyvät yhteisesti sovitussa linjassa. Yritysjohdon on kyettävä arvioimaan, miten tulos muodostuu teoista, jotka pohjautuvat työntekijöiden osaamiseen. Oppimisjärjestelmä joka toimii myös johtamisjärjestelmänä voi tukea toimintaa tarjoamalla reaaliaikaisen ja interaktiivisen näkymän kaikkeen meneillä olevaan aktiviteettiin. On kyettävä vaivatta tunnistamaan korrelaatioita suoritusten, fiilisten ja yrityksen tuloksen välillä.

 

Ville_wiik_200x200

Ville Wiik

Kirjoittaja Ville Wiik on toiminut yli 20 vuoden ajan kansainvälisten asiantuntijaorganisaatioiden johtotehtävissä ja on myös pelillistettyyn oppimiseen erikoistuneen PragmatIQ Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. PragmatIQ on nopeasti kasvava kansainvälisille markkinoille tähtäävä yritys, jonka tuotteita on lisensoitu jo yli 400 000 käyttäjälle.

PragmatIQ toimii Oppia.fi-verkostossa kumppanina, joka pelillistää ja modernisoi minkä tahansa oppimateriaalin tehden siitä helposti skaalautuvaa ja oppijalle innostavaa. Digitaalisen sisällön tarjonnasta löydät Treeniohjelma projektipäällikölle ja Treeniohjelma esimiehelle.