HR

HR – Mistä tunnistat pätevän hakijan?

Yritysten ja organisaatioiden tärkein voimavara tänä päivänä on osaaminen. Osaamisen hallintaan puolestaan kuuluu olennaisesti kyky luokitella osaamista. Millaista osaamista on maailmalla tarjolla? Minkälaisia osaamisen alueita meillä on? Miten henkilöiden osaaminen ja kyvykkyys arvioidaan? Luokitteluiden laatimiseen uppoaa helposti paljon aikaa ja suuriakin summia.

On myös huomioitava, että osaamisen luokittelu organisaation sisällä ei vielä riitä. Mikä neuvoksi, kun tarvitaankin vertailukelpoista tietoa eri yritysten välillä? Miten meidän osaamisemme suhteutetaan muiden samalla alalla toimivien osaamiseen? Vertailu on vaikeaa, jos luokittelut on tehty yrityksittäin.

IT-maailmassa on onneksi ollut tähän ratkaisu jo vuosia: globaali yhtenäinen malli. Tavaroiden standardointi aikoinaan tehosti tavaramarkkinoita globaalisti ja nyt vastaavaa on tehty palveluille. Palveluprosessien osalta on globaalisti käytössä olevia prosessimalleja: esimerkiksi IT-palveluprosessit (ITIL)projektijohtamisen prosessit (PRINCE2), arkkitehtuuriprosessit (TOGAF) ja hyvän hallintotavan prosessit (COBIT), joiden kurssitoteutuksia löydät täältä. Näitä sertifiointeja ylläpitää Axelos ja The Open Group. Tällä hetkellä myös osaamisen luokitteluun on luotu kansainvälinen luokittelumalli, SFIA.

Kansainvälisesti hyväksytty sertifikaatti on merkittävä todiste osaamisesta, perehtymisestä ja sitoutumisesta. Iso-Britanniassa tehdyn tuoreen tutkimuksen mukaan (Axelos, 6/2016) liki puolet HR-väestä oli viimeisen kolmen vuoden aikana jättänyt tarkistamatta työnhakijan väitetyn sertifikaatin pätevyyden. Melkein 100 000 hakijaa oli valehdellut sertifioinnistaan työnhakuprosessin aikana.

On siis hyvä tuntea omat juustonsa, kuten sanonta kuuluu! Oppia.fi – oppimisen verkkokauppa pitää huolen, että organisaatiosi asiantuntijoilta löytyy oikea kansainvälinen sertifikaatti todisteeksi ammattitaidosta ja että sinä HR-vastaavana osaat tunnistaa tuon esitetyt sertifikaatin laadukkaaksi rekrytointiprosessissa.

 

anni_aaltonen_2

Anni Aaltonen

Kirjoittaja Anni Aaltonen toimii Wakaru Oy:n avainasiakashenkilönä ja oppimisen verkkokaupan sanansaattajana. Annille tärkeintä työssään on asiakastyytyväisyyden varmistaminen ja hän on myös ylpeä Henry ry:n jäsen.

anni.aaltonen@wakaru.fi
0400 482 183
LinkedIn

HDI Nordic Oytapahtumat

Yhteys 2016: ”Kirsi Pihan esitys tuli iholle”

Syyskuun 7.-8.päivä Helsingin Taitotalossa taas voittajia kruunattiin, ruoka maistui, keynote-puhujat hurmasivat ja iloinen keskustelun sorina täytti kahvittelutilat. Yhteys-konferenssi on tarjonnut puheita, oppia ja verkostoitumista asiakaspalvelun ammattilaisille sekä contact center – ja service desk -toimintojen kehittäjille jo vuodesta 1997.

Tänä vuonna konferenssissa esiintyi 24 asiakaspalvelun ja työelämän huippuosaajaa! Kiitosta esityksistään saivat erityisesti Verohallinnon Janne Myyry, joka kertoi asiakaskohtaamisten kehityskaaresta julkisen hallinnon puolelta mielenkiintoisesti. Myös Elisan Katja Hammar sai kehuja siitä, että uskalsi tuoda julki epäonnistumisiakin Elisan chat-palveluiden kehittämisessä ja miten niistä on opittu paremmiksi. Katso päivän muut mainiot puhujat aiheineen täältä.

Ylistystä osakseen sai Ellun Kanojen Kirsi Piha, joka aloitti ensimmäisen aamun reippaasti herättelemällä yleisöä miettimään Särkänniemen viimeaikaisen viestinnän onnistumista. Palautteissa Kirsin esityksen sanottiin tulleen aivan iholle ja jyrkästä sanomastaan huolimatta loi uskoa ja rohkeutta tulevaan. Lue Kirsin bloggaus täältä. ”Jäätävän hyväksi” puheenvuoroksi kuvailtiin myös Zefin Jaakko Alasaarelan esitystä. Hän kertoi 10-vuotisesta taipaleesta yrityksensä kasvattajana ja unelmien toteuttajana. Päivän viimeisen potkun antoi Pasi Rautiainen, joka persoonalliseen tyyliinsä muisteli uraansa huippuvalmentajien alaisuudessa ja kuvaili suurmiesten tapoja johtaa tiimiä.

Yhteydessä kruunattiin perinteisesti myös joukko esimerkillisiä työntekijöitä! Vuoden Service Desk tittelin sai ansaitusti Fujitsu Finland Service Desk ja Vuoden Contact Center -kruunun sai painaa päähänsä Aktia Pankki Oyj / Contact Center. Lue lisää kisoista ja valitsemiskriteereistä HDI:n kotisivuilta tai Vuoden Parhaat -kisan sivuilta.

Tunnustusta ansiokkaasta työsuoriutumisesta saivat myös Vuoden Help Desk Esimies: Annamari Toivanen, Nets Oy sekä Vuoden Service Desk Asiantuntija: Katja Niskanen, Enfo Oyj. Lämpimät onnittelumme voittajille!

http://www.yhteys.com #Yhteys16

Ketä sinä haluaisit kuulla tulevissa tapahtumissamme? Laita meille vinkki: wakaru.events@wakaru.fi

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

 

IT-palvelujohtaminenProjekti- ja portfoliojohtaminentapahtumat

”Työkalupäivä nosti hienosti profiiliaan” 

Päivän päättänyt keynote-puhuja, onnistuneet asiakascase-esitykset ja herkullinen ruoka nousivat esille tämän vuoden Työkalupäivässä

Elokuun viimeisenä päivänä aamuaurinko valaisi Helsingin Messukeskuksen seminaaritilojen aulaa, joka tänä vuonna täyttyi peräti 21 kumppaniyrityksen standeista ja innostuneista edustajista. Kolmatta kertaa järjestettävä Työkalupäivä oli valmis vastaanottamaan vieraitaan: projekti-, teknologia-, ICT-käyttöpalvelu- ja kehityspäälliköitä, toimitusjohtajia, asiantuntijoita, konsultteja, IT-arkkitehteja, osasto- ja tuotepäälliköitä, tutkijoita… liki 90 eri yrityksestä ja organisaatiosta ympäri Suomen!

Tiedossa oli intensiivinen päivä, sillä yleisön toiveesta Työkalupäivä oli laajennettu tänä vuonna koskemaan ITSM-työkalujen lisäksi myös projekti- ja IT-valvontatyökaluja. Päivän aikana kolmessa salissa kuultiin peräti 21 puheenvuoroa. Esityksiin oli toivottu käytännönläheisyyttä, esimerkkejä elävästä elämästä työkalujen hyödyntämisestä organisaatioissa. Tauoilla yleisö pääsi haastamaan kumppaneitamme, joiden joukossa oli useita työkalutoimittajia.

Esitystarjonta sai kiitosta monipuolisuudestaan ja profiilin nostosta viime vuodesta. Yleisö oli tyytyväinen myös tapahtumapaikkaan tarjoiluineen.

Esiintyjistä edukseen nousivat esiin erityisesti keynote-puhuja Alkon teknologiapäällikkö Reko Lehti, joka sai yleisön pauloihinsa kuvailemalla Alkon suunnitelmaa liiketoiminnan eri funktioiden yhdistämiseksi yhteisellä tehtävienhallintatyökalulla monitoimittajaympäristössä. Tykätty oli myös Joakim Kockbergin lennokas esitys Tiedon SIAM-konseptista ja kekseliäänä asiakascase-esityksenä pidettiin HappyNow:n perustaja Sami Kallion sekä Tiedon tuotepäällikön Janne Kaihilan yhteistä puheenvuoroa Mitattavaa ja mittavaa säästöä paremmalla työntekijäkokemuksella. Intohimostaan projekti-, järjestelmä- ja palvelusalkunhallintaan kertoi onnistuneesti myös Esa Toivonen Thinking Portfoliosta. Hän kiteytti esityksessään, miten eri salkunhallinnan näkökulmat voidaan valjastaa oman organisaation hyödyksi tukemaan viestintää ja päätöksentekoa.

Katso tunnelmia järjestäjätaho JSM Consultingin tekemältä slideshowlta ja kurkkaa, ketä muita mainioita puhujia kuultiin Työkalupäivässä 2016. Kuka saisi sinut ensi vuonna mukaan? Laita meille vinkkiä: wakaru.events@wakaru.fi

#Tyokalupaiva

 

Tutustu Oppia.fi tapahtumakalenteriin ja löydä sinua kiinnostavimmat tapahtumat!

Oppia.fi KUMPPANI

Paras rokote YT-neuvotteluita vastaan

Kuka vastaa minun osaamisestani? Työnantaja, HR-yksikkö vai minä itse? Jos RACI-taulukko on tuttu, niin on helppo huomata tuon A-kirjaimen (Accountable) kuuluvan minulle itselleni. Lopullinen vastuu on aina henkilöllä itsellään.

Paras rokote YT-neuvotteluita vastaan on oman osaamisen kehittäminen niin, että tekee itsestään yritykselle korvaamattoman tai ainakin hyvin vaikean korvata. Keräsimme sinulle TOP10 hyvää rokotetta, joista valita omasi:

  • DevOps: Ensimmäinen kansainväliseen sertifiointiin johtava kurssi pidettiin 29.8.2016 ja se oli ylibuukattu. DevOps voi olla salainen aseesi tulevaisuutta varten, sillä ”hankalinta on ollut löytää devops-asiantuntijoita”, kuten TiVin artikkelissa kirjoitettiin syyskuun alkupuolella.
  • Ilmaiset webinaarit: webinaaritarjonta laajenee jatkuvasti. Keväällä ja nyt alkusyksystä pidetyt suositut DevOps-webinaarit löytyvät BrightTalkista kirjautumisen takaa ja luvassa on webinaareja myös muilta aihealueilta!
  • Ilmainen pelikirja ja muut digisisällöt.
  • Ketteryys: Agile, SCRUM, SAFe, Kanban… kiitos erinomaisten Oppia.fi-kumppaneiden, tarjontaa ketterien menetelmien puolella on runsaasti.
  • Perus-ITIL: Prosessi­osaa­minen ja kansainvälinen sertifikaatti ovat aina arvossa. Koulutusmäärät hurjassa kasvussa. 
  • Perus-PRINCE2: PRINCE2 on erittäin suosittu muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa, mutta nyt olemme kirimässä eroa muuhun maailmaan um­peen. Suomi ei voi pysyä eristäytyneenä ikuisesti. Kansainvälis­tyminen vai­kuttaa tähän. Osaajia tarvitaan!
  • Edullinen verkkokurssi ITIL Foundation. Kustannustehokas, jos verkko-oppiminen sopii sinulle.
  • Edullinen verkkokurssi PRINCE2 Foundation. Kurssi + tentti yhteishinnaltaan niin edulliset, että nämä voi ostaa jopa omalla rahalla.
  • Tapahtumat: Teho-oppimista päivässä tai kahdessa sekä tärkeä paikka verkostoitumiseen. Wakaru Events järjestää yhdessä kumppaniensa kanssa vuosittain lukuisia asiantuntijaseminaareja: Tietohallintopäivä, Contact Center Day, Prosessipäivät, Kohtaamisia, Työkalupäivä, Yhteys-seminaari, DevOps, itSMF Focus, Lean & Agile…
  • Nanokurssit: 34.000 lyhyttä video-opastusta. Osaamisen täsmäpäivittämiseen nopeasti.

Tervetuloa Oppimisen verkkokauppaan löytämään itsellesi sopivin keino kehittyä, olla hyödyksi omalle organisaatiollesi, haastaa itseäsi ja vahvistaa omaa asemaasi markkinoilla.

kuosmanen_jaakko_739x965

Jaakko Kuosmanen

KTM, DI Jaakko Kuosmanen toimii koulutus- ja konsultointiyritys Wakarun toimitusjohtajana ja edistää Oppia.fi – Oppimisen verkkokaupan toimintaa. Jaakko on utelias ja kokeilunhaluinen oppimisaktivisti, joka haluaa levittää ymmärtämistä laajalle ympäröivälle verkostolleen.

 

 

 

 

 

Kysy lisää: jaakko.kuosmanen@wakaru.fi

 

Oppia.fi KUMPPANI

Kuka vastaa minun osaamisestani?

Kuka omistaa osaamiseni: onko se työnantaja, HR-yksikkö vai minä itse? Kaikilla on rooli ja intressi asian suhteen, mutta suurin intressi tulisi olla jokaisella itsellään. Monimuotoinen oppiminen on hyvin henkilökohtainen asia. Osaamisestaan kannattaa pitää huolta, sillä muuten syntyy oppimisvelkaa, aivan kuten rakennusten osalta syntyy teknistä velkaa. Huolehtimalla omasta kehityksestään, tekee samalla myös itsestään organisaatiolle vaikean korvattavan.

Osaamistaan voi kasvattaa monella eri tavalla: luokkakursseilla, asiantuntijatapahtumilla, verkkokursseilla, etäopetuskursseilla, webinaareilla, videoilla, eKirjoilla ja muulla digitaalisella sisällöllä. Toiset oppivat parhaiten tekemällä ja harjoittelemalla: ryhmätyöt, harjoitukset, simulaatiot, roolipelit, työssäoppiminen ja vastaava aktiivinen toiminta ovat siinä erinomaisena apuna. Jokainen voi yhdistellä näitä oppimisen muotoja haluamallaan tavalla.

Digitalisaation ja kansainvälistymisen myötä englanninkieliset (itseopiskelu)verkkokurssit ovat yleistyneet nopeasti. Verkkokursseilla on oma yhä kasvava roolinsa oppimisen tarjottimella. On syytä kuitenkin olla tarkkana: jos laskelmat tehdään siten, että kolmen päivän kurssi ei verkkoversiona vie edes yhtä kokonaista päivää, on kyse itsensä pettämisestä.

Olen vuosien varrella huomannut monien yritysten ajattelevan, että kaikki oppi on kannattavinta ottaa samasta paikasta. Kustannussäästöt, jotka saadaan aikaan koulutusostoja keskittämällä, ovat kuitenkin marginaalisia liiketoiminnan menetettyyn hyötyyn nähden. Mikään koulutusorganisaatio ei ole paras kaikessa. Keskittämällä ei saada parhaita koulutuksia parhaaseen hintaan, sillä eri aihepiirien koulutukset ovat aivan eri markkinoita: niillä on eri kohderyhmä, eri kouluttajat ja erilainen markkinoiden dynamiikka. Harha syntyy helposti siitä, että kaikki kuulostavat erehdyttävästi samalta – koulutukselta. Ostajan kannalta on itseasiassa edullista olla sitoutumatta, tutkia mahdollisuuksia ja ostaa aina itselleen parhaalta.

Tarjontaa on kuitenkin paljon ja aikaa puolestaan vähän. Kuka tänä päivänä ehtii kartoittaa vaihtoehtoja, etsiä hajanaista tietoa, kilpailuttaa ja kysellä suosituksia? Tingimme helposti laadusta saadaksemme jotain nopeammin ja halvemmalla. Moni suosii esimerkiksi koulutuskorttia sen näennäisen helppouden ja edullisuuden takia. Koulutuskortin käyttö saattaa kuitenkin osoittautua riskialttiiksi, jos koulutusorganisaatio ei pystykään tarjoamaan toivotunlaisia kursseja toivotulla aikataululla jo maksettua summaa vastaan. Koulutuskortin hinta voi siis yllättäen kohota pikavippitasolle.

Entä jos olisi paikka, johon luotettava taho on kerännyt alan parhaat, ja johon kiireinenkin voisi keskittää hankintansa? Paikka, josta löytäisit tarvitsemasi omalle osaamistasollesi ja oppimistavallesi suunnattuna? Me näimme tarvetta tällaiselle paikalle ja siksi perustimme keväällä 2016 Oppia.fi – Oppimisen verkkokaupan. Se tekee sinullekin helpoksi vastata niin omasta kuin tarvittaessa vielä muidenkin osaamisesta.

Tutustu täältä Oppia.fi TOP10-rokotteeseen, jolla ennaltaehkäiset YT-neuvotteluiden iskemistä!

 

kuosmanen_jaakko_739x965

Jaakko Kuosmanen

KTM, DI Jaakko Kuosmanen toimii koulutus- ja konsultointiyritys Wakarun toimitusjohtajana ja edistää Oppia.fi – Oppimisen verkkokaupan toimintaa. Jaakko on utelias ja kokeilunhaluinen oppimisaktivisti, joka haluaa levittää ymmärtämistä laajalle ympäröivälle verkostolleen.

 

 

 

 

 

 

Oppia.fi koulutus– ja tapahtumakalenterista löydät runsaasti sisältöä, jolla viet omaa osaamistasi uudelle tasolle. Digitaalisessa sisällössä tarjolla on eKirjoja, verkkokursseja ja ilmaista opiskelumateriaalia Oppia.fi-verkostolta.

Ota yhteyttä, jos haluat kuulla lisää: jaakko.kuosmanen@wakaru.fi tai anni.aaltonen@wakaru.fi (Key Account Manager)

Ketterät menetelmätOppia.fi KUMPPANI

Tulevaisuuden tuotekehitysorganisaation johtaminen

Digitalisaatio, IoT, kuluttajistuminen ja kokonaisuudessaan maailman muutosnopeus pakottavat organisaatiot uudistamaan toimintatapojaan radikaalisti. Varsinkin tuotekehitysorganisaatioiden tulee muuttaa toimintatapojaan ymmärtämään asiakasta paremmin ja luomaan yhä paremmin oikeita ratkaisuja oikeisiin ongelmiin.

Tulevaisuuden tuotekehitysorganisaatioissa ei ole siis kyse pelkästä Lean-ajattelusta tai ketteristä toimintatavoista vaan kokonaisuudessaan siitä, miten luoda organisaatio, joka on jatkuvassa muutoksen tilassa, mutta silti hallittu kokonaisuus, joka tuottaa asiakkailleen, omistajilleen ja työntekijöilleen arvoa.

Olemme Contribytellä jo useamman vuoden pohtineet tulevaisuuden tuotekehityksen toimintatapoja ja organisaatiomalleja. Olemme muun muassa järjestäneet Suomen johtavien tuotekehitys yritysten kanssa workshop-sarjoja, joissa olemme löytäneet teesejä tulevaisuuden tuotekehitykselle. Lisäksi meillä on vuosittain tapahtuma Tulevaisuuden Tuotekehitys 27.10.2016, jossa niin suomalaiset kuin eurooppalaiset ja amerikkalaiset ajattelijat kokoontuvat kertomaan omia näkemyksiään aihepiiristä.

Suuren kiinnostuksen vuoksi päätimme myös alkaa järjestämään luokkahuonekurssia, jossa jaamme tämän alueen osaamista kiinnostuneille. Kurssin aikana käydään läpi syitä tuotekehitysorganisaatioiden muutokseen ja maalataan suuntaviivat erilaisiin organisaatiomalleihin ja toimintatapoihin. Kurssin loppuosassa keskitytään organisaatioiden johtamisen muutokseen ja pohditaan, millaista johtajuutta uudenlaisilta organisaatioilta edellytetään ja millaiset johtamisen tavat eivät moderneissa organisaatioissa toimi.

Kurssiin aikana osallistujat saavat uusia ideoita ja konkreettisia toimintatapoja, joilla muokata organisaatiotaan kohtaamaan tulevaisuuden haasteet. Seuraava kurssi järjestetään marraskuussa 17.11.2016.

Kurssi on tarkoitettu kaikille organisaation kehittämiseen osallistuville tai siitä kiinnostuneille henkilöille. Esimerkkiosallistujia ovat kehityspäälliköt, organisaatioiden johtohenkilöt, Scrum Masterit, prosessin kehittäjät ja agile-valmentajat.

 

henri_hamalainen

Henri Hämäläinen

Kirjoittaja on Contribyten johtava konsultti ja toimitusjohtaja yli 10 vuoden kokemuksella erilaisista ketteristä organisaatioista.

Henri toimii pääasiassa organisaatioden muutoksen konsulttina, mutta toimii kouluttajana Scaling Agile Successfully kurssilla sekä järjestää Tulevaisuuden Tuotekehitys –workshop sarjaa.

LinkedIn        Twitter

 

 

Contribyte kuuluu Oppia.fi -verkostoon. Tutustu heidän laajaan ketterien menetelmien koulutustarjontaansa täältä.

Rekisteröidy maksutta BrightTalkiin ja katso Contribyten videomateriaaleja Oppia.fi -kanavalta.

 

Oppia.fi KUMPPANI

Mistä tietää, kannattaako henkilöstön koulutukseen panostaa?

Alakoulun opettajien suosituimpia hokemia ainakin 1970-luvulla oli, ettei koulussa opiskella arvosanoja vaan elämää varten. Kaikkihan tiesivät totuuden hokemien takana silloin: kokeisiin luettiin juuri sen verran, jotta itseä tyydyttävä numero oli tarjolla. Kokeen jälkeen oli täysi lupa unohtaa päntätyt ja siirtyä pihajalkapallon tai seuraavan aihepiirin kimppuun.

On upeaa, että aikuisiällä kouluttautuminen jatkuu usein työnantajan tarjoamien mahdollisuuksien kautta. Ja onhan työntekijän näkökulmasta vähintäänkin hienoa ainakin saada CV:hen pari sertiä, josta ei ainakaan ole haittaa seuraavan työpaikan palkkaneuvotteluissa. Mutta kannattaako yrityksen panostaa työntekijän osaamisen kasvattamiseen? Onko meillä käytettävissä faktoja koulutuksen kuluista ja hyödyistä? Entä millä keinoilla yritys varmistaa, että oppien hyödyt jalostuvat yrityksen hyödyiksi?

Yrityksen lainmukainen velvollisuushan on tuottaa omistajilleen voittoa. Miten työntekijöiden kouluttaminen todellisuudessa tukee tätä tavoitetta? Nyt työntekijät käsi sydämellä: Mitä olet itse oppinut seminaareissa ja koulutuksissa? Miten hyöty on realisoitunut yrityksen viivan alle? Onko yritys saanut kouluttamisesta omansa pois?

Vaikka Suomi on tutkitusti oppimisen mahtimaa, työikäisten oppiminen kohtaa enenevässä määrin haasteita: Työn tempo ja hektisyys ovat kasvaneet huimasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Melkeinpä jokaisessa ammatissa koetaan olevamme äärimmilleen viritettyjä, kiireeseen reagoivia koneita. Erillinen koulutuspäivä on usein mukava paussi, jossa pääsee parhaassa tapauksessa paikoitellen jopa irtautumaan arjen sähköpostitulvasta. Tosin niiltä osin, kun työt on kurssituksen takia jäänyt hoitamatta, saa työhön palattua hosua ja harsia kaikki rästitehtävät. Missä välissä siinä kiireessä palaamme miettimään, miten hyödyntää kurssilla oppimaamme?

Ihmisen aivot ovat valitettavan tehoton kone muistamaan irrallisia asioita keskellä infotsunamia. Tutkimustenkin mukaan opitun muistijälki haihtuu pääosin muutaman päivän aikana, mikäli oppia ei vahvisteta. Mutta kun ei vaan ehdi vahvistamaan oppeja, tai edes miettimään mitä omassa toiminnassa opitun perusteella pitäisi muuttaa tai kehittää.

Miten sitten nykyaikaiset terävintä huippua olevat eLearning-järjestelmät seuraavat oppimisen kehittymistä? Poikkeaako seuranta sittenkään olennaisesti vanhan ala-asteopettajamme seurannasta ja kirjanpidosta? Ikävä todeta, mutta kyllä työntekijä vielä aikuisiälläkin hoksaa, millä kohtaa rima on matalimmalla. Useimmiten eLearningin rima ylitetään käynnistämällä jokin opetusvideo, säätämällä volume lounaaseen ja jatkamalla hommia.

”Kun hoitaa opintosuoritukset kuntoon, se on riittänyt aina. Oppimisen tuloksista ei kukaan ole ennenkään ollut kiinnostunut.”

Miksi siis edelleen HR-järjestelmät tarjoavat tietoa pääosin oppijan ahkeruudesta, suorituksista ja osaamistasosta? Ala-asteajan kokeet ja todistukset sentään ovat vaihtuneet sertifikaatteihin.

Entä kysyykö kukaan oppijalta hänen näkökulmastaan olennaista asiaa: Mitä tekemisessäsi muuttui tämän koulutuksen antien avulla? Yritystä kiinnostaisi myös tietää, että nämä uudet teot johtavat sinne, minne yritys haluaa mennä. Yleistäen tätä kiinnostusta voisi kutsua strategian toiminnallistamiseksi ja ihmisten johtamiseksi.

Meiltä tuntuu unohtuneen, miten oppimisen ja tuloksen välinen toimintoketju etenee:Näyttökuva 2016-08-30 kello 9.09.37Tämäkin ketju on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki ja siksi ketjua pitäisi kyetä mittaamaan ja seuraamaan kokonaisuutena. Kun ketju katkeaa, seurannasta tulee arvailua ja tuloksesta turskaa.

Ketjua oppimisesta tuloksiin ei vahvista se, että yrityksissä on usein monia järjestelmiä erilaisten kokonaisuuksien hoitamiseen.  Oppimisjärjestelmä on erillään työnohjauksesta ja työnohjaus tulosseurannasta. Oppimisjärjestelmän ja johtamisjärjestelmien erottaminen tekee oppimisen tulosten seuraamisen mahdottomaksi.

Minkälaisia vauvanaskelia mikä tahansa yritys voisi ottaa parantaakseen oppimisen vaikuttavuutta ja tuloksellisuuden seurantaa:

  • Oppimistapahtuma jaetaan niin pieniin annoksiin, että ne lomittuvat osaksi työtä. Oppiminen voi tapahtua vaikka junaa odotellessa ajasta ja paikasta riippumatta.
  • Jokainen oppimistapahtuma päättyy siihen, että kirjataan ne konkreettiset uudet teot tai tekotavat, joita alamme välittömästi soveltaa. Jos tekojen konkreettiaan ei päästä, on ketju jo katkennut eikä hyödyn osoittaminen onnistu.
  • Sovitaan ja priorisoidaan tekemiset yhteisesti. Osallistamisen merkitys tunnetaan. Teknologian avulla laajojakin joukkoja pystytään osallistamaan minimikustannuksin ja -panostuksin.
  • Tekojen kirjaaminen ja seuranta alkaa heti. Mikäli jo ensimmäisenä päivänä ei tule uusia tekoja, on melko varmaa, ettei niitä tule myöhemminkään. Tekojen kirjaaminen toteutetaan innostavalla tavalla.
  • Yhteisöllisyys on avaintekijä innostuksen ylläpidossa. Samasta syystä käymme ryhmäjumpissa, laihdutuskerhoissa tai urheiluseuroissa. Ryhmä kannustaa ja ryhmän tulee kyetä seuraamaan tekemistä ja kehittymistä.
  • Motivaatiotasoa ohjaa myös voimakkaasti positiiviset kokemukset ja niiden ruokkiminen.
  • Tekojen ja tulosten välinen seuranta mahdollistaa mittaukseen perustuvan tavan nähdä korrelaatiot tekojen ja tulosten välillä.

Nykyajan oppimisjärjestelmän perusvaatimus onkin kyetä luomaan työntekijälle olosuhteet, jossa uuden tiedon soveltaminen tulee kiinnostavaksi ja konkreettiseksi. Keskijohdon täytyy pysyä ajan hermolla, että teot pysyvät yhteisesti sovitussa linjassa. Yritysjohdon on kyettävä arvioimaan, miten tulos muodostuu teoista, jotka pohjautuvat työntekijöiden osaamiseen. Oppimisjärjestelmä joka toimii myös johtamisjärjestelmänä voi tukea toimintaa tarjoamalla reaaliaikaisen ja interaktiivisen näkymän kaikkeen meneillä olevaan aktiviteettiin. On kyettävä vaivatta tunnistamaan korrelaatioita suoritusten, fiilisten ja yrityksen tuloksen välillä.

 

Ville_wiik_200x200

Ville Wiik

Kirjoittaja Ville Wiik on toiminut yli 20 vuoden ajan kansainvälisten asiantuntijaorganisaatioiden johtotehtävissä ja on myös pelillistettyyn oppimiseen erikoistuneen PragmatIQ Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja. PragmatIQ on nopeasti kasvava kansainvälisille markkinoille tähtäävä yritys, jonka tuotteita on lisensoitu jo yli 400 000 käyttäjälle.

PragmatIQ toimii Oppia.fi-verkostossa kumppanina, joka pelillistää ja modernisoi minkä tahansa oppimateriaalin tehden siitä helposti skaalautuvaa ja oppijalle innostavaa. Digitaalisen sisällön tarjonnasta löydät Treeniohjelma projektipäällikölle ja Treeniohjelma esimiehelle.

IT-palvelujohtaminen

ITIL Practitioner ei ole kuin muut ITILin kurssit

AXELOS lanseerasi keväällä uuden ITIL® Practitioner –kurssin osaksi ITILin virallista koulutusohjelmaa. Wakaru oli pohjoismaiden ensimmäinen sertifioitu kurssijärjestäjä ja näin useamman toteutuneen kurssin jälkeen on paikallaan kerrata muutama kurssin perusasia kokemukseen ja palautteeseen perustuen. 

ITIL Practitioner eroaa muista kursseista siinä, että sen sisältö ei perustu vain viiteen viralliseen ITIL-kirjaan, vaan siinä on paljon uutta omaa sisältöä. Tuttua sisältöä on jatkuvan palvelun parantamisen malli, joka antaa rakenteen koko kurssille. Suurin osa kurssin sisällöstä on ITIL Practitioner Guidance –kirjassa olevaa uutta, ITILin peruskirjoja täydentävää sisältöä. Siten kurssilla on tarjottavaa, vaikka ITIL Expert olisi jo suoritettuna.

ITIL Practitioner eroaa muista ITIL-kursseista myös siinä, että sen oppimistapa on case study –tyyppinen. Teoriaakin on, mutta 2/3 ajasta tehdään ja puretaan case studyn harjoituksia. Tavoitteena on vuorovaikutteinen elämyksellinen oppiminen, jonka perusteella oppilas osaa toimia kehitysidean toteuttamisen suhteen paremmin myös oikeassa työelämän tilanteessa. Lähestymistapa siis samanlainen kuin PRINCE2® Practitioner-kurssilla. 

ITIL Practitioner on siis palveluiden kehittämiseen valmentava kurssi. Aihe on kokeneille kehittämisen ammattilaisille tutumpaa jo kokemuksenkin kautta, mutta kurssien perusteella esille tulee aina uusia näkökulmia omaa kokemusta täydentämään. Erityisen hyödyllinen kurssi on palvelunhallinnan kehittämistä aloitteleville ja nuoremmille ammattilaisille. Kurssilta saa paljon työkaluja työelämään ja se sopii minkä tahansa asian kehittämisen ja johtamisen valmentavaksi kurssiksi. Kursseja on nyt saatavilla myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Tervetuloa katsomaan sinun aikatauluusi sopiva kurssi täältä!

aaeaaqaaaaaaaal8aaaajdjimgq0nzmxltewn2utngi1yi05ndm2lwu0ngixmzm2mdyyna

Lari Peltoniemi

Kirjoittaja on Suomen ensimmäinen sertifioitu ITIL Practitioner -kouluttaja. Hän on työskennellyt prosessien ja toiminnan kehittämisen ja arvioinnin alueella yli 10 vuotta. Päätoimisesti IT-palveluiden prosessien määrittelyn, kehittämisen ja johtamisen alueella hän on toiminut vuodesta 2005. Hän on konsultoinut ja valmentanut useita suomalaisia ja kansainvälisiä yrityksiä ja organisaatioita ITIL/ITSM prosessien määrittelyihin, käyttöönottoon ja kehittämiseen liittyen. 

Lisää tietoa tästä ja muista mielenkiintoisista aiheista löydät Oppia.fi > koulutukset > ITIL

Kysymyksiä kouluttajalle? Laita viestiä lari.peltoniemi@wakaru.fi

HDI Nordic Oy

Nykypäivän Daavid käyttää Goljatia vastaan sosiaalista mediaa

Etsin itselleni ja tyttärelleni hiihtoloman hotellia. Muutaman vakiopalvelun perusteella määritin 3-5 hotellia, jotka tuntuivat kivoilta, yhden ollessa selkeä suosikki. Tämän jälkeen siirryin TripAdvisorin sivuille katsomaan kuinka tuossa hotellissa käyneet olivat hotellia arvioineet. Yhtä lukuun ottamatta ihan ok-arviot. Joku oli saanut huonoa palvelua, mutta oli kommenttien perusteella selvästi myös ns. vaikea asiakas. Huvikseni katsoin mitä hotelli oli tälle vastannut. Tämän vastauksen lukemisen jälkeen tein varauksen toiseen hotelliin.

Hotelli vastasi tyytymättömälle asiakkaalle erittäin ylimielisesti ja ilkeästi syyttäen asiakasta kaikista kohdista, joista asiakas moitti hotellia. Lomilla sattuu ja tapahtuu aina yllättäviä asioita ja itse asioin mieluummin silloin ystävällisten ja palveluhalukkaiden ihmisten kanssa. Hotellin sosiaalisen median käyttäytyminen sain minut vaihtamaan hotellia.

Enkä ole ainut, joka käyttää sosiaalista mediaa vaikuttamisen ja vaikuttumisen areenana.

Eräs hienoimpia nykyajan Daavid ja Goljat -tarinoita on tarina Dave Carrollin taistelusta United Airlinesia vastaan. Se on paitsi tarina yksilön kommunikaatiovallankaappauksesta myös tarina siitä kuinka nopeasti asiat tapahtuvat.

Dave Carroll lensi vuonna 2008 United Airlinesin koneella Chicagoon muusikkokavereidensa kanssa. Koneen oltua jo laskeutunut hänen takanaan oleva matkustaja huudahtaa: ”My god they are throwing guitars out there!” Ja todentotta. Lentokenttätyöntekijät eivät vain siirtäneet tehokkaasti matkatavaroita eteenpäin vaan estottomasti heittelivät niitä välittämättä siitä mikä saattaisi mennä rikki. Dave Carrollin kitara vaurioitui ja hän lähti hakemaan oikeutta. Hän yritti heti siltä istumalta kolmen eri United Airlinesin virkailijan kanssa selvittää asiaa ja saada oikeuden korvauksiin. Tämä ei kuitenkaan auttanut. Alkoi 9 kuukauden show, jossa Carrollia pompoteltiin milloin Intian palvelukeskukseen milloin jonnekin muualle. Lopputuloksena virkailija totesi hänelle, ettei hän ole oikeutettu korvauksiin koska ei tehnyt valitusta 24 tunnin sisällä lennosta.

Carroll totesi, että jos olisi juristi, veisi asian oikeuteen, mutta koska on muusikko, tekee siitä kolme musiikkivideota ja yrittää saada niille YouTubessa miljoona katsojaa. 150 dollarilla ystäviensä avustuksella tehty ensimmäinen video, joka sai ensi-iltansa YouTubessa 6.7.2009 sai päivässä 150.000 katsojaa ja United Airlinesin virkailijan soittamaan Carrollille, josko he voisivat sopia asiasta. Viikossa video sai miljoona katsojaa. Heinäkuussa 2009 se oli YouTuben katsotuin video. Nyt videon on katsonut noin 15 miljoonaa ihmistä ja Carrollin mukaan tarinan on kuullut noin 150 miljoonaa ihmistä maailmassa. Tarina on kerrottu yli 400 kirjassa (nyt tässäkin) ja Harvardissa tehdään vuosittain harjoituksia tästä tapauksesta. Paitsi että tarina on ehkä merkittävimpiä asiakaspalveluopetuksia koskaan se toki nosti Dave Carrollin oman tähden aivan uudenlaiseen lentoon ja muutti tämän maailman. Siksi, että hän käytti valtaansa ja tarttui mahdollisuuteen. Yrityksille se opetti ainakin sen, että ei kannata aliarvioida vaikuttajaa.

United Airlines taas on käyttänyt videota kouluttaakseen asiakaspalveluaan. Hyvä niin.

Asiakaskokemus on siirtynyt piilosta näyttämölle. Samalla tapa kohdata asiakas ei enää pysy intiimisti asiakkaan ja yrityksen välisenä vaan sitä esitetään 24/7 livenä meille kaikille. Kirjoittaessani tätä sähköpostiini tipahtaa seminaarikutsu: ”Asiakaskeskeisyys työelämän ytimeen”. Mutta kuinka monelle yritykselle tämä on abstraktia yläpilveä, tavoitetasoa, johon pyritään seminaarein, ohjelmin ja työryhmin ja kuinka monelle se on arkipäivää?

Maailmassa on tapahtunut rytmihäiriö, jossa ulkoinen muutosnopeus on organisaatioiden ja ihmisten muutosnopeutta kovempaa. Rytmihäiriö, jossa kommunikaatiovalta on siirtynyt organisaatioilta ja instituutioilta meille kaikille. Rytmihäiriö, jossa me asiakkaina tunkeudumme joka paikkaan, vaadimme enemmän ja nopeammin. Asiakaskeskeisyys tunki keskiöön sinä aikana kun seminaariohjelmaa on suunniteltu, ei sitä sinne enää tarvitse tuoda. Asiakas tietää jo olevansa keskiössä ja hänellä on enemmän julkisia vaikuttamisen mahdollisuuksia kuin koskaan ennen.

Asiakkaan komittoituminen palvelun saamiseen ja toisaalta hyvien palvelukokemusten jakamiseen on myös iso mahdollisuus.

Nyt Riossa kisaava painija Petra Olli totesi haastatellessamme häntä viime keväänä, että “Paini on sellainen taitolaji, että osaa hyödyntää niitä omia vahvuuksia mitä on. Pitää olla kasassa sellainen tasapaksu paketti jolla sitten meinaa pärjätä pitkälle.”

Näin myös asiakaskokemuksessa. Paketin pitää olla kasassa, lupauksen pitää olla totta ennen sen julistamista ja muistaa, että asiakaskokemuksesta iso osa on silkkaa kommunikaatiota. Se organisaatio, yritys ja ihminen, joka kykenee valjastamaan kommunikaation käyttöönsä saa haluamansa. Onnistuakseen pitää olla rohkea viestijä, hakea aktiivisesti mahdollisuuksia huomioon, olla siellä missä asiakkaat ovat, joka on yhä harvemmin fyysinen paikka. Viime kädessä pitää tehdä vaikutus. Se voi olla huolimaton ylimielinen vastaus jollakin sosiaalisen median sivustolla tai huolellinen, aito ja innostava vuoropuhelu asiakkaiden kanssa. Josta on kiva kertoa asiakkaana myös eteenpäin.

Vieraileva bloggarimme Kirsi Piha puhuu 7.9.2016 järjestettävässä Yhteys-asiakaspalvelukonferensissa aiheesta: ”Kun rytmipuikkoa heiluttaakin asiakas”

Kirsi_piha_600x600

Kirsi Piha

Kirsi Piha (KTM) on viestinnän ammattilainen ja yrittäjä, joka toimii perustamansa viestintätoimisto Ellun Kanojen mahdollisuusviestintäjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana. Piha toimi politiikassa eri tehtävissä 90-luvun puolivälistä vuoteen 2003 aina kaupunginvaltuutetusta, kansanedustajaksi ja Euroopan parlamentin jäseneksi. Mahdollisuusviestintäjohtajana hän ravistelee yrityksiä rohkeaan maineen rakentamiseen ja hakemaan viestinnällisiä mahdollisuuksia liiketoiminnan vauhdittamiseksi.

 

Ketterät menetelmät

DevOps ja muuttuva maailma

DevOps on perusperiaatteidensa puolesta ennen kaikkea kulttuuria ja tapa toimia. Sen tarkoituksena on mahdollistaa erilaisten kehitys- ja tuotantoprosessien tehokas toteuttaminen automatisoidusti teknisiä työkaluja hyväksikäyttäen. DevOps-kulttuurissa työyhteisö työskentelee yhteisen määränpään hyväksi: jokainen henkilö on valmis näkemään vaivaa ja tekemään jotain, mikä ei välttämättä kuulu omaan toimenkuvaan.

DevOpsiin liittyvät työkalut ovat kehittyneet viime vuosina merkittävästi ja DevOpsin eri osa-alueille tulee jatkuvasti uusia työkaluja ja ratkaisuja, jotka helpottavat DevOps toiminnan harjoittamista. Myös asiakastarpeet sekä ohjelmisto-, tuote-, ja palvelukehityksen mahdollisuudet ovat monipuolistuneet. Tämä asettaa lisää haasteita työyhteisölle ja yksilöille pysyä mukana muuttuvassa maailmassa.

DevOpsin toteuttamista varten työyhteisössä tulisi olla yhteinen ymmärrys siitä mitä DevOps tarkoittaa. Jokaisella DevOpsin parissa työskentelevällä henkilöllä tulisi olla näkemys omasta roolistaan: mitä häneltä odotetaan ja mitä hän voi odottaa muilta.

DevOps Agile Skills Association (DASA) on avoin kansainvälinen yhteisö, jonka tarkoituksena ja päämääränä on selkeyttää DevOpsiin kuuluvaa sisältöä ja auttaa työyhteisöä ja yksilöitä ymmärtämään paremmin, mitä on DevOps ja miten kukin yksilönä soveltuu DevOps toimintamalleihin. DASA:n määrittelemän DevOps-osaamiskartan avulla voidaan työhteisöä ja yksilöitä kouluttaa oikeaan suuntaan mielekkäällä ja johdonmukaisella tavalla. DevOpsin ja osaamiskartan avulla työyhteisö ja yksilöt osaavat paremmin vastata muutoksiin, joita muuttuva maailma ja ketterät menetelmät tuovat tullessaan.

Tule kuuntelemaan Wakarun maksuttomiin webinaareihin, mitä DASA:n DevOps sisältää ja miten se auttaa sinua ja työyhteisöäsi DevOpsin ja ketterien menetelmien toteuttamisessa! Ota osaa kaikkiin tuleviin Wakaru DevOps -webinaareihin ja voit voittaa lipun syksyllä järjestettävään ketterien menetelmien tapahtumaan!

Tulevat webinaarit löydät tapahtumakalenterista!

veikko_nokkala_3

Veikko Nokkala

Kirjoittaja on juuri tehnyt uuden aluevaltauksen DevOps-kouluttajana ja projektipuolen konsulttina. Sitä ennen hän työskenteli neljä vuotta konsulttina Wakaru Teknologiapalveluissa. Veikko on ITIL, PRINCE2, COBIT, TOGAF, Green IT, Lean IT ja SAFe sertifioitu asiantuntija ja konsultti, jonka laaja-alainen kokemus erilaisista työtehtävistä on antanut hänelle erinomaisen näkemyksen liiketoimintatarpeista, niin liiketoiminnan kuin IT:nkin näkökulmasta.

 

 

Lisää tästä ja muista mielenkiintoisista aiheista: oppia.fi / koulutukset / ketterät menetelmät

Kysymyksiä kouluttajalle? Laita viestiä: veikko.nokkala@wakaru.fi