Miten pitää osallistujat hereillä, kun pidät webinaaria tai Skype-koulutusta?

Skype-koulutusten tai webinaarien pitäminen voi välillä tuntua yksinpuhelulta. Kun kuulijoilta ei saa vastakaikua, on vaikea tietää, kiinnostaako aihe ja eteneekö liian hitaasti tai liian nopeasti. Välillä ehkä käy mielessä, että onkohan joku laittanut äänen pois ja tekee samalla ihan muita juttuja. Todennäköisesti myös sinulla itselläsi on kokemusta webinaarista tai skype-koulutuksesta, jossa kouluttaja ei ole onnistunut pitämään sinun mielenkiintoasi yllä?

Mikä avuksi kouluttajalle? Skype-kouluttaja toimii kovassa kilpailutilanteessa. Ihmiset pitkästyvät nopeasti ja alkavat tehdä jotain muuta, jos koulutus junnaa eteenpäin tai näkymä ruudulla ei vaihdu muutamaan minuuttiin.

Ennen kuin pidät etäkoulutuksia, tee ainakin nämä:

  1. Harjoittele koulutusta ennen kuin pidät sen oikealle yleisölle. Pyydä testiyleisöä kirjaamaan ylös, missä kohdassa etenit liian hitaasti ja milloin oli vähän tylsää. Pyydä heiltä rehellistä palautetta ja kehitysideoita.
  1. Laita PowerPointiin vähemmän tekstiä ja enemmän tapahtumia. Etäosallistuja ei yleensä näe sinua tai muita osallistujia. Ainoa, mitä hän voi katsella, on ruutu. Siinä pitää tapahtua jotain koko ajan ja sen pitää kertoa kuulijalle, mistä puhut sillä hetkellä. Käytä sisääntulo- tai himmennysanimaatiota ja tuo bulletit näkyviin yksi kerrallaan. Käytä laatikoita, nuolia, korostuksia ja muita visuaalisia keinoja, jotka tekevät esityksen seuraamisesta vaihtelevaa ja mielenkiintoista. Älä kuitenkaan kikkaile eri ominaisuuksilla vain kikkailun vuoksi, vaan käytä niitä järkevästi.
  1. Aktivoi osallistujat teettämällä kyselyitä tai pyytämällä vastaamaan kysymyksiin chatissä. Samalla näet kuinka moni kuulijoista on yhä hereillä. Voit myös pyytää välitauon aikana palautetta ja kysyä onko tahti sopiva, liian hidas tai nopea.
  2. Kuuntele omaa ääntäsi. Ääni on työkalusi. Äänitä esitys esimerkiksi kännykällä, jolloin kuulet ja näet myös, miten paljon vaihtelua äänessäsi on. Samalla voit tarkistaa, kuinka paljon aikaa tarvitset tietyn asian kertomiseen. Käytä äänen eri sävyjä, volyymia, nopeutta ja taukoja.
  1. Voit myös pyytää asiantuntijaa avuksi. 2-3 tunnin henkilökohtaisessa valmennuksessa saat jo ison liudan asiantuntijavalmentajan vinkkejä, joiden avulla skype-koulutusten pitäminen ja suunnittelu on jatkossakin helpompaa. Loppupelissä säästät omaa aikaasi valmistelussa ja saat kuulijatkin pysymään hereillä.

Koulutuksen loppuun on hyvä laittaa kysely, jossa pyydät arviota etenemistahdista, sisällön kiinnostavuudesta, diojen toimivuudesta ja mielenkiinnon säilymisestä.  Näin kehityt edelleen.

Mieti myös, mitä itse teet Skype-esitysten ja webinaarien aikana. Mikä saa sinut pysymään hereillä? Ja tehoaako samat keinot kaikkiin ihmisiin, vai onko yleisössäsi mahdollisesti erilaisia kuulijoita tai oppijoita kuin itse olet?  Jos erilaiset oppimistyylit kiinnostavat, löytyy siitä paljon tietoa netistä, ja aiheesta on myös useita webinaareja!

Tervetuloa oppimaan lisää:

Julkaistaan pian! Virtuaalikouluttajan koulutustaidot -kurssi
Kouluttajakoulutus laite- ja järjestelmäkouluttajille  (seuraava toteutus 23.3.2017)
Uutuus! Asiakaspalvelijan verkkokurssi

 

selene_marckwort_200x200

Selene Marckwort

Kirjoittaja on kokenut ja pidetty koulutussuunnittelija, jolla on takanaan 25 vuoden koulutuskokemus. Selene on erikoistunut esiintymistaito-, kouluttaja-, asiakaspalvelu- sekä vuorovaikutuskoulutuksiin. Hän on kirjoittanut kokemuksistaan kouluttajille ja esiintyjille tarkoitetun ”Kehitä esiintymistaitoja” –kirjan, joka ilmestyi kesällä 2013. Kouluttajana Selene on innostava, aktivoiva ja mukaansatempaava.

 

Marckwort Koulutusyhtiöt on yksi Oppia.fi – Oppimisen verkkokaupan 50:stä koulutuskumppanista. Tutustu tapahtumiin, kursseihin, webinaareihin ja digitaaliseen sisältöön www.oppia.fi

Kunnallisten service deskien aallonharjalla

KuntaPron service desk on tehnyt lähivuosina rohkeasti uudistuksia ja haluaa näyttää esimerkkiä muille kunnallisille palvelukeskuksille. Kehittymisessä koulutustyö on ollut suureksi avuksi.

Yli neljä vuotta KuntaProssa työskennellyt, tänä päivänä järjestelmäpäällikön titteliä kantava, Marko Vuorinen, vaikuttaa ilmeisen tyytyväiseltä lähivuosina työpaikallaan tehtyihin muutoksiin. KuntaPron service desk, eTiski, palvelee kaupungin ja kuntien henkilökuntaa kahdeksatta vuotta. Vuorisen mukaan eTiski on nyt Suomen ensimmäinen kunnallisen palvelukeskuksen keskitetty asiakaspalvelupiste.

”Ihan samantyyppistä ei ainakaan itselle ole tullut vielä vastaan”, Vuorinen sanoo. ”Trendi on kuitenkin selvästi nouseva, sillä monessa kaupungissa ollaan parhaillaan perustamassa vastaavanlaisia. Puolin ja toisin on vierailtu ja jaettu kokemuksia.”

KuntaPron eTiski tuottaa tukipalveluita pääosin henkilöstöhallinnan ja taloushallinnon järjestelmiin sekä ICT-puolelle. Suurimmat asiakassektorit kuuluvat Satakuntaan, Kanta-Hämeeseen ja Keski-Uusimaahan. Arkea eTiskissä pyörittää kymmenhenkinen tiimi, joka vastaanottaa asiakaskontakteja yhä enenevissä määrin sähköisiä kanavia pitkin puheluihin vastaamisen sijaan.

HDI Nordicin koulutuksista tuulta purjeisiin

”Koko KuntaPron tasolla on rakennettu mallia, jonka mukaan palvelupyynnöt ohjataan eri tahoille, ratkaistaan ja seurataan ratkaisuun menevää aikaa”, Vuorinen kertoo. ”Meidän toiminta perustuu käytössä hyväksi havaittuihin malleihin ja kyllähän siellä ITIL-viitekehys taustalla kummittelee”, Vuorinen nauraa.

Vuorisen mukaan KuntaProssa vaihtuvuus on ollut vuosien varrella vähäistä, mutta viimeisen vuoden sisällä joukkoon on palkattu uusia vahvistuksia. Haasteena on ollut erilaisten yrityskulttuuritaustojen yhteensovittaminen ja yhteisten toimintatapojen löytäminen.

”Palvelupyyntöjen käsittelyssä ja asiakaspalvelussa HDI Nordic (nyk. Wave) on ollut aivan keskeinen yhteistyökumppani meille. Yhdessä on luotu sellainen perustaso, joka vähintään meidän henkilöstön tulee tuntea.”

Kahden päivän peruskoulutus on Vuorisen mukaan tärkeä edellytys yhdessä työskentelylle. Kymmenkunta on halunnut kurssin lisäksi vielä suorittaa HDI-sertifikaatin todisteeksi osaamisestaan. Kun kaikki käyvät saman peruskurssin, jossa termit ja käytännöt tehdään tutuiksi, opitaan samalla myös yhteinen kieli, joka helpottaa työskentelyä tiiminä.

”Moni tulee peruskurssin jälkeen kysymään, että koska saa suorittaa ITIL Foundationin, joka on tästä sitten se seuraava askel”, Vuorinen sanoo.

Osana suurempaa kokonaisuutta

Vuorinen on KuntaPron uudistumiseen varsin tyytyväinen: palvelunhallintamalli on auttanut kanavoimaan, mittamaan ja seuraamaan työtä kokonaisuutena. Tiedolla johtamisesta on muodostunut tukeva kivijalka koko organisaation toiminnalle.

Keväällä 2015 KuntaPron eTiski osallistui Vuorisen johdolla Vuoden Service Desk -kilpailuun, joka osaltaan auttoi oikean suunnan hakemisessa. Vaikka voitto meni tänä vuonna toiseen osoitteeseen, tarjosi kilpailu ennen kaikkea mahdollisuuden saada perusteellinen arvio oman service desk -pisteen toiminnasta.

”Näen tärkeänä, että osallistuimme, sillä saimme hyviä askelmerkkejä: vahvistusta sille, mitä on tehty oikein, mutta myös suuntaa sille, mitä kannattaa seuraavan kahden vuoden aikana tehdä. Seuraavan vuoden sisällä pyrimme vahvistamaan sitä ensimmäisen kontaktin kokemusta eli miten asiat saataisiin nopeammin käsittelyyn ja nopeammin ratkaistua”, Vuorinen maalailee tulevaa.

”Olemme onnellisessa asemassa, sillä meillä on niin johdon kuin asiakkaiden tuki tässä kehitystyössä. Nyt kun julkisuudessakin on puitu näitä kunta-alan muutoksia ja rohkeita ratkaisuja tarvitaan, pääsemme vaikuttamaan myös siihen keskusteluun työpanoksellamme.”

Tämä kirjoitus on julkaistu alunperin helmikuussa 2016. HDI Nordic on tammikuussa 2017 fuusioitu Wakaru Osakeyhtiöön ja jatkaa toimintaansa nimellä Wakaru Asiakaspalveluverkosto Wave. Tutustu tästä!

markovuorinen

Marko Vuorinen työskentelee KuntaPron Service Deskille järjestelmäpäällikkönä. Kuva: Janne Lehtinen

Kiky or not – siinä vasta pulma

“Ollako vai eikö olla, siinä pulma
Jalompaa onko hengen kärsiä
Kaikk’ inhan onnen iskut sekä nuolet
Vai käydä miekkaan tuskain merta vastaan…”
-William Shakespeare

Tätä Tanskan prinssi Hamlet kovasti pohti Shakespearen 1600-luvulla kirjottamassa näytelmässä.

Samantyyppistä pohditaan näyttää olevan myös kilpailukykysopimuksen (Kiky) ympärillä. Netti laulaa kun toimittajat keksivät otsikoita ”Kiky on pelleilyä”, ”Älä allekirjoita kiky-työsopimusta”, ”Kiky herätti luovuuden” ja ”Kiky-sopimuksen työnajanpidennys käytetään maailmanparannukseen”. Kiky-näkemyksiä löytyy puolesta ja vastaan.

Jos Kiky ei sinuun vaikuta, tai olet päättänyt sen antaa olla vaikuttamatta, niin tätä blogia ei kannata lukea pidemmälle. En sano tätä siksi, että olisin lähtökohtaisesti Kikyn puolesta tai sitä vastaan, mutta jos olet päättänyt, että se ei aiheuta toimenpiteitä, niin sitten ehdotuksia toimenpiteistä taitaa olla turha lukea.

Jos taas näet, että kiky vaikuttaa sinuun ja organisaatioosi, niin haluaisin tehdä ehdotuksen…

Tuottavuutta ja kilpailukykyä

Mitäpä jos käyttäisit tai käyttäisitte Kiky-sopimuksen tarjoaman mahdollisuuden tuottavuuden ja kilpailukyvyn kasvattamiseen?  Esimerkkiä voi ottaa vaikka Futuricesta, jossa tunnit voi käyttää omien taitojensa kehittämiseen, muiden kouluttamiseen ja vapaaehtoistyöhön.

Tai sitten Solteqista, jossa kaksi kuukausittaista lisätuntia käytetään liikkumiseen. Terve työntekijä kun on kilpailukykyisempi kuin sairas työntekijä.

Accenturella työntekijät voivat itse päättää käyttävätkö Kiky-tuntinsa liikuntaan, opiskeluun, innovointiin tai hyväntekeväisyyteen.

Jos sinulla on listalla omien taitojen kehittäminen tai opiskelu, niin apua löytyy helposti oppia.fi palvelusta. Jopa kahden tunnin pätkissä. Kurkkaahan täältä verkkokurssit, webinaarit ja muut ladattavat (ilmaisetkin) sisällöt. Testaa jotain sellaista, mitä ehkä muuten ei tulisi testattua, kuten simulaatiopeliä!

Jos listalla on osaamisen kehittämisen lisäksi myös liikkumiseen liittyvät asiat, niin Wakarulta löytyy täydellinen ratkaisu. Kaksipäiväinen Prosessipäivät –tapahtuma 10.-11.5.2015, jossa saat aimo annoksen uutta ja ajankohtaista tietoa tiedonhallinnasta, sekä tapaat uusia ja vanhoja tuttuja. Keynote puhujina ovat mm. Mikko Hyppönen (F-Secure), Janne Kallio (Suunto) ja Maria Ritola (Iris A.I.). Seminaaripakettiin on valittavissa myös Suunnon uutuus Spartan Multisport GPS-kello, sillä tapahtuman teemana on tänä vuonna parempien tulosten aikaansaaminen kehittämällä toimintaa mittausten perusteella.

petri_vayrynen

Petri ”Paavo” Väyrynen

Kirjoittaja innostuu uuden oppimisesta ja opettamisesta. Kotona, töissä ja vapaa-ajalla.

LinkedIn

Onko koulutus teillä ”nice to have”?

Lomat oli ja meni. Yksi hyvä puoli lomassa on, että ehtii tehdä asioita, joita normaalissa arkikiireessä ei ehdi. Itselle yksi loman kohokohdista on hiljaiset aamun hetket, kun muu perhe vielä nukkuu, ja voi keskittyä lukemaan mielenkiintoisia juttuja. Lukiessani vanhoja Kauppalehden artikkeleita silmiin pisti Boston Consulting Groupin maajohtajan Tuukka Seppäsen haastattelu 9.12.2015 ilmestyneestä kauppalehdestä. Artikkeli oli ”Minä johdan”-henkilökuvassa otsikolla ”Raskaan sarjan suosikki”.

Toimittaja oli kiteyttänyt kuvatekstissä Seppäsen johtamisen kehittämiseen liittyvät kehityshankkeet kahteen kategoriaan: ”must have” ja ”nice to have”. ”Must have” konsultoinniksi laskettiin muun muassa nopeat hankkeet, joilla pyritään selviämään täpäristä tilanteista. ”Nice to have” konsultoinniksi Seppänen laski esimerkiksi koulutuksen.

Artikkeli oli herättänyt jo tuoreeltaan myös toisenlaisia ajatuksia. Aalto EE:n toimitusjohtaja Pekka Mattila kertoi oman mielipiteensä aiheesta 17.12.2015 julkaistussa kauppalehden artikkelissa, joka oli otsikoitu ”Jos ymmärtää uudistua, ei tarvitse pelastua”. Mattilan näkemyksen mukaan uudistumista ja uuteen valmistautumista tulisi tehdä kokoajan, ei ainoastaan kriisiprojektien kautta.

Seppäsen haastattelu ja Mattilan kommentit saivat peilaamaan myös omia kokemuksiani aiheesta. Kaikenlaisia tilanteita on tullut vastaan, erityisesti yli 10 vuotta kestäneessä sarjayrittäjän roolissa. Haluan tässä nostaa esille erityisesti tämän:

Koulutus ei ole ”nice to have”

MukavaIT:n kautta olen päässyt keskustelemaan useiden maan johtavien varhaiskasvatuksen ammattilaisten kanssa ja myös näkemään varhaiskasvatuksen arkea eri päiväkodeissa. Wakarun ja oppia.fi-palvelun kautta taas ikkuna on ollut auki aikuis-, täydennys- ja jatkokoulutukseen sekä yritysten että myös yksilöiden näkökulmasta.

Oma näkemykseni on hyvin selkeä: koulutus ei voi olla millään tasolla ”Nice to have” vaan konsulttikielellä ”Must do”. Näemme liian paljon esimerkkejä esimerkiksi ICT-alalta organisaatioista, jossa koulutus on jätetty ”Nice to have” -asemaan ja tämä on johtanut tilanteisiin, joista saamme lukea lehdistä erilaisten YT-uutisten muodossa. Osaaminen kun ei enää vastaa tarvetta, niin ovi käy.

Vastuullista johtamista on varmistaa oman osaamisen kehittäminen sekä oman organisaation kehittyminen. Vastuu ei tietystikään jää ainoastaan opettajalle tai johtajalle. Se on ennen kaikkea meillä itsellä, opiskelijoilla. Nuorempia ”opiskelijoita” meidän tulee kannustaa ja varmistaa, että oppimisen tiellä ei ole esteitä. Vanhempien opiskelijoille voidaan tämän lisäksi antaa enemmän vastuuta sitä mukaa kun ikää tulee lisää. Aikuisopiskelijoiden tulee itse ottaa vastuu oman osaamisensa kehittämisestä. Kukaan muukaan ei sitä tee. Vastuullinen työnantaja toki auttaa ja mahdollistaa monia asioita, mutta opiskelu ja oppiminen jää kuitenkin aina henkilön omalle vastuulle.

Kannattaa kahdesti miettiä, kuinka kauan viitsii painaa ”all in” –moodissa sellaisen työnantajan leivissä, joka ei uhraa ajatustakaan työntekijöidensä kilpailukyvyn varmistamiselle tai tarjoa mahdollisuutta kouluttautumiseen ja uusien asioiden oppimiseen. Pahin mahdollinen skenaario lienee, että ”all in” -mentaliteetti vie kaiken ajan ja mehut myös illoista ja viikonlopuista, jolloin omaehtoista opiskelua voisi tehdä.

Mitäpä jos ottaisimme tämän vuoden tavoitteeksi varmistaa henkilökohtaisen ja organisaatiomme osaamisen kehittymisen ja käyttäisimme vaikka KIKY-tunnit oman ja muiden osaamisen kehittämiseen? Otetaan asia puheeksi vaikka seuraavassa kehityskeskustelussa tai tiimipalaverissa?

Apua uuden oppimiseen saa helposti esimerkiksi oppia.fi – Oppimisen verkkokaupasta, josta löytyy yli 50 valmennusorganisaation tarjoama erilaisten webinaarien, verkkokurssien, digikirjastojen, luokkahuonekoulutusten ja tapahtumien muodossa.

petri_vayrynen

Petri ”Paavo” Väyrynen

Kirjoittaja innostuu uuden oppimisesta ja opettamisesta. Kotona, töissä ja vapaa-ajalla.

LinkedIn

 

 

Aikuisen oppivelvollisuus

Muistatko kun peruskoulu loppui? Tai kun valmistuit ammattiin? Kävikö mielessä, että nyt on kirjat luettu ja opiskelut opiskeltu.

Minä muistan ja minulla kävi.

Oppivelvollisuus

Maailma on opettanut nuorta poikaa. Jos sinulla on työelämää takana jo yli 20 vuotta ja vähintään sama mokoma vielä edessä, kuten minulla, olet varmasti huomannut saman asian itsekin. Oppimista ja opiskelua ei ole voinut lopettaa. Jatkuvalla opiskelulla ja uuden oppimisella on voinut merkittävästi vaikuttaa omaan ja muiden elämään.

”Suomessa oppivelvollisuus alkaa yleensä sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta ja päättyy kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta” – Opetushallitus

Henkivakuutus

Työelämän paras henkivakuutus on jatkuva omasta osaamisesta huolehtiminen. Meillä aikuisilla sen pitäisi olla suorastaan kansalaisvelvollisuus. Oppiminen ei ole ollut ikinä näin helppoa. Enää oppiminen ja opiskelu ei ole sidottu oppilaitoksen, opettajan tai koulurakennuksen varaan. Oppimista voi harjoittaa ajasta ja paikasta riippumatta.

Oppimisvelvollisuus

Vaikka oppimisen into, halu tai kyky eivät näytä meissä kaikissa olevan pysyviä ominaisuuksia, niin olisiko sittenkin paikallaan päivittää käsitystämme oppivelvollisuudesta?

Menisikö päivitetty oppivelvollisuus jotenkin seuraavasti:

”Oppimisvelvollisuus alkaa yleensä sinä vuonna kun lapsi syntyy ja päättyy kun elämässä vaadittu oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut elinikä.”

Tarkka lukija huomasi, että vaihdoin lennossa myös lain nimen. Oppivelvollisuus voitaisiin jatkossa korvata oppimisvelvollisuudella.

Aloita klikkaamalla www.oppia.fi ja saatat yllättyä siitä, miten paljon on uutta opittavaa tarjolla!

petri_vayrynen

Petri ”Paavo” Väyrynen

Kirjoittaja innostuu uuden oppimisesta ja opettamisesta. Kotona, töissä ja vapaa-ajalla.

LinkedIn

 

Miten vakuutat pomosi koulutuksen tarpeesta?

”Meillä ei koulutusta tarvita”, ”Meillä priorisoidaan nyt muita osa-alueita”, ”Kokeilimme jo eikä mikään täällä muuttunut”, ”Tulevaisuuden teknologia kyllä ratkaisee tuollaiset”, ”Meillä tehdään kaikki koulutustyö sisäisesti”

Kuulostaako tutulta? ITpreneursin tekemän tutkimuskyselyn mukaan nämä ovat muutamia 24:sta yleisimmästä vastauksesta, joilla kieltäydytään henkilöstön kouluttamisesta.

Kuka omistaa osaamiseni? Onko se työnantaja, HR-yksikkö vai minä itse?” kysyi Wakarun toimitusjohtaja Jaakko Kuosmanen blogissamme syyskuussa. Kaikilla on rooli ja intressi asian suhteen, mutta suurin intressi tulisi olla jokaisella itsellään. Monimuotoinen oppiminen on hyvin henkilökohtainen asia. Osaamisestaan kannattaa pitää huolta, sillä muuten syntyy oppimisvelkaa, aivan kuten rakennusten osalta syntyy teknistä velkaa. Monille meistä osaamisen arviointi realisoituu vasta, kun olemme hakemassa uutta työtehtävää. Fakta myös on, että tulevaisuudessa robotit tulevat pöllimään ison osan työpaikoistamme, kuten Petri Väyrynen LinkedInissä kirjoittaa. Oman osaamisen tunnistaminen ja sen kehittäminen nousee tulevaisuudessa erittäin tärkeään asemaan oman työuran kannalta.

Harvoin koulutettava itse vakuuttelua kaipaakaan: työtehtävät, työkalut ja työympäristöt kun muuttuvat hurjaa vauhtia. Jokaisen on hyvä säännöllisesti päivittää omaa osaamistaan, keskustella aiheesta toisten asian parissa työskentelevien kanssa tai hankkia osoitus pätevyydestään työmarkkinoita varten. Viimeisimmän tiedon omatoiminen hankkiminen on sijoitus paitsi omaan itseensä myös yritykseen: ei enää oman ja työajan tuhlaamista sekä turhautumista sellaisten ongelmien selvittelyyn, joihin saisit suoraan vastaukset kursseilta.

Sen sijaan työnantajasi ei välttämättä näekään yhtä selvästi kouluttamisen tuomia etuja. Niitä vasta-argumentteja kun löytyy vielä rutkasti enemmän kuin nuo 24 kappaletta. Auttaisiko muutama tutkimustulos, faktaa ja lukuja Suomesta, joita voit käyttää perustellessasi IT-koulutuksen tarvetta? Ehkä lista konkreettisista hyödyistä, jotka yritys saa, kun panostaa koulutukseesi? Tai vinkkejä, joiden joiden avulla vastaat yleisimpiin vasta-argumentteihin? Oppia.fi-verkostoon kuuluva Arrow ESC on tehnyt sinua varten ilmaisen oppaan ”Näin pääset kurssille”, johon kannattaa ehdottomasti tutustua.

Yksi yleinen ongelma yrityksissä on käsitys siitä, ettei vanhempaa sukupolvea enää kannata kouluttaa. Nuorethan tuovat opin mukanaan ihan ilmaiseksi! Silti kukaan ei kyseenalaista sitä tosiasiaa, että paras työntekijä on sellainen, jossa kokemuksen tuoma varmuus yhdistyy tietotaitoon viimeisimmistä työkaluista. Nyt kun eläkeikää halutaan jatkuvasti hivuttaa pidemmälle, on pitkän työuran tehneiden kouluttaminen ensiarvoisen tärkeää. Oppia.fi-verkostoon kuuluvan Wistecin toimitusjohtaja Juha Huhtanen kirjoitti marraskuussa 2016 rakentavasta ehdotuksestaan eläkeuudistukseen seuraavasti:

”Mielestäni työeläkejärjestelmästä pitäisi ilman muuta korvamerkitä jokaiselle yli 62-vuotiaalle, ja edelleen työuraansa jatkavalle, vuosittainen summa hänen osaamisensa ylläpitoon myös nykyisessä työtehtävässä, jotta työura voisi jatkua mahdollisimman pitkään. Uskon, että näin säästö yhteiskunnallemme olisi vieläkin suurempi, mitä se nyt tehdyllä uudistuksella on.”

Vasta-argumentti nro 24: ”Meidän työntekijämme eivät halua koulutusta

Mitä sinä sanoisit tähän?

 

Oppia.fi – Oppimisen verkkokaupasta löydät yli 40 kouluttajayrityksen luokkakoulutukset, tapahtumat, webinaarit ja digitaalisen sisällön. Varaa paikkasi tammikuun kursseille 2017!

Koulutuksia myös yrityksille räätälöidysti. Ota yhteyttä: info@oppia.fi

 

Believe it or not – työelämässä on syytä kirjoittaa hyvää suomea!

Haluatko sinäkin olla ketterä multitaskaaja, joka taklaa digitaalisuuden haasteet tuosta vaan. Älä ole, tee mieluummin oikeita töitä. Mitä vähemmän sanoillasi on konkreettista sisältöä, sitä vähemmän ne kertovat mistään. Ja mitä vähemmän kerrot mistään, sitä suppeampi on tarinasi kuulijakunta.

Konkreettinen ja hyvätyylinen teksti luo hyviä asiakaskokemuksia. Se parantaa viestintää myös työkaverien kesken. Kiireessä kirjoittaa helposti töykeän viestin, jonka merkitystä ei itse tajua. Tai jos haluaa vaikuttaa toiseen (vaikkapa myydä), kannattaa jälleen kiinnittää huomiota omaan tyyliinsä. Jopa jo aktiivimuodon käyttö parantaa ja elävöittää tekstiä. Passiivipöhö on vaiva siinä missä substantiivitautikin.

Yksi oma suosikkiesimerkkini kapulakielestä on aina ollut: ”Toimenpiteet suoritetaan projektiryhmien tahoilta”. Jos tuota vähänkään syvemmältä raapaisee, huomaa, ettei siinä sanota mitään konkreettista. Vastaavanlaista lausetta ei kuitenkaan ole työelämässä kovin vaikea löytää.

Kirjoita siis selkeää, hyvätyylistä ja konkreettista suomea, jossa on sisältöä.

Kielioppivirheet eivät kaikkia häiritse. Harvemmin niistä tosiaan suoranaista haittaa tekstin ymmärtämiselle on, mutta se ei olekaan oikein kirjoittamisen tarkoitus. Kun kirjoittaa kieliopillisesti oikein, se on kohteliasta lukijaa kohtaan.

Sama asia kuin vaikkapa kasvokkain tapahtuvassa asiakaskohtaamisessa: jos mongerrat ja puhut epäselvästi, tai tiätsä jotain niinku ihan ihme slangii, niin asiakas saattaa kokea palvelun töykeäksi, vaikkei se muuten sitä olisi.

Yhdyssanat tuottavat jostakin syystä aika usein meille ongelmia. Hauskimpia yhdyssanavirheitä ovat esimerkiksi mummonlihamurekkeet ja lasten päästä vedettävät sängyt. Erikseen vai yhteen kirjoittamisesta löytyy hyviä vinkkejä internetin ihmeellisestä maailmasta. Digitaalisuuden aikakautena kannattaa googlettaa ja katsoa, miten sana useimmiten on kirjoitettu. Kunhan nyt ei katso sitä Suomi24-palstalta tai vastaavasta, vaan vaikka paikkakunnan sanomalehden nettisivuilta.

Jargon on hauskaa työkaverien ja saman alan asiantuntijoiden kesken. Mutta sitä ei ole hauskaa lukea, jos et ymmärrä mistä puhutaan. Kirjoittaessa on syytä pitää mielessä, mitkä termit ovat lukijoillesi varmasti tuttuja. Eikä niitä anglismeja kannata kauheasti viljellä, tyylikeinona ne eivät välttämättä toimi – saatikka sitten suorat englanninkieliset lainaukset.

Esimerkkejä huonosta kielestä (ja hyvästäkin) asiakaspalvelussa ja muussa työelämässä kuulet lisää koulutuksissani, muun muassa Kirjoita ja vaikuta -tietoiskussa maaliskuussa. Samassa kuussa järjestetään myös vuosittainen CCD17 – asiakaspalvelun ajankohtaispäivä, jossa kuulet asiantuntijoiden ohjeita esimerkiksi sosiaalisen median käyttöönottoon asiakaspalvelussa! Kannattaa ehdottomasti tutustua ohjelmaan!

 

marko-uusitalo-new

Marko Uusitalo

Kirjoittajalla on 20 vuoden kokemus kouluttamisesta eri aloilla. Uusitalo on valmentanut muun muassa viestintää, kirjoittamista, asiakaspalvelua, vuorovaikutteisuutta ja sosiaalista mediaa. Tällä hetkellä Uusitalo tekee pääasiassa chat-, kirjoittamis- ja service desk agentin peruskoulutusta. Lisäksi hän tekee kirjoitus- ja käännöstöitä. 

marko.uusitalo@konkreetti.fi

LinkedIn

Lisää asiakaspalveluaiheisia koulutuksia Oppia.fi – Oppimisen verkkokaupassa!