Miten etenen ITIL-viidakossa?

Axeloksen ITIL-koulutuspolkujen kaavio voi aluksi vaikuttaa hieman sekavalta:

 

itil_kurssipolut

Tärkeimpänä pointtina voi kuitenkin pitää sitä, että kaikki organisaatiossa tarvitsevat perusymmärryksen palvelujohtamisesta.

ITIL Foundation -perustasokurssi esittelee palveluiden hallintaa, toimitusta ja näiden yhteyttä liiketoiminnan odotuksiin. IT-palveluhallinnan avainperiaatteet ja käsitteet tulevat tutuiksi. Kurssi auttaa myös ymmärtämään ITILin käytön hyödyt ja auttaa kaikkia puhumaan samoista asioista samoilla termeillä. Todisteeksi tämän alueen haltuunotosta voi kurssin päätteeksi suorittaa sertifiointitestin. Vaihtoehtoja perustaitojen läpikäymiseen on monia: luokkakoulutus, verkkokoulutus tai asiakaskohtainen toteutus, johon voi tarvittaessa yhdistää vaikka kahta edellistä.

Kun perustaidot ovat hallussa ja sertifikaatti taskussa, on aika tehdä valintoja.

Mikäli tunnet kaipaavasi lisää käytäntöön soveltamisen taitoja, on syytä suorittaa ITIL-perheen uusin tulokas ITIL Practitioner. Kurssilla käydään läpi case-harjoituksia ja näyttää elävin esimerkein, miten ITIL-periaatteita otetaan käyttöön organisaatioissa. Kaksipäiväisen kurssin aikana opitaan hahmottamaan yksilöihin, tiimeihin ja organisaatioihin kohdistuvia IT-palvelunhallinnan kehittämisen haasteita sekä käyttämään niiden voittamiseen tarvittavia työkaluja. Voit katsoa täältä, kun Kaimar Karu, AXELOS Head of ITSM, esittelee kurssin videollaan tai kokeilla harjoitustenttiä Axeloksen sivuilla.

ITIL Practitioner -kurssin lisäksi voit valita jomman kumman ITIL Intermediate -moduulisarjoista: Service Capability -moduulit tai Service Lifecycle -moduulit. Voit lukea tärkeimmistä eroavaisuuksista Lifecyclen ja Capability moduulien välillä täältä.

Jos tiedät tarkalleen, millaista osa-aluetta haluat työssäsi kehittää, valitse Capability -moduulit. Jos olet tutkinut tätä mahdollisuutta ennenkin, saattaa niskakarvasi nousta pystyyn pelkästä ajatuksista. Moduulit veivät nimittäin aiemmin kokonaisen arkiviikon. Viiden päivän koulutus on paitsi raskas myös vaikea tämän päivän hektisen työntekijän järjestää. Mutta tiesitkö, että moduulit on nyt muutettu ns. blended-toteutuksiksi, luokka- ja verkkokurssin yhdistelmäksi?

Jos taas aikomuksesi on todelliseksi guruksi, kannattaa ITIL Expertiksi edetä Lifecycle-polkua pitkin. Se tarjoaa kattavan kuvan koko palveluiden elinkaaresta käymällä läpi seuraavat moduulit: Strategy, Design, Transition, Operation, Continual Service Improvment. ITIL Practitionerin voi myös yhdistää osaksi kokonaisuutta korvaamalla sillä CSI-moduulin.

Kirkkaimpana timanttina ITIL Expertin kruunussa on Managing Across the Lifecycle, jonka voi suorittaa sekä verkko- että luokkatoteutuksena. Kurssi keskittyy kokonaisuutena ITILin käytäntöjen, prosessien ja toimintamallien johtamiseen kaikissa elinkaaren vaiheissa. Kurssi painottaa palveluelinkaaren ja sen vaiheiden hallintaa systemaattisena kokonaisuutena, ei vain riippuvuussuhteita tiettyjen yksittäisten prosessien välillä.

Vieläkö tuntuu, ettet tiedä mihin suuntaan viidakossa lähtisit etenemään? Ota yhteyttä, niin niitetään yhdessä tie voittajina ulos! info@oppia.fi

Kurssivalikoiman löydät Oppia.fi – Oppimisen verkkokaupasta:

ITIL Foundation -peruskurssit

ITIL® Practitioner (2.0 pv)

ITIL® Managing Across the Lifecycle (5.0 pv)

ITIL Intermediate: Capability Modules

ITIL Intermediate: Lifecycle Modules

ITIL Practitioner ei ole kuin muut ITILin kurssit

AXELOS lanseerasi keväällä uuden ITIL® Practitioner –kurssin osaksi ITILin virallista koulutusohjelmaa. Wakaru oli pohjoismaiden ensimmäinen sertifioitu kurssijärjestäjä ja näin useamman toteutuneen kurssin jälkeen on paikallaan kerrata muutama kurssin perusasia kokemukseen ja palautteeseen perustuen. 

ITIL Practitioner eroaa muista kursseista siinä, että sen sisältö ei perustu vain viiteen viralliseen ITIL-kirjaan, vaan siinä on paljon uutta omaa sisältöä. Tuttua sisältöä on jatkuvan palvelun parantamisen malli, joka antaa rakenteen koko kurssille. Suurin osa kurssin sisällöstä on ITIL Practitioner Guidance –kirjassa olevaa uutta, ITILin peruskirjoja täydentävää sisältöä. Siten kurssilla on tarjottavaa, vaikka ITIL Expert olisi jo suoritettuna.

ITIL Practitioner eroaa muista ITIL-kursseista myös siinä, että sen oppimistapa on case study –tyyppinen. Teoriaakin on, mutta 2/3 ajasta tehdään ja puretaan case studyn harjoituksia. Tavoitteena on vuorovaikutteinen elämyksellinen oppiminen, jonka perusteella oppilas osaa toimia kehitysidean toteuttamisen suhteen paremmin myös oikeassa työelämän tilanteessa. Lähestymistapa siis samanlainen kuin PRINCE2® Practitioner-kurssilla. 

ITIL Practitioner on siis palveluiden kehittämiseen valmentava kurssi. Aihe on kokeneille kehittämisen ammattilaisille tutumpaa jo kokemuksenkin kautta, mutta kurssien perusteella esille tulee aina uusia näkökulmia omaa kokemusta täydentämään. Erityisen hyödyllinen kurssi on palvelunhallinnan kehittämistä aloitteleville ja nuoremmille ammattilaisille. Kurssilta saa paljon työkaluja työelämään ja se sopii minkä tahansa asian kehittämisen ja johtamisen valmentavaksi kurssiksi. Kursseja on nyt saatavilla myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Tervetuloa katsomaan sinun aikatauluusi sopiva kurssi täältä!

aaeaaqaaaaaaaal8aaaajdjimgq0nzmxltewn2utngi1yi05ndm2lwu0ngixmzm2mdyyna

Lari Peltoniemi

Kirjoittaja on Suomen ensimmäinen sertifioitu ITIL Practitioner -kouluttaja. Hän on työskennellyt prosessien ja toiminnan kehittämisen ja arvioinnin alueella yli 10 vuotta. Päätoimisesti IT-palveluiden prosessien määrittelyn, kehittämisen ja johtamisen alueella hän on toiminut vuodesta 2005. Hän on konsultoinut ja valmentanut useita suomalaisia ja kansainvälisiä yrityksiä ja organisaatioita ITIL/ITSM prosessien määrittelyihin, käyttöönottoon ja kehittämiseen liittyen. 

Lisää tietoa tästä ja muista mielenkiintoisista aiheista löydät Oppia.fi > koulutukset > ITIL

Kysymyksiä kouluttajalle? Laita viestiä lari.peltoniemi@wakaru.fi

Ratkaisu ongelmaan, jota kukaan ei muista

Palvelu on ainoa arvoa tuottava lopputuotos asiakkaalle. Sen hallintaan liittyy paljon rutiineja ja työkaluja, joista helposti näyttää tulevan itse toiminnan tarkoitus. On palaveria, raporttia ja viikkotiedotteita, joita on päätetty joskus tehdä ratkaisuna johonkin ongelmaan, jota usein kukaan ei enää muista. Toiminta näyttää ammattimaiselta ja teemme IT-ammattilaisina noita asioita. Homma on siis hanskassa?

Palaverit, raportit ja monet muut IT-palvelunhallinnassa päivittäin esiintyvät asiat voivat olla työkaluja vain lopputuloksen seurantaan, eivät aina edes tuottamiseen. Älyä tarvitaan, jotta tehdään oikeita asioita oikein. Mutta pelkällä älyllä ilman tekemistä ei synny palvelua eikä arvoa.

ITILissä puhutaan palveluomaisuudesta, jotka jakaantuvat kyvykkyyksiin ja resursseihin. Kyvykkyydet ovat mahdollistavia osaamisia ja resurssit tuotannontekijöitä. Molempia tarvitaan palvelun tuottamiseksi: oikealla osaamisella paitsi mahdollistetaan asioiden tekeminen, myös tehdään asioita fiksusti. Tuon oikean ja fiksun työn tekemiseen tarvitaan resursseja, joita ilman mikään kyvykkyyksien mahdollistama ei realisoidu.

Tarvitsemme työvälineitä palvelujen tuottamisen ohjaamiseen ja kehittämiseen. Kaikki mainitut eivät siis ole turhia, vaan niiden pitää johtaa arvon realisoitumiseen palvelun kautta. Niihin voisi soveltaa samaa periaatetta kuin viestintään: kaikella pitää olla valittu kohde, ja sen pitää johtaa vähintään ajattelun, mutta mielellään toiminnan muutokseen. Hallinta ei ole tavoite. Se on keino. Aika ajoin on syytä pysähtyä miettimään muun muassa seuraavia asioita:

– Mitä tarkoitusta varten jotain asiaa tehdään?
– Onko se ongelma, johon tämä oli vastaus, enää sama?
– Mikä on uudessa muuttuneessa tilanteessa paras ratkaisu saman taannoisen tai nykyisen dilemman ratkaisuksi?
– Mitä joku teki asian/tekemisen seurauksena?

Tervetuloa tutustumaan arvoa tuottaviin työkaluihin ja opettelemaan niiden käyttöä seuraavalle ITIL Practitioner –kurssille. Nyt mahdollisuus suorittaa sertifikaatti myös kesäisessä Tallinnassa!

aaeaaqaaaaaaaal8aaaajdjimgq0nzmxltewn2utngi1yi05ndm2lwu0ngixmzm2mdyyna

Lari Peltoniemi

Kirjoittaja on Suomen ensimmäinen sertifioitu ITIL Practitioner -kouluttaja. Hän on työskennellyt prosessien ja toiminnan kehittämisen ja arvioinnin alueella yli 10 vuotta. Päätoimisesti IT-palveluiden prosessien määrittelyn, kehittämisen ja johtamisen alueella hän on toiminut vuodesta 2005. Hän on konsultoinut ja valmentanut useita suomalaisia ja kansainvälisiä yrityksiä ja organisaatioita ITIL/ITSM prosessien määrittelyihin, käyttöönottoon ja kehittämiseen liittyen. 

Vanhemman projektipäällikön tunnustuksia

Kun aloitin valmistumisen jälkeen oikeat alan työt IT-projektipäällikkönä, olin nuori ja täynnä ihailtavaa tekemisen energiaa. Energia ei ole vuosien varrella kadonnut, mutta kommentti olkoon hatunnosto kaikille nuoremmille ammatinharjoittajille, joilla huomaan olevan ihailtava kiima työntekoon ja maailman parantamiseen. Muistan Kadettikoulusta vertauksen ”innon menemisestä älyn edelle”. Niin käy helposti, varsinkin nuorelle projektipäällikölle.

Urani alkuvaiheessa projektisuunnitelma oli dokumentti, joka piti täyttää, jotta päästiin itse töiden tekemiseen. Ensimmäiset pari taisivat mennä kuin lukion äidinkielen esseissä eli viivoittimella mitaten. Parin projektin ja suunnitelman jälkeen alkoi hahmottua, että projektisuunnitelma summaa tekemisen ajatuksia kaikille ihan kelvosti. Vielä tuossa vaiheessa sidosryhmien ja riskien hallinta olivat vähemmän tärkeitä. Innokkaalle projektipäällikölle ne kun eivät olleet itse projektissa rakennettavan ratkaisun tekemistä. Joskus on tainnut joku kollegakin ravistella noihin kohtiin sisältöä vain jotta päästiin niiden täyttämisen velvoitteesta.

Olen muuttunut mies – ainakin noissa edellämainitsemissani asioissa. Kun nykyään teen projektisuunnitelmaa, keskityn ennen kaikkea noihin kahteen kohtaan: sidosryhmiin ja riskeihin. Jos vaatimukset ovat realistisina ja määriteltyinä olemassa niin aina löytyy tekijät ja tekeminen tuotoksen rakentamiseen. Sidosryhmät ja riskit ovat ainoat, jotka voivat estää tuon tekemisen ja sen lopputuloksen saavuttamisen. Siksi juuri ne ovat ne asiat, joita projektinhallinta on.

Sidosryhmät ovat tahoja, joihin projektin lopputulos vaikuttaa tai joilla on intressi projektin lopputulokseen. On tärkeää tietää, keillä tuollainen intressi on ja minkälainen se on. Jos jokainen sidosryhmä saa projektilta sen, minkä haluavat tai eivät ainakaan menetä mitään projektin yhteydessä, he eivät asetu estämään projektin toteutumista. Sen takia projektipäällikön omissa intresseissä on tunnistaa nuo tahot ja heidän tarpeensa ja muun muassa viestinnän keinoin hallita heidän mielikuvaansa ja mielialaansa, jotta projektin varsinainen tekeminen ei häiriinny tai esty.

Riski ovat epävarmuutta saavuttaa haluttu tavoite. On hyvin käytettyä aikaa miettiä, minkälaiset asiat voivat nousta suunnitelman mukaisen tekemisen esteeksi ja päättää toimenpiteistä niiden suhteen. Osa voidaan poistaa ottamalla ne huomioon osana tekemistä. Asiat, joiden menettämiseen ei ole varaa, voi vakuuttaa ja loput voi ottaa seurantaan. Tärkeimmille voi laatia toimintasuunnitelmat niiden realisoitumista varten. Riskienhallinnan avulla tehdään se mikä tehtävissä on, jotta projektin lopputuloksen tiellä seisovat esteet tai uhat saadaan poistettua tai ainakin minimoitua. Äärimmäisen hyvin käytettyä energiaa lopputuloksen saavuttamisen kannalta.

Suurin osa projekteistani ovat olleet onnistuneita. Substanssiosaaminen on ollut tärkeässä roolissa, mutta projektinhallintametodologia on korostunut etenkin projekteissa, joissa asiantuntijuus on ollut projektin muilla jäsenillä. Sidosryhmien hallinta ja riskienhallinta ovat tärkeitä kaikissa projekteissa huolimatta oman asiantuntijuuden määrästä. Projektien onnistumisen kannalta toivon, että niihin liittyvä työ tehdään kunnolla.

Projekteista voit oppia lisää Wakarun PRINCE2 Foundation ja PRINCE2 Practitioner -kursseilla. Sidosryhmien hallinta ja riskienhallinta ovat suuressa roolissa ITIL Practitioner –kurssilla, jossa opin aiheena on työkalut ja vinkit palvelunhallinnan kehittymisen aikaansaamiseen organisaatioissa. Ottakaa vinkistä vaarin ja jos tarvetta ja halua on opiskella aiheista lisää niin tervetuloa kursseille! 

aaeaaqaaaaaaaal8aaaajdjimgq0nzmxltewn2utngi1yi05ndm2lwu0ngixmzm2mdyyna

Lari Peltoniemi

Kirjoittaja on Suomen ensimmäinen sertifioitu ITIL Practitioner -kouluttaja. Hän on työskennellyt prosessien ja toiminnan kehittämisen ja arvioinnin alueella yli 10 vuotta. Päätoimisesti IT-palveluiden prosessien määrittelyn, kehittämisen ja johtamisen alueella hän on toiminut vuodesta 2005. Hän on konsultoinut ja valmentanut useita suomalaisia ja kansainvälisiä yrityksiä ja organisaatioita ITIL/ITSM prosessien määrittelyihin, käyttöönottoon ja kehittämiseen liittyen. 

Onnistumisen merkkejä palvelunhallinnassa

Palvelunhallinnan kehittäminen organisaatiossa ei ole helppoa. Varsinkin nollasta aloitettaessa vakiintuneen ajatusmaailman muokkaaminen muun muassa ITILin viitekehyksessä mainitun IT-palveluntuottajan roolin ja vastuiden mukaiseksi on iso urakka. Palvelu ei ole sitä mitä tuottaja tekee, vaan mitä asiakas saa. Palvelun onnistuneesta käytöstä syntyy arvo, jolla tuottajan palkka maksetaan. Tuttua ymmärryksen luomista palvelunhallintaa kehittäneille.

Aina silloin tällöin palvelunhallinnan kehittämisessä tulee myös valonpilkahduksia. Omalle osalleni on sattunut muutamia ja kerron niistä tässä, jotta joku muukin oppisi tunnistamaan tilanteita, jotka todistavat suunnan olevan oikea.

Konfiguraationhallinnassa haasteena on levittää ymmärrystä, että vain kaikkien tiedossa oleva tieto laitteista ja palveluista mahdollistaa niihin liittyvien työsuoritteiden tekemisen. Vaatii reilusti ajatuksen markkinointia saada henkilöt päivittämään tietoja osana työtehtäviään. Uskoa tuo se, kun joku aamu oveen koputtaa asiantuntija, joka sanoo omaavansa ajantasaisia laitetietoja excelissä ja haluaisi siirtää niiden hallinnan konfiguraationhallintajärjestelmään. Elinkaaren hallinnan ja relaatioiden arvo on ymmärretty ainakin yhden henkilön osalta.

Muutoksenhallinnassa ensimmäinen haaste on saada kaikki muutokset kirjattua. Ennen tätä muutoksia menee monia kanavia pitkin eikä niistä jää dokumentoitua tietoa. Myös hyväksynnän virallisuus oikean tahon toimesta jää hämärän peittoon. Voitto on kuulla omalle idealleen vastaus ”Tee tiketti”. Samoin konsultointiapu muutoksien kategorisointiin tarkoittaa yleensä sitä, että volyymiä alkaa olla ja tarkempi seuranta kiinnostaa.

Yleisesti se, että sinulta vaaditaan samaa sovittua toimintatapaa, jota itse olet yrittänyt organisaatiossa edistää, on suurin kunnianosoitus, mitä prosessien kehittämisessä voi saada. Suomalaisessa kulttuurissa hyvä tarkoittaa noin täydellistä ja ok loistavaa. Kun tunnustusta saa kulttuurillisista syistä vähemmän näkyvästi, sen voi ottaa tilanteista, joissa yksilöt alkavat tulla ideasi kanssa sinun luo. Se on onnistumisen merkki.

Tervetuloa ITIL Practitioner -kurssille oppimaan lisää, miten muutosta saadaan aikaan palvelunhallinnassa!

 

aaeaaqaaaaaaaal8aaaajdjimgq0nzmxltewn2utngi1yi05ndm2lwu0ngixmzm2mdyyna

Lari Peltoniemi

Kirjoittaja on Suomen ensimmäinen sertifioitu ITIL Practitioner -kouluttaja. Hän on työskennellyt prosessien ja toiminnan kehittämisen ja arvioinnin alueella yli 10 vuotta. Päätoimisesti IT-palveluiden prosessien määrittelyn, kehittämisen ja johtamisen alueella hän on toiminut vuodesta 2005. Hän on konsultoinut ja valmentanut useita suomalaisia ja kansainvälisiä yrityksiä ja organisaatioita ITIL/ITSM prosessien määrittelyihin, käyttöönottoon ja kehittämiseen liittyen. 

 

Ei mitä vaan miten

ITIL on palvelunhallinnan viitekehyksenä vanha. Ei vanha siinä mielessä, että sen sisältö olisi vanhentunut, vaan koska se on ollut eri muodoissaan olemassa jo likimain 30 vuotta. Se on pitkä aika ismille maailmassa, jossa monta ismiä katoaa unholaan muutaman vuoden jälkeen.

Syy menestykselle löytyy asiasisällöstä, jonka ytimessä on palvelun idea. Vaikka maailma puskee kiihtyvällä tahdilla uusia asioita, niin ne vain muokkaavat ja vankistavat palvelun ja sen hallinnan asemaa. Tällä hetkellä pinnalla olevat ismit Agile ja DevOps kertovat uusia vaihtoehtoja palveluiden tuottamiseen ja kehittämiseen, mutta eivät muuta palvelun perusajatusta tuottaa arvoa asiakkaalle tuottamalla asiakkaan tarvitsemia lopputuloksia.

ITIL on siis ikinuori jos ja kun sen sellaisena haluaa nähdä. Tieto siitä, mitä kannattaa tehdä ja mitä tekemisessä kannattaa muiden kokemukseen perustuen huomioida, on pysynyt pitkälti samana ja on tarkoituksenmukaista tänäkin päivänä. Se, miten ITILin ideoita toteutetaan, muuttuu ympäristön kyvykkyyden kasvamisen myötä. Agile ja DevOps ovat uusia ja moniin tilanteisiin tarkoituksenmukaisempia tapoja tuottaa haluttu lopputulos. ITILin kirjallisuudessa on jäänyt vähemmälle huomiolle keinot, miten noita ITILin edelleen tarkoituksenmukaisia ideoita kannattaa ja pystyy toteuttamaan omassa organisaatiossa.

Uudella ITIL Practitioner –kurssilla keskitytään nimenomaan siihen, miten toiminnan kehitystä ja parannusta saadaan aikaan organisaatiossa. Kurssilla käsitellään teemoja, joiden näkökulmasta kehittyminen pitäisi tapahtua, harjoitellaan sidosryhmien käsittelyä sekä organisatorisen muutoksen johtamista ja siihen liittyvää viestintää. Muilta ITIL-kursseilta saat tiedot mitä voi ja kannattaa tehdä. ITIL Practitioner -kurssilla opit, miten ITILin prosessien tai muiden toimintaan liittyvien muutoksien käyttöönotto tehdään onnistuneesti organisaatiossa. ITILissä ei ole salaisuus, mitä kannattaisi tehdä, vaan se, miten haluttu tekeminen saadaan aikaan. Tervetuloa oppimaan muutoksen aikaansaamista ITIL Practitioner-kurssille 11.-12.4.2016!

Tutustu Wakarun ITIL Foundation ja jatkokursseihin.

aaeaaqaaaaaaaal8aaaajdjimgq0nzmxltewn2utngi1yi05ndm2lwu0ngixmzm2mdyyna

Lari Peltoniemi

Kirjoittaja on Suomen ensimmäinen sertifioitu ITIL Practitioner -kouluttaja. Hän on työskennellyt prosessien ja toiminnan kehittämisen ja arvioinnin alueella yli 10 vuotta. Päätoimisesti IT-palveluiden prosessien määrittelyn, kehittämisen ja johtamisen alueella hän on toiminut vuodesta 2005. Hän on konsultoinut ja valmentanut useita suomalaisia ja kansainvälisiä yrityksiä ja organisaatioita ITIL/ITSM prosessien määrittelyihin, käyttöönottoon ja kehittämiseen liittyen. 

Onko prosessi olemassa, jos se on vuokaaviona mapissa?

Monessa organisaatiossa toiminta keskittyy prosessien kuvaamiseen, joka ikävä kyllä on usein synonyymi vuokaavioiden piirtämiselle. Palkataan konsultteja, pidetään workshopeja, piirretään kaavioita, järjestetään tunnin luentomuotoinen koulutustilaisuus ja suljetaan kehitysprojekti todeten, että uusi prosessi on otettu käyttöön. Hyvissä tapauksissa projektissa on luotu mittarit prosessin toteutumisen seurannalle. Kaikki on tehty oppikirjan mukaan ja tuotoksena on onnistunut kehitysprojekti ja laatukäsikirjan mukainen mappiin dokumentoitu prosessi. Kaikki hyvin? Ei välttämättä.

Onko prosessi olemassa jos se on vuokaaviona mapissa? Oma kokemukseni on, että varsinkin palvelun hallinnan kehitysprojektissa projektin alkupää tehdään tarvittavalla huolellisuudella, mutta aliarvioidaan koulutuksen ja prosessiin osallistuvien tukemisen tarve. Prosessin tarkoituksena on tuottaa tulos, jolla on arvoa asiakkaille tai sidosryhmille. Jos uuden toimintatavan koulutus ja sen jälkeen tarvittava tuki laiminlyödään, seurauksena on, että tekeminen ja ymmärrys tekemisestä, sen tuloksesta ja tuloksen arvosta on puutteellista. Tällöin myös merkittävä osa tavoitellusta arvosta jää syntymättä. Jos ei ymmärrä, niin ei osaa soveltaa. Jos ei osaa soveltaa, niin ei kykene tuottamaan arvoa niin kuin pitäisi. Prosessi ei siis ole sitä mitä olet dokumentoinut, vaan sitä mitä ihmiset oikeasti tekevät. Jos ihmisten tekeminen tuottaa systematiikkaa noudattaen haluttujen lopputuloksien kautta arvoa asiakkaalle tai sidosryhmälle, niin se on olemassa. Huolimatta siitä, löytyykö mapista jotain tai ei.

ITIL Practitioner ja Lean IT –kursseilla opastetaan muun muassa ajattelemaan kokonaisvaltaisesti, keskittymään arvoon ja tekemään omakohtaisia havaintoja. Nämä ovat osia teemoista, joihin kannattaa keskittyä, jos haluaa palvelunhallinnan (tai minkä tahansa muun) kehitysprojektin onnistuvan. Tervetuloa ITIL Practitioner -kurssille oppimaan lisää!

 

Tulevat toteutukset ITIL:n jatkokursseista löydät aina Wakarun kurssikalenterista.

aaeaaqaaaaaaaal8aaaajdjimgq0nzmxltewn2utngi1yi05ndm2lwu0ngixmzm2mdyyna

Lari Peltoniemi

Kirjoittaja on Suomen ensimmäinen sertifioitu ITIL Practitioner -kouluttaja. Hän on työskennellyt prosessien ja toiminnan kehittämisen ja arvioinnin alueella yli 10 vuotta. Päätoimisesti IT-palveluiden prosessien määrittelyn, kehittämisen ja johtamisen alueella hän on toiminut vuodesta 2005. Hän on konsultoinut ja valmentanut useita suomalaisia ja kansainvälisiä yrityksiä ja organisaatioita ITIL/ITSM prosessien määrittelyihin, käyttöönottoon ja kehittämiseen liittyen.