Management 3.0 mullistaa johtamisen

Johtaminen on pysynyt ennallaan jo kymmeniä ellei satoja vuosia. Autoritäärinen johtaminen ja selkeät organisaatiorakenteet tulevat vaihtumaan ketterämpään, nopeammin muovautuvaan johtamiseen, jossa itseohjautuvuus ja suunnan näyttäminen ovat suurimmassa roolissa.

Management 3.0 on johtamisideologia ja joukko toimintatapoja, jotka tunnetaan uraa uurtavina tulevaisuuden tuotekehityksen toimintamalleina. Se on noussut suureen suosioon ympäri maailman, ja esimerkiksi Ruotsissa et voi välttyä joutumasta keskusteluun joka koskee Management 3.0:a!

Nykyaikaisen johtamisen edelläkävijänä tunnettu Jurgen Appelon luoma Management 3.0 on johtamisfilosofia, mutta myös joukko hyviä käytännöllisiä toimintatapoja, joilla organisaatiot voivat omaksua moderneja ihmisläheisiä ja toimivia työskentelytapoja. Yhtenä keskeisenä ähtökohtana on ketterä johtaminen, joka on todistetusti toimiva tapa tiimien ja ihmisten johtamiseen.

Management 3.0:n osa-alueina ovat on esimerkiksi kompleksisuusajattelu, sisäinen motivaatio, itseohjautuvuus ja ketterät organisaatiorakenteet. Parasta siinä on kuitenkin se, että se ei ole pelkkää ideologiaa, vaan myös hyvin käytännöllisiä toimintatapoja joiden avulla organisaatiot voivat kehittyä entistä paremmaksi.

Moderni tuotekehitys tarvitsee modernia johtamista!

Ketterien menetelmien esiinmarssi 1990-luvun puolen välin tienoilla ja niiden lopullinen läpimurto 2000-luvulla mullistivat tuotekehityksen lähtemättömästi. Nämä menetelmät osuivat niiden kannalta hyvin hedelmälliseen maaperään, jossa tuotekehityshankkeiden haasteet ja yritysten tuskastuminen kroonisiin tuotekehitysongelmiin ja niiden vakaviin seurauksiin olivat saavuttaneet tietyllä tavalla kriittisen pisteen. 

Ketterät menetelmät ovat tuottaneet organisaatioille merkittävää hyötyä ja kilpailuetua, mutta samalla ne yleiset toimintatavat millä organisaatioita johdetaan eivät ole muuttuneet millään tavalla! Kyseessä on hyvinkin kiinnostava ristiriita, joka kertoo siitä että tehokas ja toimiva tuotekehitysorganisaatio on synonyymi ketterän kehittämisen kanssa. Tämä ei pidä millään tavalla paikkaansa. Ketterä ja Lean – tekeminen mahdollistavat tehokkaan tuotekehityksen ainoastaan tuotteen tekemisen tasolla, mutta tuotekehitys on paljon enemmän kuin vain tätä. Se on kokonaisuus joka koostuu monesta liikkuvasta osasta, myös organisaation eli sen työntekijöiden johtamisesta ja heidän hyvinvoinnistaan huolehtimisesta. 

Yksi ketterän tekemisen, ja ihmisten motivoinnin ja onnellisuuden edellytyksistä on itseorganisoituvuuden mahdollistaminen. Itseorganisoituvuus, eli kykymme määritellä itse miten teemme työmme parhaaksi ja luontevimmaksi katsomallamme tavalla, on yksi modernin johtamisen ja tuotekehityksen keskeisimmistä opinkappaleista. Itseorganisoituvuus ei kuitenkaan tarkoita anarkiaa. Itseorganisoituvuus toimii parhaiten kun sovimme yhteisistä pelisäännöistä ja rajoitteista, jotka antavat meille selkeät raamit joiden puitteissa toimia. Ilman näitä, itseorganisoituvuus muuttuu helposti kaaokseksi jonka seuraukset saattavat olla hyvinkin vakavia. Siis ei näkymättömiä sähköaitoja!

Muun muassa näitä raja-aitoja opimme määrittelemään Management 3.0 kurssilla, muiden käytännöllisten ja välittömästi hyödynnettävien tekniikoiden lisäksi. Tervetuloa oppimaan!

mikko_korkala

Mikko Korkala

Kirjoittaja on pitkän linjan tuotekehitysammattilainen. Hän aloitti uransa ohjelmistosuunnittelijana, mutta löysi kutsumuksensa päädyttyään puolivahingossa ketterien- ja Lean – menetelmien pariin vuonna 2002. Mikko on työskennellyt niin kehitystiimien kuin ylimmän johdonkin kanssa ja lähestymiskulmat ketterään tekemiseen ovat sisältäneet valmentajan, kouluttajan, uusien kehitysprosessien laatijan ja tutkijan rooleja. Tutkimuksellisesta näkökulmasta Mikko on yksi ensimmäisistä jotka aloittivat ketterien menetelmien systemaattisen tutkimisen ja kehittämisen Suomessa. Mikko väitteli aiheesta myös tohtoriksi vuonna 2015.

Jos ainoa työkalusi on vasara, kaikki ongelmasi näyttävät nauloilta

Muutoksella on usein kaksi tahoa vastassaan: innostuneet, jotka toivottavat sen avosylin vastaan, sekä epäluuloiset, jotka haluavat viimeiseen asti välttää muutokseen sekaantumista. Toiset pelkäävät uusien tuulien suistavan hyväksi todetut käytännöt raiteiltaan. Toiset taas näkevät vanhat systeemit kaavoihin kangistuneina ja raskaina. Tällainen tahtojen taisto tuntuu nyt vallitsevan niin IT-palveluhallinnan maailmassa kuin projekteissakin, kun ketterät menetelmät pyrkivät ottamaan yhä suurempaa roolia. Ketteryys on minusta myös kykyä ja halua hyödyntää parhaiten kulloinkin soveltuvia menetelmiä ja työtapoja. Vasaroitahan on monenmoisia, kannattaa siis  tutustua, kokeilla ja siten kehittää omaa työkalupakkia entistä monipuolisemmaksi myös projektimaailmassa.

Patrick Becka (Director of Product Development, MBA, PMP) puki mallikaasti omiakin ajatuksiani blogin muotoon elokuun loppupuolella tekstissään ”What Agile isn’t”. Ketteryydestä on valloillaan useita käsityksiä: sekä siitä mitä se on ja mitä se ei ole, eivätkä suinkaan kaikki näistä edes pidä paikkansa. Vaikka ketterät menetelmät ajavat yksilön ja interaktiivisuuden etua, Agile ei esimerkiksi väitä prosesseja ja työkaluja irrelevanteiksi. Päinvastoin ne ovat nyt ja jatkossakin tärkeä osa organisaatioiden digitalisoitumista, joka on väistämättä meillä kaikilla edessä, kuten kollegani Veikko Nokkala kirjoitti. Becka korjaa myös vallitsevaa käsitystä siitä, että ketterät menetelmät sivuuttaisivat aina suunnitelman laatimisen tärkeyden. Tai että yhteistyö asiakkaan kanssa ylittäisi sopimusehdot.

Becka nostaa tekstissään esiin vanhan sanonnan, joka sopii tähän kuin nakutettu ”If the only tool you have is a hammer, every problem looks like a nail. (Jos ainoa työkalusi on vasara, se saa kaikki ongelmasi näyttämään nauloilta)”. Ongelman edessä et edes osaa ajatella, että voisi olla toinen – tilanteeseen parempi – keino ratkaista tuo haaste, koska koet, että sinulla on vain se vanha uskollinen vasara, jolla ne naulat on taottu takaisin paikoilleen aina ennenkin.

Olen jo aiemmin kirjoittanut siitä, ettei aina ole pakko valita vaihtoehdoista vain toista ja toimia orjallisesti sen oppien mukaan projektinhallinnassa. Olen itse työskennellyt erilaisten projektimallien ja –menetelmien maailmassa reilun neljännesvuosisadan, se on ollut melkoinen matka ja voi sanoa, että yhtä sun toista on tarttunut omaan työkalupakkiin.  PRINCE2 tuli mukaan viime vuosikymmenen puolella ja voin sanoa tuntevani sen ja sen tarjoamat mahdollisuudet  melkoisen hyvin. Olen myös omin silmin todennut sen  – oikein sovellettuna – toimivaksi menetelmäksi.

Mielenkiintoinen lisä tuotiin tarjolle, kun Axelos laajensi projektihallinnan sertifikaattitarjontaansa uudella ketterien menetelmien ja PRINCE2 yhdistelmällä eli PRINCE2 Agile näki päivänvalon. PRINCE2:n vahvuushan on projektin johtamisessa ja projektinhallinnassa (directing ja managing) ja ketteryys kohdistuu erityisesti tuotosten aikaan saantiin (delivery). Kun yhdistetään nämä kolme osa-aluetta (johtaminen, hallinta ja toteutus) järkevästi saadaan tämän päivän organisaatioita varten suunniteltu projektinhallintamalli. Hyvä käytännön esimerkki on Sony, joka näki tarvetta muuttaa käytäntöjään nopeammin muutoksiin reagoiviksi PRINCE2 Agilen avulla – toistaiseksi ratkaisu on vaikuttanut oikealta.

PRINCE2 Agilen lanseerauksessa syksyllä 2015 oli yksi iso mutta, ja arvasin sen nousevan ongelmaksi PRINCE2 Agile -sertifikaatista kiinnostuneille: kurssin sai suorittaa vain PRINCE2 Practitioner -sertifioinnin läpäisseet. Onneksi tämän huomasi ongelmaksi joku toinenkin ja Axelos on nyt lieventänyt esitietovaatimustaan vuoden 2017 loppuun. Jos olet suorittanut PRINCE2 Foundationin, voit nyt lisätä työkalupakkiisi esimerkiksi ruuvimeisselin vasaran kaveriksi, ja osallistua PRINCE2 Agileen. Wakaru järjestää kurssitoteutuksen yhdessä toimittajatahon Management Plazan kanssa 1.helmikuuta 2017.

 

tarja_isosaari_400x400Kirjoittaja toimii Wakaru Oy:n vanhempana konsulttina. Hän on työskennellyt projektijohtamisen parissa yli 25 vuotta ja on yksi harvoista sertifioiduista Suomen PRINCE2 -kouluttajista. 

Ota yhteyttä kirjoittajaan: tarja.isosaari@wakaru.fi

 

 

 

Wakaru on osa Oppia.fi – Oppimisen verkkokaupan verkostoa, josta löydät viimeisimmät projekti- ja portfoliojohtamisen koulutukset sekä ketterien menetelmien kurssitarjonnan.

 

Digitaalisen transformaation aika on nyt – onko organisaatiosi mukana vai ei?

Pankkisektorilta kuuluu jatkuvasti uutisia, joissa erilaisia digitaalisia transformaatioita esitellään markkinoita mullistavana asiana. Organisaatiot vastaavat haasteeseen rekrytoimalla digiosaajia, kuten OP on ilmoittanut tekevänsä, tai muuttamalla strategiaansa organisaation toiminnan tehostamiseksi ING Groupin ja Commerzbankin tapaan.

“Customer needs and expectations are the same, all over the world, and they expect us to adopt new technology as fast as companies in other sectors.”  CEO Ralph Hamers, ING Group

”Digitalisaatiossa pärjäävät ne toimijat, jotka osaavat luoda ylivoimaisen asiakaskokemuksen yhdistämällä inhimillisen ja digitaalisen palvelun parhaat puolet. Meillä digiosaajien tehtävä on ensisijaisesti asiakaskokemuksen rakentaminen”
– OP:n digijohtaja Harri Nummela

Asiakaskokemuksen määrittely ja asiakkaiden odotuksiin vastaaminen on muuttunut nopeasti taisteluksi elintilasta, jossa nopeimmat ja ketterimmät toimijat vetävät pisimmän korren. Jos tällä hetkellä musiikki tai elokuva-alasta puhuttaessa käytetään aina esimerkkinä Spotify- tai Netflix-palveluita, tapahtuu sama vertaus kohta myös muilla toimialoilla. Eikä ole mitään väliä, vaikka Spotify ei ole tehnyt yhtään voittoa, mutta sen häiritsevä vaikutus musiikkialaan on ollut merkittävä. Sama markkinoita häiritsevä muutos on tapahtunut hotelli- ja majoitusalalla (=AirBNB) tai taksiliikenteessä (=UBER).

Tärkeintä on tiedostaa jo tässä hetkessä tapahtuvat markkinamuutokset ja, miten Teidän organisaatio pysyy jatkuvassa muutoksessa mukana. Organisaation digitaalinen transformaatio on tässä jatkuvassa muutoksessa avain asemassa. Organisaatioiden tulee palvella asiakkaitaan entistä paremmilla käyttäjäkokemuksilla päätelaitteesta riippumatta. Uusilla ja käyttäjän elämää helpottavilla ominaisuuksilla voi olla tulevaisuudessa merkittävä painoarvo, kun tehdään päätöstä asuntolainasta tai mistä tahansa muusta palvelusta. Ja mikä sen parempi tapa koukuttaa asiakas, kun tuottaa sellaista digipalvelua, jota ilman hän ei voi elää?

“Commerzbank 4.0” strategy with three main thrusts: focused growth, digital transformation and increased efficiency” – Commerzbank

Digitaalisen transformaation takana on ennen kaikkea strateginen päätös, joka vie koko organisaation ja sitä kautta toimialan uuteen suuntaan. Sen taustalla on muutos, johon ei voida vastata pelkillä jatkuvilla YT-neuvotteluilla. Tuo muutos vaatii merkittäviä panostuksia digiosaamiseen joko nykyisiä työntekijöitä kehittämällä, olemassa olevien toimintatapojen muutoksella tai uusien resurssien avulla.

Sillä, puhutaanko strategian taustalla ketteristä menetelmistä – Agile, DevOps, SAFe vai SCRUM – tai jostain näiden yhdistelmästä, ei ole merkitystä. Fakta on, että ketterät menetelmät vastaavat digitaalisen transformaation haasteisiin verrattain paremmin kuin perinteinen ITIL tai vesiputousmalli. Perinteiset IT-palvelunhallintaan keskittyneet mallit (esim. ITIL) ovat myös vahvassa murroksessa, koska niiden kehittäjät ovat havainneet mallien huonon kyvykkyyden vastata nykyajan nopeisiin vaadittuihin kehitysprosesseihin.

Digitaalisen transformaation taustalla on vaikeita asioita, koska organisaation rakenne tulee muuttumaan automaation ja ketterän tekemisen johdosta. On väistämätöntä, että kun palvelut ja asiakasrajapinta muuttavat bittimaailmaan, ei tiettyjä prosesseja ja asiakasrajapintoja varten tarvita kaikkea sitä resurssia mitä tällä hetkellä käytössä. Se on kuitenkin väistämätön osa nykypäivää: kyllä minä ainakin hoidan mieluummin pankkipalveluni puhelimella omalta sohvaltani lempiohjelmani parissa kuin jonotan aamulla konttorissa puoli tuntia!

Organisaatioilla on kuitenkin vastuu työntekijöistään ja heidän hyvinvoinnistaan, joten työntekijöiden kouluttaminen ja kehittäminen tulisi olla jokaisen organisaation keskiössä – siten digitaalisen transformaation asettamiin haasteisiin voidaan toivottavasti vastata jo olemassa olevin resurssein.

Jokainen toimiala ja jokainen toimija elää osaltaan tätä muutosta, jossa digipalvelut ovat olennainen osa asiakaspalvelua ja sisäisiä prosesseja. Vaikka toimija ei ole ohjelmistoalan yritys, tulee sen kaltaista mentaliteettia ja kompetenssia löytyä, jotta digi transformaation haasteisiin pystytään vastaamaan.

Ja loppuun pari kysymystä, joita kunkin kannattaisi pohtia:

  • Onko Teidän organisaatiossanne keskusteltu avoimesti digitalisoitumisen vaikutuksista toimialallanne?
  • Tukeeko Teidän organisaationne strategia digitaalista transformaatiota?
  • Onko Teidän organisaationne halukas ja kyvykäs tekemään ja johtamaan digitaalisen transformaation vaatimia vaikeita ratkaisuja, päätöksiä ja kulttuurillista muutosta?
  • Onko Teidän organisaatiossanne kompentenssia vastaamaan väistämättä eteen tulevaan digitaaliseen transformaatioon?
  • Onko sinulla tulevaisuutta digiosaajana?

Hyvä lähtökohta digitaalisen transformaation osaamisen ja ymmärryksen kehittämiselle on DevOps Fundamentals -kurssi. Tule mukaan 3 päivän kurssille ja lupaan, että sinä olet valmiimpi vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. PS. ota kollegat mukaan, niin pääsette keskustelemaan organisaationne asioista.

Vuoden 2016 aikana järjestetty DevOps webinaarisarja kuunneltavissa maksutta BrightTalkin Oppia.fi-kanavalla.

 

veikko_nokkala_3

Veikko Nokkala

Kirjoittaja työskentelee DevOps-kouluttajana ja projektipuolen konsulttina. Aiemmin hän on toiminut neljä vuotta konsulttina Wakaru Teknologiapalveluissa. Veikko on DevOps, ITIL, PRINCE2, COBIT, TOGAF, Green IT, Lean IT ja SAFe -sertifioitu asiantuntija ja konsultti, jonka laaja-alainen kokemus erilaisista työtehtävistä on antanut hänelle erinomaisen näkemyksen liiketoimintatarpeista, niin liiketoiminnan kuin IT:nkin näkökulmasta.

 

 

 

 

Projektijohtamisen ja ketterien menetelmien liitto

Projektimaailmassa on menty kohti ketteryyttä jo tovi, ja niinpä myös perinteisten mallien on syytä seurata trendejä. Kokeneena PRINCE2®-valmentajana olen seurannut mielenkiinnolla kehitystä ja iloinen päästessäni kertomaan PRINCE2®:ssa tapahtuneista uudistuksista. Siis jotain uutta ja jotain vanhaa on tarjolla: hyvin toimivaa ei luonnollisesti kannata heittää roskikseen.

PRINCE2® tunnetaan melko perinteisenä projektinhallinnan viitekehyksenä. Tästä huolimatta se on ollut hyvin sovellettavissa ketterään maailmaan – erityisesti viimeisimmän versionsa ansiosta. Ohjeita näiden kahden, perinteisen projektinhallinnan sekä ketterien menetelmien, yhdistämiseen löytyy monelta taholta. Axelos Ltd otti kuitenkin asiakseen rakentaa näistä saumattoman kokonaisuuden ja PRINCE2 Agile™ lanseerattiiin kesällä 2015. Näen tämän uuden mallin tervetulleena PRINCE2®:n lisäpiirteenä tai uutena soveltamistapana. Jos joko PRINCE2® tai ketterät menetelmät ovat sinulle tuttuja, tai ehkä molemmatkin, suosittelen tutustumaan tähän uuteen tulokkaaseen.

PRINCE2 Agile™ on ennen kaikkea projektihallinnan menetelmä eikä suoranaisesti sovellu jokapäiväisen prosessipohjaisen työn ohjaamiseen. Projektijohtamisessa PRINCE2® on elementissään kun taas ketterien menetelmien vahvuus näkyy tulosten aikaansaamisessa. Olennaista ei kuitenkaan ole näiden kahden menetelmän käyttö yhtäaikaisesti vaan niiden miksaaminen yhteen oikealla tavalla, jotta molemmat hyötyvät toisistaan.

Uskon PRINCE2 Agile™:n olevan tulevaisuudessa hyvin varteenotettava menetelmä, kun ketterään maailmaan haetaan yhtenäistä hallintoa ja kontrollia. Niin salkunhallinnassa kuin ohjelmajohtamisessakin tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä erityisesti johtamiseen ja ohjaukseen. Tuotoksia pitää kuitenkin saada aikaan ketterästi asiakkaan vaatimukset ymmärtäen ja viestimällä tehokkaasti. Siis kontrolloidusti ketterää! PRINCE2 Agile™:sta onkin sanottu seuraavaa: ”PRINCE2 Agile, a marriage made in heaven – well Somerset actually, and with help around the globe!”

PRINCE2® Foundation ja Practitioner -kurssit löydät Oppia.fi koulutuskalenterista. Koulutusvalikoima täydentyi syksyllä 2015 myös Contribyten ketterien menetelmien kursseilla. 

Syksyllä 2016 järjestetään ensimmäinen toteutus PRINCE2 Agile™ -kurssista!

PRINCE2 Agile™ is a trade mark of AXELOS Limited – PRINCE2® is a trade mark of AXELOS Limited

 

tarja_isosaari_400x400

Tarja Isosaari

Kirjoittaja toimii Wakaru Oy:n vanhempana konsulttina. Hän on työskennellyt projektijohtamisen parissa yli 25 vuotta ja on yksi harvoista sertifioiduista Suomen PRINCE2 -kouluttajista. 

 

 

 

 

 

Lisää tästä ja muista mielenkiintoisista aiheista: oppia.fi / koulutukset / projekti- ja portfoliojohtaminen

Kysymyksiä kouluttajalle? Laita viestiä: tarja.isosaari@wakaru.fi