HDI Nordic Oy on nyt Wave

wave_paabanneri_950x

HDI Nordic Oy on fuusioitu Wakaru Osakeyhtiöön, ja tästä lähtien Wakarun Asiakaspalveluverkosto eli Wave tarjoaa teille tuttujen koulutusten ja tapahtumien lisäksi myös uutuuksia! Laajennamme kurssi- ja tapahtumatarjontaa, ja otamme mieluusti vastaan myös toiveitanne. Ideoita ja kysymyksiä voit jatkossa lähettää wave@wakaru.fi 

Jäsenverkostomme jäsenet pääsevät yhä kursseihin ja tapahtumiin edullisemmin – nyt yhä laajemmin myös Wakarun koulutuksiin. 

Pian haemme taas uutta Vuoden Service Desk -voittajaa! Kisaan pääset ilmoittautumaan tiimisi kanssa helmikuun alusta. Suunnittelemme parhaillaan perinteistä Vuoden Service Desk -voittajavierailua istuvalle hallitsijalle eli Fujitsulle. Ajankohta on maaliskuussa ja tiedotamme asiasta erikseen.

Waven tapahtumakausi starttaa myös maaliskuussa CCD – Asiakaspalvelun ajankohtaispäivällä. Joko olet tutustunut ohjelmaan ja ilmoittautunut mukaan? Päivän aikana kuullaan mm. Kummeleista tuttua Olli Keskistä, Gigantin timanttisen asiakaspalvelutiimin vetäjää Johanna Saisiota sekä someguru Anna-Kaisa ”Aku” Varamäkeä. Syksyllä uudistunut Yhteys-seminaari piristää taas arkeanne!

Kaikissa Waveen liittyvissä asioissa voit olla yhteydessä allekirjoittaneisiin!

Jani Iivonen /  040 744 9641  / jani.iivonen@wakaru.fi
Laura Hassel / 050 533 9982 / laura.hassel@wakaru.fi

Katso Waven kevään kurssit täältä!

Perusta chat, mutta mieti ensin näitä viestinnällisiä juttuja

Asiakaspalveluissa on nykyään kovaa painetta perustaa chat. Asiakkaat saattavat kysellä, missä on teidän chat, kun kilpailijallakin jo on. Tai sitten se on perustettu jo muutama vuosi sitten, ja nyt ihmetellään, että olisiko sille alkuvaiheessa pitänyt miettiä enemmänkin raameja tueksi.

Chat on loistava asiakaspalvelun väline, mutta se vaatii pohdintaa ja arviointia ennen kuin se laitetaan pystyyn (toki se vaatii pohdintaa ja ylläpitoa aina). Sen lisäksi, että vastaajilla pitää olla vuorovaikutustaitoja ja hyvä suomen kieli hallussaan, on hyvä miettiä muitakin taustatekijöitä

Tässä muutama viestinnällinen juttu mietintämyssyyn sinulle, joka olet aikeissa chatin ottaa asiakaspalvelussasi käyttöön.

1. Miksi chatin perustatte?

Chat on erinomainen asiakkaiden neuvonta- ja palvelukanava. Mutta se on omiaan myös tiedottamiseen sekä myyntiin ja markkinointiin. Samalla kun asiakasta palvellaan, hänelle voi kertoa esimerkiksi uusista tarjoamistanne mahdollisuuksista – kunhan sen tekee oikealla tyylillä, oikeaan aikaan ja vain silloin, kun keskustelu on ollut positiivista ja asiakkaan asia on ratkaistu tai edennyt.

2. Chat tuo nopeutta ja kustannussäästöjä, mutta…

Chat yleensä sujuvoittaa asiakaspalvelua ja tuo säästöä. Joskus hankalaksi mielletty meilin määrä vähenee. Mutta on hyvä miettiä etukäteen myös palvelun laadun varmistamista: kuinka paljon ihminen pystyy multitaskaamaan, eli montako chatia voi olla yhtä aikaa kirjoittajalla auki ilman että palvelun laatu kärsii. Resursointi on tässäkin tärkeää.

3. Miten chatista saatu palaute hyödynnetään?

Chatin kautta tulee usein arvokasta tietoa muun muassa organisaation nettisivujen toiminnasta. Asiakas ei löydä jotain, tai ei osaa käyttää palvelua. Miten tämä palaute kerätään yhteen ja miten sitä hyödynnetään? Asiakkaasta saatu tieto olisi myös hyvä kerätä asiakasprosessiin, ettei samaa asiaa tarvitse toistamiseen kysyä.

4. Jos joku ei ole chattiin vastaamassa, se ei voi olla auki.

Huonointa palvelua chatissa on se, että organisaatio tarjoaa chat-ikkunan sivuillaan, mutta siihen ei ole kukaan vastaamassa. Jos ei muuta, niin aukioloajat nyt ainakin pitää olla näkyvissä – niin ne on muuten kivijalkamyymälässäkin.

5. Tarvitaanko keskustelunavauksia eli avusteista verkkopalvelua?

Kannattaako asiakkaille tuputtaa apua, kun he seikkailevat sivuillasi? Vai kannattaako odottaa, että asiakas kysyy sitten, jos hänelle kysymys herää.

6. Paljonko kannattaa käyttää automaattisia aloituksia tai lopetuksia?

Kannattaako tervehdykset ja lopetukset kirjoittaa itse livenä, vai kannattaako ne olla valmiina? Joskus selkeät automaatiot koetaan töykeiksi.

7. Mitä asiakkaalta voidaan chatissa kysyä?

Voiko asiakkaalta pyytää esimerkiksi hetua hänen tunnistamisekseen?

8. Miten vastataan kritiikkiin, miten hoidetaan haistattelijat?

Netissä esiintyvään kritiikkiin kannattaa vastata. Se miten vastaan, kannattaa sopia etukäteen. Chatissa voi asiakas kirjoittaa yllättävänkin vihamielistä tekstiä. Siihen kannattaa varautua, ja miettiä vastauksia etukäteen. (Muutenkin kannattaa miettiä yhteisiä pelisääntöjä ennen chatin avaamista.)

9. Miten estetään chattaajan turtumus?

Jos multitaskaa koko päivän, on kello 15 aikaan jo kirjoittamiseen aika turtunut. Silloin saa aikaan huonoja asiakaskokemuksia.

10. Ketkä laitetaan chattiin?

Jos olet hyvä puhelimessa, et ole silti välttämättä hyvä chatissa. Tai jos olet hyvä meilissä et siltikään ole välttämättä hyvä chatissa.

Testaa chatissa, kuka on siinä hyvä.

11. Asiakas kokee palvelun chatissa huonoksi, jos tuloksena on pompottelua.

Joskus tuntuu, että chat on vain välityskanava, jossa asiakas ohjataan soittamaan sinne ja tuonne.

Chatissa palvelevalla pitää olla myös oikeuksia tehdä jotain.

 

Lisää chattiin kirjoittamisesta koulutuksessa helmikuussa

marko-uusitalo-new

Marko Uusitalo

Kirjoittajalla on 20 vuoden kokemus kouluttamisesta eri aloilla. Uusitalo on valmentanut muun muassa viestintää, kirjoittamista, asiakaspalvelua, vuorovaikutteisuutta ja sosiaalista mediaa. Tällä hetkellä Uusitalo tekee pääasiassa chat-, kirjoittamis- ja service desk agentin peruskoulutusta. Lisäksi hän tekee kirjoitus- ja käännöstöitä. 

marko.uusitalo@konkreetti.fi

LinkedIn

Lisää asiakaspalveluaiheisia koulutuksia Oppia.fi – Oppimisen verkkokaupassa!

Service deskin esimies: onko sokkeli hyvin valettu?

Service deskeillä alkaa tänä päivänä olla perusprosessit hiottuna ja resursoinnit mietittynä.

Tavoitteet on asetettu ja niihin liittyvät mittarit raksuttavat taustalla. Kirjaamisjärjestelmät ja asiakastyytyväisyysmittaukset toimivat ja tuottavat arvokasta tietoa toiminnasta.

Mutta ovatko myös ne ”tylsät ja perinteiset” asiakaspalvelun perusasiat kunnossa? Toimiiko yllä mainittujen tärkeiden osa-alueiden taustalla palvelualtis agentti? Onko siis toiminnan sokkeli kunnolla valettu?

Service deskin esimies: tässä sinulle 5 kohdan tarkistuslista siitä, millaisista aineksista perustuksen betoni ainakin koostuu:

1. Muistavatko agenttisi viestiä asiakkaan tasolla ja oikealla tyylillä?

Aina joskus pitää IT-tuissa työskenteleviä muistuttaa, miten kovan luokan asiantuntijoita he ovat.

Asiantuntija ei aina muista kiinnittää tarpeeksi huomiota siihen, miten hän asiansa sanoo tai kirjoittaa. Aina välillä pitää pysähtyä miettimään, miltä oma äänensävy kuulostaa sinne langan toiseen päähän. Tai saako agentin kirjoittama viesti lukijan tuntemaan itsensä ihan hölmöksi.

Kysymys on siis siitä tyylistä, millä puhutaan ja kirjoitetaan. Kysymys on myös oikeanlaisista vuorovaikutustaidoista, siitä miten olla toisen ihmisen kanssa asiakassuhteessa.

2. Muistavatko agenttisi olla työssään empaattisia?

Oikeanlainen palvelu lähtee asiakkaan kuuntelusta. Kun on kuunneltu, astutaan asiakkaan saappaisiin ja katsotaan asiaa asiakkaan näkökulmasta.

Sekä kirjoittamisessa (myös chatissa) että puhumisessa pätevät samat peruslait. Jos osaa ja jaksaa katsoa asiakkaan asiaa hänen näkökulmastaan, empatia hiipii välttämättä kohtaamiseen. Se ei kuitenkaan tarkoita, että asiakkaan kanssa pitäisi olla samaa mieltä, tai että asiakas olisi aina oikeassa. Päinvastoin, empaattinen palvelu on asiakkaan jämäkkää auttamista omaa organisaatiota unohtamatta.

3. Hahmottavatko agenttisi kokonaisuuden?

Työ on aina mielekkäämpää, jos tajuaa mitä hyvää saa aikaan. Monimutkaiset prosessikaaviot näyttävät yksinkertaisimmilta, kun niitä katsoo oman työnsä näkökulmasta. Miten työni vaikuttaa muihin, ja muiden työ omaani? Useilla organisaatioilla on ITIL käytössä, mutta miltä se näyttää agentin näkökulmasta? Onko se sotkuinen sekametelisoppa vai voiko siinä nähdä itsensä sitä toteuttamassa?

4. Tietävätkö agenttisi, miten arvokasta työtä he tekevät?

Tajutaanko se myös koko organisaatiossa? Kuinka tärkeässä asemassa Service desk on strategisessa ajattelussa, tai miksi sen pitäisi siellä olla? Motivaatio kasvaa kummasti, kun tajutaan oman työn arvo kaikille.

5. Soveltavatko agenttisi työssään ongelmanratkaisua?

Viimeisenä ja ehkä vähän yllättävänäkin pointtina nostan esille tämän prosessin. Ehkä maailman yksinkertaisin vianetsintä- tai ongelmanratkaisumenetelmä on kysyä monta kertaa peräkkäin ”miksi”. Muitakin toki löytyy, myös jopa hieman monimutkaisempiakin. Pääasia kuitenkin on, että muistaa hankalassa tilanteessa niitä soveltaa, eikä aina oleta liikaa tai ryntää suoraan valmiisiin vastauksiin.

Työn perustaidot olisi hyvä aina välillä kerrata. Ihan vain senkin vuoksi, että huomaa tekevänsä asiat oikein. Ja että voi olla ylpeä omasta työstään – ja siitä, miten sen tekee.

HDI tarjoaa kaksipäiväisen Support Center Analyst (SCA) -koulutuksen, jossa kerrataan vuorovaikutus- ja asiakaspalvelutaitojen (kirjoittaminen ja puhuminen) lisäksi ITILin perusteet service desk -agentin näkökulmasta sekä muun muassa ongelmanratkaisutaidot. Valmennus sopii totta kai myös ihan uusille agenteille, joilla ei vielä ole kokemusta service desk -työstä. Koulutukseen kuuluu myös mahdollisuus suorittaa kansainvälinen sertifikaatti.

 Seuraava julkinen valmennus järjestetään 15.2. Helsingissä

 

marko-uusitalo-new

Marko Uusitalo

Kirjoittajalla on 20 vuoden kokemus kouluttamisesta eri aloilla. Uusitalo on valmentanut muun muassa viestintää, kirjoittamista, asiakaspalvelua, vuorovaikutteisuutta ja sosiaalista mediaa. Tällä hetkellä Uusitalo tekee pääasiassa chat-, kirjoittamis- ja service desk agentin peruskoulutusta. Lisäksi hän tekee kirjoitus- ja käännöstöitä. 

marko.uusitalo@konkreetti.fi

LinkedIn

Lisää asiakaspalveluaiheisia koulutuksia Oppia.fi – Oppimisen verkkokaupassa!

Believe it or not – työelämässä on syytä kirjoittaa hyvää suomea!

Haluatko sinäkin olla ketterä multitaskaaja, joka taklaa digitaalisuuden haasteet tuosta vaan. Älä ole, tee mieluummin oikeita töitä. Mitä vähemmän sanoillasi on konkreettista sisältöä, sitä vähemmän ne kertovat mistään. Ja mitä vähemmän kerrot mistään, sitä suppeampi on tarinasi kuulijakunta.

Konkreettinen ja hyvätyylinen teksti luo hyviä asiakaskokemuksia. Se parantaa viestintää myös työkaverien kesken. Kiireessä kirjoittaa helposti töykeän viestin, jonka merkitystä ei itse tajua. Tai jos haluaa vaikuttaa toiseen (vaikkapa myydä), kannattaa jälleen kiinnittää huomiota omaan tyyliinsä. Jopa jo aktiivimuodon käyttö parantaa ja elävöittää tekstiä. Passiivipöhö on vaiva siinä missä substantiivitautikin.

Yksi oma suosikkiesimerkkini kapulakielestä on aina ollut: ”Toimenpiteet suoritetaan projektiryhmien tahoilta”. Jos tuota vähänkään syvemmältä raapaisee, huomaa, ettei siinä sanota mitään konkreettista. Vastaavanlaista lausetta ei kuitenkaan ole työelämässä kovin vaikea löytää.

Kirjoita siis selkeää, hyvätyylistä ja konkreettista suomea, jossa on sisältöä.

Kielioppivirheet eivät kaikkia häiritse. Harvemmin niistä tosiaan suoranaista haittaa tekstin ymmärtämiselle on, mutta se ei olekaan oikein kirjoittamisen tarkoitus. Kun kirjoittaa kieliopillisesti oikein, se on kohteliasta lukijaa kohtaan.

Sama asia kuin vaikkapa kasvokkain tapahtuvassa asiakaskohtaamisessa: jos mongerrat ja puhut epäselvästi, tai tiätsä jotain niinku ihan ihme slangii, niin asiakas saattaa kokea palvelun töykeäksi, vaikkei se muuten sitä olisi.

Yhdyssanat tuottavat jostakin syystä aika usein meille ongelmia. Hauskimpia yhdyssanavirheitä ovat esimerkiksi mummonlihamurekkeet ja lasten päästä vedettävät sängyt. Erikseen vai yhteen kirjoittamisesta löytyy hyviä vinkkejä internetin ihmeellisestä maailmasta. Digitaalisuuden aikakautena kannattaa googlettaa ja katsoa, miten sana useimmiten on kirjoitettu. Kunhan nyt ei katso sitä Suomi24-palstalta tai vastaavasta, vaan vaikka paikkakunnan sanomalehden nettisivuilta.

Jargon on hauskaa työkaverien ja saman alan asiantuntijoiden kesken. Mutta sitä ei ole hauskaa lukea, jos et ymmärrä mistä puhutaan. Kirjoittaessa on syytä pitää mielessä, mitkä termit ovat lukijoillesi varmasti tuttuja. Eikä niitä anglismeja kannata kauheasti viljellä, tyylikeinona ne eivät välttämättä toimi – saatikka sitten suorat englanninkieliset lainaukset.

Esimerkkejä huonosta kielestä (ja hyvästäkin) asiakaspalvelussa ja muussa työelämässä kuulet lisää koulutuksissani, muun muassa Kirjoita ja vaikuta -tietoiskussa maaliskuussa. Samassa kuussa järjestetään myös vuosittainen CCD17 – asiakaspalvelun ajankohtaispäivä, jossa kuulet asiantuntijoiden ohjeita esimerkiksi sosiaalisen median käyttöönottoon asiakaspalvelussa! Kannattaa ehdottomasti tutustua ohjelmaan!

 

marko-uusitalo-new

Marko Uusitalo

Kirjoittajalla on 20 vuoden kokemus kouluttamisesta eri aloilla. Uusitalo on valmentanut muun muassa viestintää, kirjoittamista, asiakaspalvelua, vuorovaikutteisuutta ja sosiaalista mediaa. Tällä hetkellä Uusitalo tekee pääasiassa chat-, kirjoittamis- ja service desk agentin peruskoulutusta. Lisäksi hän tekee kirjoitus- ja käännöstöitä. 

marko.uusitalo@konkreetti.fi

LinkedIn

Lisää asiakaspalveluaiheisia koulutuksia Oppia.fi – Oppimisen verkkokaupassa!