Ohjelmistotuotetta suunniteltaessa ja kehitettäessä tyypillisesti huomioidaan liiketoimintamallin lisäksi lukuisia laatuun liittyviä seikkoja. Ohjelmiston laatuun liittyvät esimerkiksi koodin turvallisuus, siirrettävyys, laajennettavuus ja standardinmukaisuus. Ennen ohjelmiston suunnittelun ja valmistuksen aloittamista on lisäksi arvioitu tuotteella saavutettavat hyödyt ja elinkaarikustannukset. Monesti IPR-asiat jäävät kuitenkin vähemmälle huomiolle, koska niitä harvemmin mielletään yhdeksi ohjelmiston laatutekijöistä. IPR-asiat olisi kuitenkin syytä sisällyttää osaksi ohjelmistotuotantoprosessia useistakin eri syystä.
Uutisointi IPR-kiistoista keskittyy useimmiten suurten yritysten välisiin kiistoihin, joissa on kyse erittäin suurista, jopa miljardien eurojen, vaatimuksista. Nämä kiistat ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu ja valtaosa IPR-kiistoista käydään kulisseissa. Tyypillisesti kyseessä olevat rahasummat ovat pienempiä ja valtaosa kiistoista ei ikinä päädy oikeuskäsittelyyn saakka, koska useimmiten molempien osapuolten intresseissä on asian sopiminen julkisuudelta piilossa.
Se, että pienempien toimijoiden väliset kiistat harvemmin päätyvät uutisotsikoiksi ei kuitenkaan tarkoita, etteikö sellaisia IPR-kiistoja olisi. Tässä tekstissä käsittelen niitä kiistoja, joihin ohjelmistoyritys yritys voi joutua, kun avoimen lähdekoodin ohjelmistoja tai ohjelmistokomponentteja käytetään huolimattomasti.
Avoimen lähdekoodin hyödyntäminen ohjelmistotuotannossa on viisasta jo yksistään kustannustehokkuuden näkökulmasta. Nykyisin onkin tarjolla runsaasti laadukkaita avoimen lähdekoodin ohjelmistokomponentteja, joiden hyödyntäminen on liiketaloudellisesti varsin järkevää ja kannattavaa. Yrityksen rajallisia resursseja ei kannata käyttää sellaisen koodin kirjoittamiseen, jonka joku muu on jo kirjoittanut, ja joka on helposti saatavilla.
Avoin lähdekoodi ei kuitenkaan ole tekijänoikeuksista vapaata koodia. Tekijä on vain päättänyt jakaa koodiaan kaikille ilmaisen lisenssin turvin. Näissäkin lisensseissä on kuitenkin rajoituksensa ja vaatimuksensa. Avoimen lähdekoodin lisenssityyppejä on valtava määrä, mutta muutama yleisin lisenssityyppi kattaa leijonanosan kaikesta saatavilla olevasta avoimen lähdekoodin sisällöstä.
Yleisimpiä vaatimuksia ja rajoituksia avoimen lähdekoodin lisensseissä ovat lisenssityypin periytyvyys koko ohjelmistolle, kaupallisen käytön kielto, ja vaatimus erilaisten ilmoitusten ja vastuu- tai vastuuvapauslausekkeiden sisällyttämisestä koodiin ja/tai dokumentaatioon.
Tietämys siitä, mitkä lisenssityypit soveltuvat omassa liiketoiminnassa hyödynnettäviksi, ja siitä mitkä lisenssityypit ovat keskenään yhteensopivia, mahdollistaa avoimen lähdekoodin komponenttien suunnitelmallisen ja järkevän käytön.
Se, että avoimen lähdekoodin lisenssit eivät vaadi lisenssimaksuja ei tarkoita, etteikö niiden ehtojen noudattamista valvottaisi. Lähihistoriasta löytyy lukuisia tapauksia, joissa avoimen lähdekoodin lisenssiehtojen, useimmiten GNU GPL-lisenssiehtojen, rikkomuksista syytettyjä yrityksiä on tuomittu maksamaan merkittäviä korvauksia. Jopa suuria toimijoita, kuten Skype ja Cisco on tuomittu maksamaan korvauksia avoimen lähdekoodin kehittäjille.
Se, että jokaisella avoimen lähdekoodin kehittäjällä ei välttämättä ole riittäviä resursseja tai riittävää motivaatiota ryhtyä itse oikeustoimiin lisenssiehtojen vastaisesti toimivia yrityksiä vastaan ei myöskään takaa sitä, että tällaisen kehittäjän koodin väärinkäytöstä ei voisi joutua edesvastuuseen. On nimittäin tahoja, jotka ryhtyvät toimiin kehittäjien puolesta.
Mikäli yritys on käyttänyt avointa lähdekoodia lisenssiehtojen vastaisesti, se altistuu suurille riskeille. Rikkomuksesta voi seurata sekä suoria että epäsuoria taloudellisia vaikutuksia. Suorat taloudelliset vaikutukset ilmenevät vahingonkorvausten muodossa. Mikäli yritys on saanut rikkomuksesta merkittävää taloudellista hyötyä tai aiheuttanut kehittäjälle merkittävää haittaa, voi myös korvaussumma olla merkittävä. Myös epäsuorat taloudelliset vaikutukset voivat olla huomattavia, esimerkiksi korvaavan ohjelmiston tai ohjelmistokomponentin kehittäminen.
On myös huomattava, että jos ohjelmistoa, joka sisältää avointa lähdekoodia lisenssiehtojen vastaisesti on myyty tai lisensoitu asiakkaille, ei myöskään asiakkaalla ole validia lisenssiä tuotteen sisältämään avoimeen lähdekoodiin. Tästä voi pahimmillaan aiheutua varsinainen lumipalloefekti, joka vaikuttaa hyvin moneen eri tahoon. Jos nämä tahot kärsivät taloudellista haittaa, voivat myös ne ryhtyä oikeustoimiin rikkomukseen syyllistynyttä yritystä vastaan vahingonkorvausten toivossa.
Nämä riskit voi kuitenkin välttää kouluttamalla henkilöstöä avoimen lähdekoodin mahdollisuuksista ja rajoitteista sekä eri lisenssityypeistä ja implementoimalla tekijänoikeuksien ja lisenssien hallinnan osaksi ohjelmistotuotantoprosessia.
Tervetuloa oppimaan lisää kursseille!
Introduction to IPR – Immateriaalioikeuden perusteet
Software IPR Fundamentals – immateriaalioikeudet ohjelmistokehityksessä
Rasmus Saviranta
Kirjoittaja on kansainvälisen taustan omaava IPR juristi. Vuodesta 2015 asti hän on toiminut Claystrand Consultingissa IPR-asiantuntijana ja -konsulttina sekä IPR-kouluttajana.
Ota yhteyttä:
rasmus.saviranta@claystrand.com
Claystrand Consulting on yksi Oppia.fi – Oppimisen verkkokaupan 50:stä kouluttajakumppanista! Tutustu tapahtumiin, koulutuksiin ja digitaalisen sisällön tarjontaan www.oppia.fi
