Avoimen lähdekoodin hyödyntäminen ohjelmistokehityksessä on nykyisin hyvin yleistä, eikä syyttä. Avoimen lähdekoodin turvin on saatavilla runsaasti laadukkaita ohjelmistokomponentteja hyvin monipuolisesti. Tarjolla on kaikkea kirjastoista ohjelmistokokonaisuuksiin. Tällaisten ilmaisten ja helposti saatavilla olevien komponenttien käyttäminen voi nopeuttaa ohjelmistokehitysprojekteja huomattavasti. Yrityksen ei yksinkertaisesti ole järkevää koodata itse sellaista minkä joku muu on jo koodannut, varsinkin jos se on saatavilla ilmaiseksi ilman yrityksen toimintaa haittaavia rajoituksia.
Kaikki eivät kuitenkaan hyödynnä avoimen lähdekoodin tarjoamia mahdollisuuksia. PRH arvioi, että noin 30% Suomessa tapahtuvasta tuotekehityksestä on päällekkäistä, eli kehitetään sellaista minkä joku muu on jo kehittänyt. Tällainen päällekkäiskehitys ei yleensä ole järkevää resurssien käyttöä, ei yksittäisen yrityksen kannalta, eikä yhteiskunnallisesti. Joskus päällekkäistä tuotekehitystä ei kuitenkaan voi välttää. Näin käy esimerkiksi silloin kun aikaisempi tuote ei ole saatavilla tai sen lisensoinnista ei päästä tyydyttävään sopimukseen.
Avoin lähdekoodi kuitenkin tuo sen turvin julkaistun tuotteen kaikkien saataville ilmaiseksi. Koska erillisiä sopimusneuvotteluja ei tarvita, eikä tuotteesta tarvitse maksaa, on käyttöönottokynnys matala. Vaikka avoin lähdekoodi onkin ilmaista, voi monia avoimen lähdekoodin komponentteja käyttää maksullisissa tuotteissa. Varsinkin avoimen lähdekoodin ohjelmistokirjastot soveltuvat lähes aina myös suljetun kaupallisen ohjelmiston yhteydessä käytettäväksi. Muiden avoimen lähdekoodin komponenttien kohdalla on enemmän vaihtelevuutta.
Osa avoimen lähdekoodin lisensseistä vaatii, että avoin lisenssi periytyy kaikille ohjelmistoille, jossa kyseisen lisenssin alaisia komponentteja on käytetty (ns. copyleft lisenssit). Tämäkään ei kuitenkaan tarkoita, etteikö tuote voisi tuottaa liikevaihtoa. Tällaisten tuotteiden kaupallistaminen vaatii vain hieman epäkonventionaalisen ansaintalogiikan soveltamista.
Esimerkiksi Linux-kernel ja kaikki siihen perustuvat ohjelmistot ovat avoimen lähdekoodin (GNU GPLv2) alaisia tuotteita. Silti on olemassa maksullisia, varsinkin yrityskäyttöön suunnattuja Linux jakeluita. Näissä tuotteissa kaupallinen arvo muodostuu siitä, että järjestelmä on valmiiksi konfiguroitu ja siihen on asennettu tarpeelliset paketit. Lisäksi tuotekokonaisuus on huolellisesti testattu ja hinta sisältää teknisen tuen.
Myös Googlen Android®-käyttöjärjestelmä on Linux-pohjainen ja kuuluu avoimen lähdekoodin piiriin. Silti se on merkittävä tulonlähde Googlelle. Vaikka Google ei voikaan estää kolmansia osapuolia käyttämästä ja jakamasta järjestelmää, voi se kontrolloida tavaramerkkejään ja omia palveluitaan (esim. Play Store). Sanamerkki Android® sekä vihreä robottilogo ovat Googlen omistamia ja tarkkaan kontrolloimia tavaramerkkejä, joiden käyttö edellyttää tiukkojen ehtojen täyttymistä. Tällä Google käytännössä hallitsee koko Android® alustan käyttöä, sillä laitevalmistajien ja muiden kumppaneiden olisi vaikea myydä kuluttajille Android tuotteita ilman Googlen tavaramerkkejä tai palveluita.
Myös muita mahdollisuuksia ilmaisen tuotteen kaupallistamiseen on, vain mielikuvitus on rajana. Avoin lähdekoodi toki soveltuu myös perinteiseen suljetun lähdekoodin ohjelmistojen kehittämiseen, mutta silloin täytyy välttää copyleft-lisenssien käyttöä. Joskus voi myös olla mahdollista eristää tietyt ohjelmiston osat toisistaan siten, että copyleft-lisenssin käyttö yhdessä ohjelmiston osassa ei tuo koko ohjelmistoa avoimen lähdekoodin piiriin.
Perehtymällä avoimen lähdekoodin lisenssityyppeihin ja niiden ominaisuuksiin voitte määritellä oman yrityksenne liiketoimintamalliin sopivat ja epäsopivat avoimen lähdekoodin lisenssityypit sekä hyödyntää avoimen lähdekoodin komponentteja turvallisin mielin.
Tervetuloa keskustelemaan aiheesta tuleville kursseille:
Introduction to IPR – Immateriaalioikeuden perusteet
Software IPR Fundamentals – immateriaalioikeudet ohjelmistokehityksessä
Tulossa myös maksuton webinaari avoimen lähdekoodin hyödyntämisestä, seuraa webinaarikalenteria!
Rasmus Saviranta
Kirjoittaja on kansainvälisen taustan omaava IPR juristi. Vuodesta 2015 asti hän on toiminut Claystrand Consultingissa IPR-asiantuntijana ja -konsulttina sekä IPR-kouluttajana.
Ota yhteyttä:
rasmus.saviranta@claystrand.com
Claystrand Consulting on yksi Oppia.fi – Oppimisen verkkokaupan 50:stä kouluttajakumppanista! Tutustu tapahtumiin, koulutuksiin ja digitaalisen sisällön tarjontaan www.oppia.fi
