Grab@Pizza

Liiketoiminnan ja IT:n välisen yhteistyön vaikeus on ollut suurin ongelma palvelun hallinnalle jo viimeisen 10 vuoden ajan. Sama vaikeus nousi esiin ensimmäisenä myös taannoisessa APMG:n ja ITPreneursin tutkimuksessa.  Mitä asialle voi tehdä? 

Molempien osapuolien pitäisi keskustella enemmän, suoremmin ja avoimemmin.  Tämä ja yhdessä tekeminen synnyttävät ymmärtämystä, kokemusta ja luottamusta, jotka ovat menestyvän yhteistoiminnan perusta. Historiaa luodaan joka päivä.  Tekeminen pitäisi aloittaa pienin askelin ajankohtaisista aiheista. 

Normaalissa organisaatiossa liiketoiminnan alueille meneminen ja siellä tekemiseen osallistuminen voi olla hankalaa. Kuitenkin ymmärryksen saamiseksi pitää tehdä töitä yhdessä liiketoiminnan kanssa ja nähdä työn tulokset. Tähän Grab@Pizza  -simulaatio on oiva vaihtoehto. Siinä oppilaat liiketoiminnan ja IT:n rooleissa tekevät analyyseja, niihin perustuvia päätöksiä peliin ja näkevät toimintansa lopputulokset. Simulaatioon on käsikirjoitettu molempien osapuolien perusdynamiikka.  Simulaatio tarjoaa avartavan ja turvallisen ympäristön kokeilla, tehdä päätöksiä ja nähdä niiden tulokset liiketoiminnan ja IT:n näkökulmista yhdessä ja erikseen. Simulaatio ei  korvaa oikean elämän yhdessä tekemistä, mutta tarjoaa mahdollisuuden oppia dynamiikka ja näkökulmat huomattavasti oikeaa elämää nopeammin ja tehokkaammin.

Suomalainen oppimisen kulttuuri suosii virallisen määritellyn totuuden luennoimista eikä tekemisen tuomaa elämyksellistä oppimista. Tekeminen ovat kuitenkin oppimisen kannalta kaikista tehokkain ja syvällisin oppimisen muoto. Tekemiseen perustuvaan simulaatioon voi lähteä mukaan vähäisellä tai olemattomalla teoriaosaamisella, jolloin peli opettaa tekojen kautta alueen perusdynamiikan. Toisaalta teoria voi auttaa pelissä, mutta peli testaa osaatko soveltaa teoriaa. Simulaatiopeli toimii siis oppimisvaihtoehtona myös hyvin heterogeeniselle oppilasryhmälle. 

Simulaatiot ovat oppimismuotona maailmalla suositumpia kuin Suomessa. Yksi kynnys simulaatioihin tutustumiselle on simulaation 6-10 henkilön oppilasmäärä. Wakaru madaltaa tätä kynnystä tarjoamalla julkisen simulaation. Siitä simulaatioista kiinnostuneet pääsevät kehittämään omaa osaamistaan ja toisaalta varmistamaan simulaation sopivuuden esimerkiksi omalle organisaatiolleen. 

Rohkaistu ja tule oppimaan asioita, joita ei kirjasta opi. 

Grab@Pizza Business-IT alignment simulation 9.2.2017. Ilmoittaudu mukaan!

aaeaaqaaaaaaaal8aaaajdjimgq0nzmxltewn2utngi1yi05ndm2lwu0ngixmzm2mdyyna

Lari Peltoniemi

Kirjoittaja on työskennellyt prosessien ja toiminnan kehittämisen ja arvioinnin alueella yli 10 vuotta. Päätoimisesti IT-palveluiden prosessien määrittelyn, kehittämisen ja johtamisen alueella hän on toiminut vuodesta 2005. Hän on konsultoinut ja valmentanut useita suomalaisia ja kansainvälisiä yrityksiä ja organisaatioita ITIL/ITSM prosessien määrittelyihin, käyttöönottoon ja kehittämiseen liittyen. Lari on myös Suomen ensimmäinen sertifioitu ITIL Practitioner -kouluttaja. 

Lisää tietoa tästä ja muista mielenkiintoisista aiheista löydät Oppia.fi > koulutukset

Kysymyksiä kirjoittajalle? Laita viestiä lari.peltoniemi@wakaru.fi

Grab@pizza -simulaation on kehittänyt ja tavaramerkin on rekisteröinyt Gaming Works BV. Simulaatio toimitetaan Wakarun kumppanin Onbordin toimesta. Onbird on Gaming Works BV:n lisensoitu kumppani.

Digitaalisen transformaation aika on nyt – onko organisaatiosi mukana vai ei?

Pankkisektorilta kuuluu jatkuvasti uutisia, joissa erilaisia digitaalisia transformaatioita esitellään markkinoita mullistavana asiana. Organisaatiot vastaavat haasteeseen rekrytoimalla digiosaajia, kuten OP on ilmoittanut tekevänsä, tai muuttamalla strategiaansa organisaation toiminnan tehostamiseksi ING Groupin ja Commerzbankin tapaan.

“Customer needs and expectations are the same, all over the world, and they expect us to adopt new technology as fast as companies in other sectors.”  CEO Ralph Hamers, ING Group

”Digitalisaatiossa pärjäävät ne toimijat, jotka osaavat luoda ylivoimaisen asiakaskokemuksen yhdistämällä inhimillisen ja digitaalisen palvelun parhaat puolet. Meillä digiosaajien tehtävä on ensisijaisesti asiakaskokemuksen rakentaminen”
– OP:n digijohtaja Harri Nummela

Asiakaskokemuksen määrittely ja asiakkaiden odotuksiin vastaaminen on muuttunut nopeasti taisteluksi elintilasta, jossa nopeimmat ja ketterimmät toimijat vetävät pisimmän korren. Jos tällä hetkellä musiikki tai elokuva-alasta puhuttaessa käytetään aina esimerkkinä Spotify- tai Netflix-palveluita, tapahtuu sama vertaus kohta myös muilla toimialoilla. Eikä ole mitään väliä, vaikka Spotify ei ole tehnyt yhtään voittoa, mutta sen häiritsevä vaikutus musiikkialaan on ollut merkittävä. Sama markkinoita häiritsevä muutos on tapahtunut hotelli- ja majoitusalalla (=AirBNB) tai taksiliikenteessä (=UBER).

Tärkeintä on tiedostaa jo tässä hetkessä tapahtuvat markkinamuutokset ja, miten Teidän organisaatio pysyy jatkuvassa muutoksessa mukana. Organisaation digitaalinen transformaatio on tässä jatkuvassa muutoksessa avain asemassa. Organisaatioiden tulee palvella asiakkaitaan entistä paremmilla käyttäjäkokemuksilla päätelaitteesta riippumatta. Uusilla ja käyttäjän elämää helpottavilla ominaisuuksilla voi olla tulevaisuudessa merkittävä painoarvo, kun tehdään päätöstä asuntolainasta tai mistä tahansa muusta palvelusta. Ja mikä sen parempi tapa koukuttaa asiakas, kun tuottaa sellaista digipalvelua, jota ilman hän ei voi elää?

“Commerzbank 4.0” strategy with three main thrusts: focused growth, digital transformation and increased efficiency” – Commerzbank

Digitaalisen transformaation takana on ennen kaikkea strateginen päätös, joka vie koko organisaation ja sitä kautta toimialan uuteen suuntaan. Sen taustalla on muutos, johon ei voida vastata pelkillä jatkuvilla YT-neuvotteluilla. Tuo muutos vaatii merkittäviä panostuksia digiosaamiseen joko nykyisiä työntekijöitä kehittämällä, olemassa olevien toimintatapojen muutoksella tai uusien resurssien avulla.

Sillä, puhutaanko strategian taustalla ketteristä menetelmistä – Agile, DevOps, SAFe vai SCRUM – tai jostain näiden yhdistelmästä, ei ole merkitystä. Fakta on, että ketterät menetelmät vastaavat digitaalisen transformaation haasteisiin verrattain paremmin kuin perinteinen ITIL tai vesiputousmalli. Perinteiset IT-palvelunhallintaan keskittyneet mallit (esim. ITIL) ovat myös vahvassa murroksessa, koska niiden kehittäjät ovat havainneet mallien huonon kyvykkyyden vastata nykyajan nopeisiin vaadittuihin kehitysprosesseihin.

Digitaalisen transformaation taustalla on vaikeita asioita, koska organisaation rakenne tulee muuttumaan automaation ja ketterän tekemisen johdosta. On väistämätöntä, että kun palvelut ja asiakasrajapinta muuttavat bittimaailmaan, ei tiettyjä prosesseja ja asiakasrajapintoja varten tarvita kaikkea sitä resurssia mitä tällä hetkellä käytössä. Se on kuitenkin väistämätön osa nykypäivää: kyllä minä ainakin hoidan mieluummin pankkipalveluni puhelimella omalta sohvaltani lempiohjelmani parissa kuin jonotan aamulla konttorissa puoli tuntia!

Organisaatioilla on kuitenkin vastuu työntekijöistään ja heidän hyvinvoinnistaan, joten työntekijöiden kouluttaminen ja kehittäminen tulisi olla jokaisen organisaation keskiössä – siten digitaalisen transformaation asettamiin haasteisiin voidaan toivottavasti vastata jo olemassa olevin resurssein.

Jokainen toimiala ja jokainen toimija elää osaltaan tätä muutosta, jossa digipalvelut ovat olennainen osa asiakaspalvelua ja sisäisiä prosesseja. Vaikka toimija ei ole ohjelmistoalan yritys, tulee sen kaltaista mentaliteettia ja kompetenssia löytyä, jotta digi transformaation haasteisiin pystytään vastaamaan.

Ja loppuun pari kysymystä, joita kunkin kannattaisi pohtia:

  • Onko Teidän organisaatiossanne keskusteltu avoimesti digitalisoitumisen vaikutuksista toimialallanne?
  • Tukeeko Teidän organisaationne strategia digitaalista transformaatiota?
  • Onko Teidän organisaationne halukas ja kyvykäs tekemään ja johtamaan digitaalisen transformaation vaatimia vaikeita ratkaisuja, päätöksiä ja kulttuurillista muutosta?
  • Onko Teidän organisaatiossanne kompentenssia vastaamaan väistämättä eteen tulevaan digitaaliseen transformaatioon?
  • Onko sinulla tulevaisuutta digiosaajana?

Hyvä lähtökohta digitaalisen transformaation osaamisen ja ymmärryksen kehittämiselle on DevOps Fundamentals -kurssi. Tule mukaan 3 päivän kurssille ja lupaan, että sinä olet valmiimpi vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. PS. ota kollegat mukaan, niin pääsette keskustelemaan organisaationne asioista.

Vuoden 2016 aikana järjestetty DevOps webinaarisarja kuunneltavissa maksutta BrightTalkin Oppia.fi-kanavalla.

 

veikko_nokkala_3

Veikko Nokkala

Kirjoittaja työskentelee DevOps-kouluttajana ja projektipuolen konsulttina. Aiemmin hän on toiminut neljä vuotta konsulttina Wakaru Teknologiapalveluissa. Veikko on DevOps, ITIL, PRINCE2, COBIT, TOGAF, Green IT, Lean IT ja SAFe -sertifioitu asiantuntija ja konsultti, jonka laaja-alainen kokemus erilaisista työtehtävistä on antanut hänelle erinomaisen näkemyksen liiketoimintatarpeista, niin liiketoiminnan kuin IT:nkin näkökulmasta.

 

 

 

 

HR – Mistä tunnistat pätevän hakijan?

Yritysten ja organisaatioiden tärkein voimavara tänä päivänä on osaaminen. Osaamisen hallintaan puolestaan kuuluu olennaisesti kyky luokitella osaamista. Millaista osaamista on maailmalla tarjolla? Minkälaisia osaamisen alueita meillä on? Miten henkilöiden osaaminen ja kyvykkyys arvioidaan? Luokitteluiden laatimiseen uppoaa helposti paljon aikaa ja suuriakin summia.

On myös huomioitava, että osaamisen luokittelu organisaation sisällä ei vielä riitä. Mikä neuvoksi, kun tarvitaankin vertailukelpoista tietoa eri yritysten välillä? Miten meidän osaamisemme suhteutetaan muiden samalla alalla toimivien osaamiseen? Vertailu on vaikeaa, jos luokittelut on tehty yrityksittäin.

IT-maailmassa on onneksi ollut tähän ratkaisu jo vuosia: globaali yhtenäinen malli. Tavaroiden standardointi aikoinaan tehosti tavaramarkkinoita globaalisti ja nyt vastaavaa on tehty palveluille. Palveluprosessien osalta on globaalisti käytössä olevia prosessimalleja: esimerkiksi IT-palveluprosessit (ITIL)projektijohtamisen prosessit (PRINCE2), arkkitehtuuriprosessit (TOGAF) ja hyvän hallintotavan prosessit (COBIT), joiden kurssitoteutuksia löydät täältä. Näitä sertifiointeja ylläpitää Axelos ja The Open Group. Tällä hetkellä myös osaamisen luokitteluun on luotu kansainvälinen luokittelumalli, SFIA.

Kansainvälisesti hyväksytty sertifikaatti on merkittävä todiste osaamisesta, perehtymisestä ja sitoutumisesta. Iso-Britanniassa tehdyn tuoreen tutkimuksen mukaan (Axelos, 6/2016) liki puolet HR-väestä oli viimeisen kolmen vuoden aikana jättänyt tarkistamatta työnhakijan väitetyn sertifikaatin pätevyyden. Melkein 100 000 hakijaa oli valehdellut sertifioinnistaan työnhakuprosessin aikana.

On siis hyvä tuntea omat juustonsa, kuten sanonta kuuluu! Oppia.fi – oppimisen verkkokauppa pitää huolen, että organisaatiosi asiantuntijoilta löytyy oikea kansainvälinen sertifikaatti todisteeksi ammattitaidosta ja että sinä HR-vastaavana osaat tunnistaa tuon esitetyt sertifikaatin laadukkaaksi rekrytointiprosessissa.

 

anni_aaltonen_2

Anni Aaltonen

Kirjoittaja Anni Aaltonen toimii Wakaru Oy:n avainasiakashenkilönä ja oppimisen verkkokaupan sanansaattajana. Annille tärkeintä työssään on asiakastyytyväisyyden varmistaminen ja hän on myös ylpeä Henry ry:n jäsen.

anni.aaltonen@wakaru.fi
0400 482 183
LinkedIn