Vuosi toisensa jälkeen kuulen eri organisaatioiden edustajilta, kuinka vaikeaa on pitää konfiguraationhallintajärjestelmä ajan tasalla. Ihan samaa tarinaa ei kuule joka organisaatiosta. Monessa paikassa ei olla päästy vielä edes siihen asti, että voitaisiin murehtia ajantasaisuutta ylipäänsä. Miksi konfiguraationhallinta epäonnistuu joissakin organisaatioissa?
Syitä on monia. Ja kuten organisaatioilla on erilaiset tilanteet ja taustat niin myös syyt epäonnistumiselle vaihtelevat organisaatioittain. Harvalla organisaatiolla on ihan täydellistä bingoriviä seuraavista, mutta epäonnistumiseen riittää pienempikin määrä osumia. Esimerkit eivät ole missään tärkeysjärjestyksessä.
Ensimmäinen kompastuskivi on klassinen johdon sitoutumisen puute. Vaikka olisi visio palvelunhallinnasta ja se viestittäisiinkin niin kompastuskiveksi usein osoittautuu vaatimiseen kulttuurin puute. Vanha sanonta ”Turha odottaa vaatimuksien mukaista toimintaa, jos noudattamatta jättämisestä ei seuraa rangaistusta” pitää paikkansa konfiguraationhallinnassa. Perään kysyminen osoittaa johdon sitoutumista ja läpinäkyvyyden tuoma sosiaalinen paine rangaistukseksi.
Toinen kompastuskivi on liian vaikea kieli. Konfiguraationhallinta tarvitsee prosessiajattelua ja abstraktit hallittavat asiat attribuutteineen tarkkaa käsitteellistä kieltä. Näin siis hallitsemisen näkökulmasta. Tekijöitä varten kieltäjä käsitteistöä pitää yksinkertaistaa rajusti. Konfiguraationhallinnasta viestimisessä pitää laskeutua kuulijan tasolle. Mikä tuo taso on vaihtelee kuulijan mukaan, mutta yleissääntö on kuulijan kielellä, kuulijan näkökulmasta ja kuulijan päivittäisiä ongelmia ratkaisten.
Kolmas kompastuskivi on prosessien kypsymättömyys. Konfiguraationhallintaa ei voi saada onnistumaan ellei konfiguraationhallinnan kohteena olevien asioiden elinkaarta pystytä hallitsemaan. Pitää pystyä ottamaan koppi huomisesta muutoksesta ja poistosta. Jos varsinainen tuotantoprosessi ei toimi, on myös datan käsittely mahdotonta. Usein konfiguraationhallinta alkaa tuotantoprosessien kehittämisellä. Huonompikin tekosyy, kuten konfiguraationhallinta tuotantoprosessien stabiloimiseksi kelpaa. Onhan tuloksena paremmat ja tehokkaammin tuotetut palvelut.
Neljäs kompastuskivi on liika monimutkaisuus työkaluissa. 34. Manuaalisesti täytettävä tekninen yksityiskohta rakenneosan tiedoissa on omiaan tappamaan motivoituneimmankin ja kyvykkäimmän henkilön uskon konfiguraationhallintaan. Kaikki tieto ei ole automaattisin keinoin saatavissa ja vaikka olisikin niin automatisointi ei ole aina kykyjen rajoissa tai tehokasta. Silti automaatiota pitää hyödyntää ja omalle kyvykkyydelle ylläpitää manuaalista tietoa pitää olla hyvin hyvin nöyrä.
Viides kompastuskivi on olla hyödyntämättä tietoa. Tällöin suurella vaivalla kootulla tiedolla ei saavuteta tavoitetta paremmista päätöksistä ja tehokkaammista prosesseista. Samoin hyötyjen toteen näyttäminen ja onnistumistarinoiden tuoma usko tekemiseen jää syntymättä. Sinnikkäinkään ei jaksa, ellei näe työnsä tarkoituksen toteutuvan.
Syitä epäonnistumiseen on siis paljon. Ensimmäinen askel kohti parempaa on myöntää epäonnistumisensa. Toinen askel on tietää missä epäonnistui, kolmas askel miksi epäonnistui ja neljäs askel suunnitella toimenpiteet, jolla voi onnistua. Sitten pitää vielä toteuttaa suunnitelma ja tarkistaa, oliko sillä haluttu vaikutus.
Lisää tietoa konfiguraationhallinasta saat CMDB Foundation -kurssilla. Siinä käydään läpi mitä tunnustetuimmassa IT-palvelunhallinnan parhaiden käytäntöjen viitekehyksessä on kirjattu konfiguraationhallinnan parhaiksi käytännöiksi. Tervetuloa mukaan sinne. Katso myös aikaisemmat blogit sekä webinaarit Oppia.fi – Oppimisen verkkokaupasta.
Lari Peltoniemi
Kirjoittaja on työskennellyt prosessien ja toiminnan kehittämisen ja arvioinnin alueella yli 10 vuotta. Päätoimisesti IT-palveluiden prosessien määrittelyn, kehittämisen ja johtamisen alueella hän on toiminut vuodesta 2005. Hän on konsultoinut ja valmentanut useita suomalaisia ja kansainvälisiä yrityksiä ja organisaatioita ITIL/ITSM prosessien määrittelyihin, käyttöönottoon ja kehittämiseen liittyen. Lari on myös Suomen ensimmäinen sertifioitu ITIL Practitioner -kouluttaja.
