Management 3.0 mullistaa johtamisen

Johtaminen on pysynyt ennallaan jo kymmeniä ellei satoja vuosia. Autoritäärinen johtaminen ja selkeät organisaatiorakenteet tulevat vaihtumaan ketterämpään, nopeammin muovautuvaan johtamiseen, jossa itseohjautuvuus ja suunnan näyttäminen ovat suurimmassa roolissa.

Management 3.0 on johtamisideologia ja joukko toimintatapoja, jotka tunnetaan uraa uurtavina tulevaisuuden tuotekehityksen toimintamalleina. Se on noussut suureen suosioon ympäri maailman, ja esimerkiksi Ruotsissa et voi välttyä joutumasta keskusteluun joka koskee Management 3.0:a!

Nykyaikaisen johtamisen edelläkävijänä tunnettu Jurgen Appelon luoma Management 3.0 on johtamisfilosofia, mutta myös joukko hyviä käytännöllisiä toimintatapoja, joilla organisaatiot voivat omaksua moderneja ihmisläheisiä ja toimivia työskentelytapoja. Yhtenä keskeisenä ähtökohtana on ketterä johtaminen, joka on todistetusti toimiva tapa tiimien ja ihmisten johtamiseen.

Management 3.0:n osa-alueina ovat on esimerkiksi kompleksisuusajattelu, sisäinen motivaatio, itseohjautuvuus ja ketterät organisaatiorakenteet. Parasta siinä on kuitenkin se, että se ei ole pelkkää ideologiaa, vaan myös hyvin käytännöllisiä toimintatapoja joiden avulla organisaatiot voivat kehittyä entistä paremmaksi.

Moderni tuotekehitys tarvitsee modernia johtamista!

Ketterien menetelmien esiinmarssi 1990-luvun puolen välin tienoilla ja niiden lopullinen läpimurto 2000-luvulla mullistivat tuotekehityksen lähtemättömästi. Nämä menetelmät osuivat niiden kannalta hyvin hedelmälliseen maaperään, jossa tuotekehityshankkeiden haasteet ja yritysten tuskastuminen kroonisiin tuotekehitysongelmiin ja niiden vakaviin seurauksiin olivat saavuttaneet tietyllä tavalla kriittisen pisteen. 

Ketterät menetelmät ovat tuottaneet organisaatioille merkittävää hyötyä ja kilpailuetua, mutta samalla ne yleiset toimintatavat millä organisaatioita johdetaan eivät ole muuttuneet millään tavalla! Kyseessä on hyvinkin kiinnostava ristiriita, joka kertoo siitä että tehokas ja toimiva tuotekehitysorganisaatio on synonyymi ketterän kehittämisen kanssa. Tämä ei pidä millään tavalla paikkaansa. Ketterä ja Lean – tekeminen mahdollistavat tehokkaan tuotekehityksen ainoastaan tuotteen tekemisen tasolla, mutta tuotekehitys on paljon enemmän kuin vain tätä. Se on kokonaisuus joka koostuu monesta liikkuvasta osasta, myös organisaation eli sen työntekijöiden johtamisesta ja heidän hyvinvoinnistaan huolehtimisesta. 

Yksi ketterän tekemisen, ja ihmisten motivoinnin ja onnellisuuden edellytyksistä on itseorganisoituvuuden mahdollistaminen. Itseorganisoituvuus, eli kykymme määritellä itse miten teemme työmme parhaaksi ja luontevimmaksi katsomallamme tavalla, on yksi modernin johtamisen ja tuotekehityksen keskeisimmistä opinkappaleista. Itseorganisoituvuus ei kuitenkaan tarkoita anarkiaa. Itseorganisoituvuus toimii parhaiten kun sovimme yhteisistä pelisäännöistä ja rajoitteista, jotka antavat meille selkeät raamit joiden puitteissa toimia. Ilman näitä, itseorganisoituvuus muuttuu helposti kaaokseksi jonka seuraukset saattavat olla hyvinkin vakavia. Siis ei näkymättömiä sähköaitoja!

Muun muassa näitä raja-aitoja opimme määrittelemään Management 3.0 kurssilla, muiden käytännöllisten ja välittömästi hyödynnettävien tekniikoiden lisäksi. Tervetuloa oppimaan!

mikko_korkala

Mikko Korkala

Kirjoittaja on pitkän linjan tuotekehitysammattilainen. Hän aloitti uransa ohjelmistosuunnittelijana, mutta löysi kutsumuksensa päädyttyään puolivahingossa ketterien- ja Lean – menetelmien pariin vuonna 2002. Mikko on työskennellyt niin kehitystiimien kuin ylimmän johdonkin kanssa ja lähestymiskulmat ketterään tekemiseen ovat sisältäneet valmentajan, kouluttajan, uusien kehitysprosessien laatijan ja tutkijan rooleja. Tutkimuksellisesta näkökulmasta Mikko on yksi ensimmäisistä jotka aloittivat ketterien menetelmien systemaattisen tutkimisen ja kehittämisen Suomessa. Mikko väitteli aiheesta myös tohtoriksi vuonna 2015.

Tulevaisuuden tuotekehitysorganisaation johtaminen

Digitalisaatio, IoT, kuluttajistuminen ja kokonaisuudessaan maailman muutosnopeus pakottavat organisaatiot uudistamaan toimintatapojaan radikaalisti. Varsinkin tuotekehitysorganisaatioiden tulee muuttaa toimintatapojaan ymmärtämään asiakasta paremmin ja luomaan yhä paremmin oikeita ratkaisuja oikeisiin ongelmiin.

Tulevaisuuden tuotekehitysorganisaatioissa ei ole siis kyse pelkästä Lean-ajattelusta tai ketteristä toimintatavoista vaan kokonaisuudessaan siitä, miten luoda organisaatio, joka on jatkuvassa muutoksen tilassa, mutta silti hallittu kokonaisuus, joka tuottaa asiakkailleen, omistajilleen ja työntekijöilleen arvoa.

Olemme Contribytellä jo useamman vuoden pohtineet tulevaisuuden tuotekehityksen toimintatapoja ja organisaatiomalleja. Olemme muun muassa järjestäneet Suomen johtavien tuotekehitys yritysten kanssa workshop-sarjoja, joissa olemme löytäneet teesejä tulevaisuuden tuotekehitykselle. Lisäksi meillä on vuosittain tapahtuma Tulevaisuuden Tuotekehitys 27.10.2016, jossa niin suomalaiset kuin eurooppalaiset ja amerikkalaiset ajattelijat kokoontuvat kertomaan omia näkemyksiään aihepiiristä.

Suuren kiinnostuksen vuoksi päätimme myös alkaa järjestämään luokkahuonekurssia, jossa jaamme tämän alueen osaamista kiinnostuneille. Kurssin aikana käydään läpi syitä tuotekehitysorganisaatioiden muutokseen ja maalataan suuntaviivat erilaisiin organisaatiomalleihin ja toimintatapoihin. Kurssin loppuosassa keskitytään organisaatioiden johtamisen muutokseen ja pohditaan, millaista johtajuutta uudenlaisilta organisaatioilta edellytetään ja millaiset johtamisen tavat eivät moderneissa organisaatioissa toimi.

Kurssiin aikana osallistujat saavat uusia ideoita ja konkreettisia toimintatapoja, joilla muokata organisaatiotaan kohtaamaan tulevaisuuden haasteet. Seuraava kurssi järjestetään marraskuussa 17.11.2016.

Kurssi on tarkoitettu kaikille organisaation kehittämiseen osallistuville tai siitä kiinnostuneille henkilöille. Esimerkkiosallistujia ovat kehityspäälliköt, organisaatioiden johtohenkilöt, Scrum Masterit, prosessin kehittäjät ja agile-valmentajat.

 

henri_hamalainen

Henri Hämäläinen

Kirjoittaja on Contribyten johtava konsultti ja toimitusjohtaja yli 10 vuoden kokemuksella erilaisista ketteristä organisaatioista.

Henri toimii pääasiassa organisaatioden muutoksen konsulttina, mutta toimii kouluttajana Scaling Agile Successfully kurssilla sekä järjestää Tulevaisuuden Tuotekehitys –workshop sarjaa.

LinkedIn        Twitter

 

 

Contribyte kuuluu Oppia.fi -verkostoon. Tutustu heidän laajaan ketterien menetelmien koulutustarjontaansa täältä.

Rekisteröidy maksutta BrightTalkiin ja katso Contribyten videomateriaaleja Oppia.fi -kanavalta.

 

Miten onnistut ketteryyden skaalautumisessa

Monet ohjelmistokehitys- ja IT tiimit ovat olleet ketteriä jo vuosia. Toimintatavoista Scrum, Kanban ja niiden sekoitukset ovat olleet onnistuneesti käytössä monissa tiimeissä jo pidemmän aikaa. Viime vuosina haasteeksi onkin noussut, että miten projektit ja porfolio-tason tekeminen saadaan rytmitettyä toimimaan tehokkaasti ketterien tiimien kanssa, jotta arvoa saadaan tuotettua yhä tehokkaammin asiakkaille.

Tähän kysymykseen on viime vuosina noussut muutamia valmiita prosessimalleja, joiden avulla käyttöönotto on helpompaa. Nimekkäimpänä näistä on SAFe (Scaled Agile Framework) johon on tiivistetty monia hyviä käytäntöjä viime vuosilta. Vähän toisenlaisia lähestymistapoja samaan ongelmatiikkaa tarjoavat NEXUS framework, LeSS (Large Scale Scrum) sekä DAD (Disciplined Agile). Näissä kaikissa on hyviä huomioitavia asioita ja ne lähestyvät samaa ongelmatiikkaa eri tavoin. Mikään näistä ei ole toistaan parempi suoraan, vaan ne niiden lähtökohdat ja tavoitteet ovat erilaiset.

Tärkeintä ketteryyden skaalautumisessa kuitenkin on muistaa jokaisen organisaation uniikki ympäristö. Valmiit frameworkit eivät koskaan takaa toimivaa tulosta, mutta niiden käyttöönotosta voi saada hyvän lähtökohdan skaalautumisen onnistumiselle. Jokaisen organisaation tuleekin itse miettiä, millaisessa ympäristössä he toimivat, minkä tasoista heidän ketteryyden ymmärtäminen on organisaation kulttuurissa ja mitä rajoitteita heidän liiketoiminnallinen toimintaympäristö asettaa heille. Onnistuminen organisatorisessa ketteryydessä on paljon enemmän kuin toimintamallin käyttöönotto, se vaatii myös ajattelutavan sisäistämistä ja uskallusta toimia periaatteiden mukaisesti.

Auttaaksemme organisaatioita tässä ongelmatiikassa, keräsimmekin monien eri yritysten kokemuksista ketteryyden skaalautumisen kannalta tärkeimpiä asioita yhteen kurssiin: Scaling Agile Successfully. Tällä yhden päivän kurssilla käymme läpi eri frameworkkien tärkeimmät asiat ja keskitymme luomaan pohjaa ketteryyden skaalautumisen onnistumiseen. Käsittelemme niin tiimi, program kuin portfolio-tasoisia asioita kuin myös organisaatiokulttuurin liittyviä asioita.

Kurssin vahvuuksiin kuuluu käytännön ja kokemuksen tuoma ote. Meillä on yrityksenä kokemusta kymmenistä ketteryyden skaalautumisen hankkeista ja pystymmekin tuomaan käytännön kokemusta esille paremmin kuin monet teoriaan keskittyvät kurssit.

Tulevat ketterät koulutukset löydät Wakarun koulutuskalenterista.

 

henri_hamalainen

Henri Hämäläinen

Kirjoittaja on Contribyten johtava konsultti ja toimitusjohtaja yli 10 vuoden kokemuksella erilaisista ketteristä organisaatioista.

Henri toimii pääasiassa organisaatioden muutoksen konsulttina, mutta toimii kouluttajana Scaling Agile Successfully kurssilla sekä järjestää Tulevaisuuden Tuotekehitys –workshop sarjaa.

LinkedIn        Twitter