Kirjoitin aikaisemmin ketteryyden paikasta palvelunhallinnassa ja tunnustauduin palvelunhallinnan edustajaksi. Jatkaen siitä mihin viimeksi pääsin, toivotan nyt kaikki ketteryydestä voimaantuneet tervetulleeksi palvelunhallintaan. Tarvitsemme ketteriä menetelmiä ja mielenlaatua. Heitän kuitenkin haasteen myös toiseen suuntaan: jos jatkuvaa tekemistä edustava palvelunhallinta voi oppia ketterästä kehittämisestä, niin mitä ketterä kehittäminen voi oppia palvelunhallinnasta? Myös me (palvelunhallinnan nimeen vannovat) olemme fiksuja ihmisiä, jotka ovat keksineet fiksuja ratkaisuja tärkeisiin asioihin.

Olen jo paristakin suunnasta kuullut ajatuksen OPSdev-lähettilään (kirjainten käyttö mietitty ja painotusta kuvaava) tarpeesta. Määrittelen tässä OPSdevin olemaan DevOpsin kaltaista kehittämisen ja tuotantoonsiirron ketterää ja hyvää yhteistoimintaa, mutta DevOpsin kehitysnäkökulman sijaan paino on tuotannon lähtökohdissa ja tarpeissa.

OPSdev-konsulttirooli toimisi lähettiläänä kehittäjille siinä, miltä palveluiden tuottaminen tuntuu. Kehitystiimit saisivat uudenlaista näkemystä ja palvelun kehittämisessä tuotantoon liittyvät vaatimukset tulisivat paremmin huomioitua. Kehittäjien fokus on toiminnallisuuksissa, joita käyttäjä ja liiketoiminta tarvitsee. Tärkeä asia siis. Tuotannon näkökulmasta vasta-argumentti on, että toiminnallisuus, jota asiakas ei voi käyttää, ei luo arvoa. Ja arvo on se, mistä asiakas on valmis maksamaan. Tarvitsemme siis molempia.

Itse näen tarpeen OPSdev-konsultoinnille. Ketterät menetelmät toimivat hyvin tilanteissa, joissa palveluja on yksi tai vähän, tekijöitä monta ja kehittämistä kokoaikaisesti tästä ikuisuuteen. Suurimmassa osassa IT:tä hyödyntäviä organisaatioita tilanne ei kuitenkaan ole tällainen. Yleisempi tilanne on, että palveluita on kymmeniä tai satoja, tekijöitä hieman vähemmän ja palvelukohtainen kehittäminen osa-aikaista tai satunnaista. Samat ratkaisut eivät ole parhaita joka tilanteessa. Palvelu on (toivottavasti) suurimmalta osaltaan ja suurimman osan aikaa tuotannossa. Siten se on näkökulma, jonka pitää näkyä myös palvelua hallittaessa, johon kehitys kuuluu. OPSdev-konsultin ei tarvitse olla talon ulkopuolinen, vaikka näkökulmiltaan ja poliittisesti se saattaa olla hyvä ratkaisu. Teillä on organisaatioissanne fiksuja ihmisiä tekemässä fiksuja asioita. Kannattaa jakaa kokemuksia ja kuunnella. Kaikilla on todennäköisesti jotain hyviä ideoita, jotka ainakin jollain tavalla sovellettuna helpottavat myös sinun työtäsi ja parantavat sen tuotoksia.  

Moniulotteisiin ongelmiin ei löydy helppoa yksiulotteista ratkaisua. Tässä tilanteessa kannattaa oppia ja osata erilaisia näkökulmia myös oman nimetyn toimialueen ulkopuolelta. Suosittelen kaikille uudenvuodenlupauksena menemään rohkeasti oppimaan joitain uusia perusasioita omien sidosryhmien aihealueelta. Kehittäjät toivotan tervetulleiksi ITIL Foundation –kursseille ymmärtämään, mistä työ tulee ja mihin se menee. Palvelunhallinnan ammattilaisille suosittelen joko ketterän kehittämisen kursseja suoraan (SCRUM, SAFe, DevOps Fundamentals) tai oman osaamisdomainin näkökulmasta lähestyen (CAPO, CASM).

Myös koko muu Oppia.fi tarjonta kaikessa laajudessaan on esimerkki siitä, että maailmassa on paljon mielenkiintoista ja hyödyllistä sisältöä oman kapean toimenkuvan ulkopuolella. Tee sinäkin rohkea uudenvuodenlupaus ja astu oppimisen askel mukavuusalueesi reunalle tai ulkopuolelle Oppia.fi:n koulutustarjoaman avulla. Opitaan toisiltamme!

lari_peltoniemi_PP
Lari Peltoniemi

Kirjoittaja on työskennellyt prosessien ja toiminnan kehittämisen ja arvioinnin alueella yli 10 vuotta. Päätoimisesti IT-palveluiden prosessien määrittelyn, kehittämisen ja johtamisen alueella hän on toiminut vuodesta 2005. Hän on konsultoinut ja valmentanut useita suomalaisia ja kansainvälisiä yrityksiä ja organisaatioita ITIL/ITSM prosessien määrittelyihin, käyttöönottoon ja kehittämiseen liittyen. Lari on myös Suomen ensimmäinen sertifioitu ITIL Practitioner -kouluttaja.