Johtaminen on pysynyt ennallaan jo kymmeniä ellei satoja vuosia. Autoritäärinen johtaminen ja selkeät organisaatiorakenteet tulevat vaihtumaan ketterämpään, nopeammin muovautuvaan johtamiseen, jossa itseohjautuvuus ja suunnan näyttäminen ovat suurimmassa roolissa.
Management 3.0 on johtamisideologia ja joukko toimintatapoja, jotka tunnetaan uraa uurtavina tulevaisuuden tuotekehityksen toimintamalleina. Se on noussut suureen suosioon ympäri maailman, ja esimerkiksi Ruotsissa et voi välttyä joutumasta keskusteluun joka koskee Management 3.0:a!
Nykyaikaisen johtamisen edelläkävijänä tunnettu Jurgen Appelon luoma Management 3.0 on johtamisfilosofia, mutta myös joukko hyviä käytännöllisiä toimintatapoja, joilla organisaatiot voivat omaksua moderneja ihmisläheisiä ja toimivia työskentelytapoja. Yhtenä keskeisenä ähtökohtana on ketterä johtaminen, joka on todistetusti toimiva tapa tiimien ja ihmisten johtamiseen.
Management 3.0:n osa-alueina ovat on esimerkiksi kompleksisuusajattelu, sisäinen motivaatio, itseohjautuvuus ja ketterät organisaatiorakenteet. Parasta siinä on kuitenkin se, että se ei ole pelkkää ideologiaa, vaan myös hyvin käytännöllisiä toimintatapoja joiden avulla organisaatiot voivat kehittyä entistä paremmaksi.
Moderni tuotekehitys tarvitsee modernia johtamista!
Ketterien menetelmien esiinmarssi 1990-luvun puolen välin tienoilla ja niiden lopullinen läpimurto 2000-luvulla mullistivat tuotekehityksen lähtemättömästi. Nämä menetelmät osuivat niiden kannalta hyvin hedelmälliseen maaperään, jossa tuotekehityshankkeiden haasteet ja yritysten tuskastuminen kroonisiin tuotekehitysongelmiin ja niiden vakaviin seurauksiin olivat saavuttaneet tietyllä tavalla kriittisen pisteen.
Ketterät menetelmät ovat tuottaneet organisaatioille merkittävää hyötyä ja kilpailuetua, mutta samalla ne yleiset toimintatavat millä organisaatioita johdetaan eivät ole muuttuneet millään tavalla! Kyseessä on hyvinkin kiinnostava ristiriita, joka kertoo siitä että tehokas ja toimiva tuotekehitysorganisaatio on synonyymi ketterän kehittämisen kanssa. Tämä ei pidä millään tavalla paikkaansa. Ketterä ja Lean – tekeminen mahdollistavat tehokkaan tuotekehityksen ainoastaan tuotteen tekemisen tasolla, mutta tuotekehitys on paljon enemmän kuin vain tätä. Se on kokonaisuus joka koostuu monesta liikkuvasta osasta, myös organisaation eli sen työntekijöiden johtamisesta ja heidän hyvinvoinnistaan huolehtimisesta.
Yksi ketterän tekemisen, ja ihmisten motivoinnin ja onnellisuuden edellytyksistä on itseorganisoituvuuden mahdollistaminen. Itseorganisoituvuus, eli kykymme määritellä itse miten teemme työmme parhaaksi ja luontevimmaksi katsomallamme tavalla, on yksi modernin johtamisen ja tuotekehityksen keskeisimmistä opinkappaleista. Itseorganisoituvuus ei kuitenkaan tarkoita anarkiaa. Itseorganisoituvuus toimii parhaiten kun sovimme yhteisistä pelisäännöistä ja rajoitteista, jotka antavat meille selkeät raamit joiden puitteissa toimia. Ilman näitä, itseorganisoituvuus muuttuu helposti kaaokseksi jonka seuraukset saattavat olla hyvinkin vakavia. Siis ei näkymättömiä sähköaitoja!
Muun muassa näitä raja-aitoja opimme määrittelemään Management 3.0 kurssilla, muiden käytännöllisten ja välittömästi hyödynnettävien tekniikoiden lisäksi. Tervetuloa oppimaan!
Mikko Korkala
Kirjoittaja on pitkän linjan tuotekehitysammattilainen. Hän aloitti uransa ohjelmistosuunnittelijana, mutta löysi kutsumuksensa päädyttyään puolivahingossa ketterien- ja Lean – menetelmien pariin vuonna 2002. Mikko on työskennellyt niin kehitystiimien kuin ylimmän johdonkin kanssa ja lähestymiskulmat ketterään tekemiseen ovat sisältäneet valmentajan, kouluttajan, uusien kehitysprosessien laatijan ja tutkijan rooleja. Tutkimuksellisesta näkökulmasta Mikko on yksi ensimmäisistä jotka aloittivat ketterien menetelmien systemaattisen tutkimisen ja kehittämisen Suomessa. Mikko väitteli aiheesta myös tohtoriksi vuonna 2015.
