Tämä kirjoitus on jatko-osa 27.11.2018 API-talous 101 -tapahtuman puheenvuoroista. Löydät ensimmäisen osan täältä.
API-konsepti isossa organisaatiossa – Jasse Tiainen
IT-arkkitehti Jasse Tiainen kertoi kuulijoille, kuinka SOK:n jo kauan API-suuntaan ohjautunutta arkkitehtuuria vauhditetaan nyt API-konseptilla. Moni SOK:n ja sen kumppaneiden kanssa tekemä palvelu pohjautuu APIen käyttöön. Tekeminen vain ei ole ollut aiemmin niin systemaattista ja liiketoimintaohjautunutta kuin se olisi voinut olla. Siksi johdon tuella läpivedetty ”konseptointiprosessi” oli tärkeää.
Mutta miksi konsepti ja eikä API-strategia, niin kuin yleensä? Jassella oli tähän hyvä selitys. Strategia tuntui vielä liian juhlavalta, mutta toisaalta liiketoimintaihmiset laativat päivittäin liiketoimintakonsepteja, etenkin vähittäiskaupan ja palveluiden alalla, kuten SOK. Siksi konseptin tekeminen ei APIenkaan osalta kuulostanut liian mahdottomalta.
Mitä API-konsepti sitten piti sisällään? Yhteiset käsitteet ja luokittelut, ymmärryksen hyödyistä ja tavoitteista, APIen hallintamallin ja rahoitukset miettimisen. Miksi tällaisista asioista pitää Jassen (ja muuten seminaarissa paljon selatun API-talous 101 -kirjankin mukaan) keskustella? No siksi, että haasteellisinta ei ole tekniikka, vaan kulttuurinmuutos.
P.s. Jassen vinkki: hyödynnä parhaita käytäntöjä, esimerkiksi APIOps Cycles -menetelmää tässä työssä, siitä pääset myös yksittäisten APIen tekemiseen
Julkaise, mittaa, tue ja opi. Kehitä rajapintojasi ketterästi muita nopeammin – Mika Honkanen
Yksi API-talous 101 -kirjan kirjoittajista, Mika Honkanen Väestörekisterikeskuksesta, halusi avata yleisölle ensimmäiseksi sitä, miten APIt liittyvät muuhun ohjelmistokehitykseen ja prosesseihin. Etenkin digitaalisten palveluiden kehityksessä APIt eivät ole tyhjiössä vaan osa kokonaisarkkitehtuuria. Niiden avulla tuodaan tieto ja toiminnon taustajärjestelmistä ja yhteistyökumppaneilta käyttöliittymien käyttöön. Prosessien muutokset ketteröityvät, kun toiminnallisuus toteutetaan APIen avulla, jolloin muutoksia on nopeampi tehdä.
Mika kirjoitti kirjaan mm. luvun ketterän kehityksen ja DevOpsin suhteesta API-kehitykseen ja puheenvuorossaan toi esille, miksi nopeasti alkuun pääseminen ja sitten mittaaminen ja parantaminen ovat tärkeitä osa-alueita APIen käytössä. Eikä vain teknisen suorituskyvyn tai vaikkapa API-kutsujen määrän mittaaminen, vaan oikeasti liiketoiminnan hyötyjen mittaaminen. APIn avulla mittaamalla kun pääsee usein syvemmälle ja helpommin käsiksi niihin.
Ja muista viestintä ja dokumentaatio, yksi usein parannettavista asioista on kehittäjäyhteisön kanssa toimiminen ja APIn käyttäjien osuus, johon dokumentaatiolla on suuri vaikutus.
APIt ekosysteemissä. Miksi ohjelmointirajapinta kasvattaa innovatiivisuutta? – Marko Seppänen
Yksi API-talous 101 -kirjan kirjoittajista, professori Marko Seppänen Tampereen teknillisestä yliopistosta sitoi esityksessään API-talouden ja alustatalouden yhteen. Kirjaankin päädyttiin ottamaan vahvasti alustatalouden teoriaa mukaan käytännön lisäksi, APIt ovat niin elintärkeä osa, ”rajaresurssi”, alustataloudelle.
Markon esityksen pääviesti oli se, että liiketoimintamallit muuttuvat ja että API-talous on yksi ydinkyvykkyys transformaatiossa alustatalouteen. Ja miksi alustatalouteen tai API-talouteen sitten kannattaa siirtyä? Koska alustatalous on tutkitusti voittava liiketoimintamalli. Ja koska pelkästään API-talouden korrelaatio yrityksen suorituskykyyn on markkina-arvolla mitattuna 4-10% korkeampi kuin ilman.
Oma huomautukseni tähän oli se, etä saman tutkimuksen mukaan kannattaa tosin miettiä investoiko sisäisiin vai ulkoisiin rajapintoihin, katso tarkemmin ”Nautitaan sisäisesti” -luku API-talous 101 -kirjasta.’
Case Transfluent – APIt globaalissa käännösbisneksessa – Ari Nyfors
Ari Nyfors Transfluent -käännöstoimistosta kertoi kuinka perinteinen käännösbisness on muuntunut monella tavalla alustatalouden ja API-talouden avulla. Transfluent jopa myy itse kehittämäänsä alustaa muille käännöstoimistoille white labelinä.
Transfluentin case on mielenkiintoinen myös siksi, että APIn takana toimivat suoraan ihmiskääntäjät, joille alusta ohjaa käännöstyöt automaattisesti.
Transfluentin API on tarjolla asiakkaille, mutta he ovat toteuttaneet omaa APIaan käyttämällä useita lisäosia, plugineja ja integraatioita muihin alustoihin ja ratkaisuihin kuten Zendesk-asiakaspalvelun tiketöinti, Magento-verkkokauppa ja Unity -pelikehitysalusta. Niiden avulla asiakkaat voivat tilata käännöksiä automaattisesti siellä missä tuottavat myös tekstit. Tai videon ja audion, joka tarvitsee tekstitystä tai muuntamista tekstimuotoon.
Googlen APIen avulla he käyttävät myös konekäännöstä silloin kun se on järkevää, esimerkiksi sisääntulevien asiakastikettien kääntämiseen valtakielistä niin että asiakaspalvelu suurin piirtein ymmärtää mistä on kyse. Ammattikääntäjä kääntää alustan avulla sitten vastauksen. Yhdistettynä käännösmuistiin, käännösnopeus paranee jatkuvasti sitä mukaa kun käännöksiä tehdään samasta aihepiiristä samalle asiakkaalle useampia.
Transfluent on myös API-talous 101 -kirjan englanninnoksen käännöskumppani. Onko sinulla API-tarina kerrrottavana englanninkielisen teoksemme lukijoille? Tule yhteistyökumppaniksi kirjaprojektiin ja saat tuotua tarinasi esille. Lue lisää: https://www.apitalous101.fi/english
Kiitokset järjestelyistä juontaja-kolleegalleni Anne Talaslahdelle, sekä Osaangon ja Wakarun tiimeille, sekä kirjailijoille ja puhujille.
Marjukka Niinioja
API-talous 101 -kirjan kirjoittaja, API-konsultti, -kouluttaja ja -arkkitehti Marjukka Niinioja auttaa yrityksiä kehittämään osaamistaan, arkkitehtuuriaan ja liiketoimintamallejaan hyödyntäen yli 10 vuoden käytännön osaamista että tuoretta tutkimusta.
