Digitaalisen transformaation aika on nyt – onko organisaatiosi mukana vai ei?

Pankkisektorilta kuuluu jatkuvasti uutisia, joissa erilaisia digitaalisia transformaatioita esitellään markkinoita mullistavana asiana. Organisaatiot vastaavat haasteeseen rekrytoimalla digiosaajia, kuten OP on ilmoittanut tekevänsä, tai muuttamalla strategiaansa organisaation toiminnan tehostamiseksi ING Groupin ja Commerzbankin tapaan.

“Customer needs and expectations are the same, all over the world, and they expect us to adopt new technology as fast as companies in other sectors.”  CEO Ralph Hamers, ING Group

”Digitalisaatiossa pärjäävät ne toimijat, jotka osaavat luoda ylivoimaisen asiakaskokemuksen yhdistämällä inhimillisen ja digitaalisen palvelun parhaat puolet. Meillä digiosaajien tehtävä on ensisijaisesti asiakaskokemuksen rakentaminen”
– OP:n digijohtaja Harri Nummela

Asiakaskokemuksen määrittely ja asiakkaiden odotuksiin vastaaminen on muuttunut nopeasti taisteluksi elintilasta, jossa nopeimmat ja ketterimmät toimijat vetävät pisimmän korren. Jos tällä hetkellä musiikki tai elokuva-alasta puhuttaessa käytetään aina esimerkkinä Spotify- tai Netflix-palveluita, tapahtuu sama vertaus kohta myös muilla toimialoilla. Eikä ole mitään väliä, vaikka Spotify ei ole tehnyt yhtään voittoa, mutta sen häiritsevä vaikutus musiikkialaan on ollut merkittävä. Sama markkinoita häiritsevä muutos on tapahtunut hotelli- ja majoitusalalla (=AirBNB) tai taksiliikenteessä (=UBER).

Tärkeintä on tiedostaa jo tässä hetkessä tapahtuvat markkinamuutokset ja, miten Teidän organisaatio pysyy jatkuvassa muutoksessa mukana. Organisaation digitaalinen transformaatio on tässä jatkuvassa muutoksessa avain asemassa. Organisaatioiden tulee palvella asiakkaitaan entistä paremmilla käyttäjäkokemuksilla päätelaitteesta riippumatta. Uusilla ja käyttäjän elämää helpottavilla ominaisuuksilla voi olla tulevaisuudessa merkittävä painoarvo, kun tehdään päätöstä asuntolainasta tai mistä tahansa muusta palvelusta. Ja mikä sen parempi tapa koukuttaa asiakas, kun tuottaa sellaista digipalvelua, jota ilman hän ei voi elää?

“Commerzbank 4.0” strategy with three main thrusts: focused growth, digital transformation and increased efficiency” – Commerzbank

Digitaalisen transformaation takana on ennen kaikkea strateginen päätös, joka vie koko organisaation ja sitä kautta toimialan uuteen suuntaan. Sen taustalla on muutos, johon ei voida vastata pelkillä jatkuvilla YT-neuvotteluilla. Tuo muutos vaatii merkittäviä panostuksia digiosaamiseen joko nykyisiä työntekijöitä kehittämällä, olemassa olevien toimintatapojen muutoksella tai uusien resurssien avulla.

Sillä, puhutaanko strategian taustalla ketteristä menetelmistä – Agile, DevOps, SAFe vai SCRUM – tai jostain näiden yhdistelmästä, ei ole merkitystä. Fakta on, että ketterät menetelmät vastaavat digitaalisen transformaation haasteisiin verrattain paremmin kuin perinteinen ITIL tai vesiputousmalli. Perinteiset IT-palvelunhallintaan keskittyneet mallit (esim. ITIL) ovat myös vahvassa murroksessa, koska niiden kehittäjät ovat havainneet mallien huonon kyvykkyyden vastata nykyajan nopeisiin vaadittuihin kehitysprosesseihin.

Digitaalisen transformaation taustalla on vaikeita asioita, koska organisaation rakenne tulee muuttumaan automaation ja ketterän tekemisen johdosta. On väistämätöntä, että kun palvelut ja asiakasrajapinta muuttavat bittimaailmaan, ei tiettyjä prosesseja ja asiakasrajapintoja varten tarvita kaikkea sitä resurssia mitä tällä hetkellä käytössä. Se on kuitenkin väistämätön osa nykypäivää: kyllä minä ainakin hoidan mieluummin pankkipalveluni puhelimella omalta sohvaltani lempiohjelmani parissa kuin jonotan aamulla konttorissa puoli tuntia!

Organisaatioilla on kuitenkin vastuu työntekijöistään ja heidän hyvinvoinnistaan, joten työntekijöiden kouluttaminen ja kehittäminen tulisi olla jokaisen organisaation keskiössä – siten digitaalisen transformaation asettamiin haasteisiin voidaan toivottavasti vastata jo olemassa olevin resurssein.

Jokainen toimiala ja jokainen toimija elää osaltaan tätä muutosta, jossa digipalvelut ovat olennainen osa asiakaspalvelua ja sisäisiä prosesseja. Vaikka toimija ei ole ohjelmistoalan yritys, tulee sen kaltaista mentaliteettia ja kompetenssia löytyä, jotta digi transformaation haasteisiin pystytään vastaamaan.

Ja loppuun pari kysymystä, joita kunkin kannattaisi pohtia:

  • Onko Teidän organisaatiossanne keskusteltu avoimesti digitalisoitumisen vaikutuksista toimialallanne?
  • Tukeeko Teidän organisaationne strategia digitaalista transformaatiota?
  • Onko Teidän organisaationne halukas ja kyvykäs tekemään ja johtamaan digitaalisen transformaation vaatimia vaikeita ratkaisuja, päätöksiä ja kulttuurillista muutosta?
  • Onko Teidän organisaatiossanne kompentenssia vastaamaan väistämättä eteen tulevaan digitaaliseen transformaatioon?
  • Onko sinulla tulevaisuutta digiosaajana?

Hyvä lähtökohta digitaalisen transformaation osaamisen ja ymmärryksen kehittämiselle on DevOps Fundamentals -kurssi. Tule mukaan 3 päivän kurssille ja lupaan, että sinä olet valmiimpi vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. PS. ota kollegat mukaan, niin pääsette keskustelemaan organisaationne asioista.

Vuoden 2016 aikana järjestetty DevOps webinaarisarja kuunneltavissa maksutta BrightTalkin Oppia.fi-kanavalla.

 

veikko_nokkala_3

Veikko Nokkala

Kirjoittaja työskentelee DevOps-kouluttajana ja projektipuolen konsulttina. Aiemmin hän on toiminut neljä vuotta konsulttina Wakaru Teknologiapalveluissa. Veikko on DevOps, ITIL, PRINCE2, COBIT, TOGAF, Green IT, Lean IT ja SAFe -sertifioitu asiantuntija ja konsultti, jonka laaja-alainen kokemus erilaisista työtehtävistä on antanut hänelle erinomaisen näkemyksen liiketoimintatarpeista, niin liiketoiminnan kuin IT:nkin näkökulmasta.

 

 

 

 

Paras rokote YT-neuvotteluita vastaan

Kuka vastaa minun osaamisestani? Työnantaja, HR-yksikkö vai minä itse? Jos RACI-taulukko on tuttu, niin on helppo huomata tuon A-kirjaimen (Accountable) kuuluvan minulle itselleni. Lopullinen vastuu on aina henkilöllä itsellään.

Paras rokote YT-neuvotteluita vastaan on oman osaamisen kehittäminen niin, että tekee itsestään yritykselle korvaamattoman tai ainakin hyvin vaikean korvata. Keräsimme sinulle TOP10 hyvää rokotetta, joista valita omasi:

  • DevOps: Ensimmäinen kansainväliseen sertifiointiin johtava kurssi pidettiin 29.8.2016 ja se oli ylibuukattu. DevOps voi olla salainen aseesi tulevaisuutta varten, sillä ”hankalinta on ollut löytää devops-asiantuntijoita”, kuten TiVin artikkelissa kirjoitettiin syyskuun alkupuolella.
  • Ilmaiset webinaarit: webinaaritarjonta laajenee jatkuvasti. Keväällä ja nyt alkusyksystä pidetyt suositut DevOps-webinaarit löytyvät BrightTalkista kirjautumisen takaa ja luvassa on webinaareja myös muilta aihealueilta!
  • Ilmainen pelikirja ja muut digisisällöt.
  • Ketteryys: Agile, SCRUM, SAFe, Kanban… kiitos erinomaisten Oppia.fi-kumppaneiden, tarjontaa ketterien menetelmien puolella on runsaasti.
  • Perus-ITIL: Prosessi­osaa­minen ja kansainvälinen sertifikaatti ovat aina arvossa. Koulutusmäärät hurjassa kasvussa. 
  • Perus-PRINCE2: PRINCE2 on erittäin suosittu muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa, mutta nyt olemme kirimässä eroa muuhun maailmaan um­peen. Suomi ei voi pysyä eristäytyneenä ikuisesti. Kansainvälis­tyminen vai­kuttaa tähän. Osaajia tarvitaan!
  • Edullinen verkkokurssi ITIL Foundation. Kustannustehokas, jos verkko-oppiminen sopii sinulle.
  • Edullinen verkkokurssi PRINCE2 Foundation. Kurssi + tentti yhteishinnaltaan niin edulliset, että nämä voi ostaa jopa omalla rahalla.
  • Tapahtumat: Teho-oppimista päivässä tai kahdessa sekä tärkeä paikka verkostoitumiseen. Wakaru Events järjestää yhdessä kumppaniensa kanssa vuosittain lukuisia asiantuntijaseminaareja: Tietohallintopäivä, Contact Center Day, Prosessipäivät, Kohtaamisia, Työkalupäivä, Yhteys-seminaari, DevOps, itSMF Focus, Lean & Agile…
  • Nanokurssit: 34.000 lyhyttä video-opastusta. Osaamisen täsmäpäivittämiseen nopeasti.

Tervetuloa Oppimisen verkkokauppaan löytämään itsellesi sopivin keino kehittyä, olla hyödyksi omalle organisaatiollesi, haastaa itseäsi ja vahvistaa omaa asemaasi markkinoilla.

kuosmanen_jaakko_739x965

Jaakko Kuosmanen

KTM, DI Jaakko Kuosmanen toimii koulutus- ja konsultointiyritys Wakarun toimitusjohtajana ja edistää Oppia.fi – Oppimisen verkkokaupan toimintaa. Jaakko on utelias ja kokeilunhaluinen oppimisaktivisti, joka haluaa levittää ymmärtämistä laajalle ympäröivälle verkostolleen.

 

 

 

 

 

Kysy lisää: jaakko.kuosmanen@wakaru.fi

 

Tulevaisuuden tuotekehitysorganisaation johtaminen

Digitalisaatio, IoT, kuluttajistuminen ja kokonaisuudessaan maailman muutosnopeus pakottavat organisaatiot uudistamaan toimintatapojaan radikaalisti. Varsinkin tuotekehitysorganisaatioiden tulee muuttaa toimintatapojaan ymmärtämään asiakasta paremmin ja luomaan yhä paremmin oikeita ratkaisuja oikeisiin ongelmiin.

Tulevaisuuden tuotekehitysorganisaatioissa ei ole siis kyse pelkästä Lean-ajattelusta tai ketteristä toimintatavoista vaan kokonaisuudessaan siitä, miten luoda organisaatio, joka on jatkuvassa muutoksen tilassa, mutta silti hallittu kokonaisuus, joka tuottaa asiakkailleen, omistajilleen ja työntekijöilleen arvoa.

Olemme Contribytellä jo useamman vuoden pohtineet tulevaisuuden tuotekehityksen toimintatapoja ja organisaatiomalleja. Olemme muun muassa järjestäneet Suomen johtavien tuotekehitys yritysten kanssa workshop-sarjoja, joissa olemme löytäneet teesejä tulevaisuuden tuotekehitykselle. Lisäksi meillä on vuosittain tapahtuma Tulevaisuuden Tuotekehitys 27.10.2016, jossa niin suomalaiset kuin eurooppalaiset ja amerikkalaiset ajattelijat kokoontuvat kertomaan omia näkemyksiään aihepiiristä.

Suuren kiinnostuksen vuoksi päätimme myös alkaa järjestämään luokkahuonekurssia, jossa jaamme tämän alueen osaamista kiinnostuneille. Kurssin aikana käydään läpi syitä tuotekehitysorganisaatioiden muutokseen ja maalataan suuntaviivat erilaisiin organisaatiomalleihin ja toimintatapoihin. Kurssin loppuosassa keskitytään organisaatioiden johtamisen muutokseen ja pohditaan, millaista johtajuutta uudenlaisilta organisaatioilta edellytetään ja millaiset johtamisen tavat eivät moderneissa organisaatioissa toimi.

Kurssiin aikana osallistujat saavat uusia ideoita ja konkreettisia toimintatapoja, joilla muokata organisaatiotaan kohtaamaan tulevaisuuden haasteet. Seuraava kurssi järjestetään marraskuussa 17.11.2016.

Kurssi on tarkoitettu kaikille organisaation kehittämiseen osallistuville tai siitä kiinnostuneille henkilöille. Esimerkkiosallistujia ovat kehityspäälliköt, organisaatioiden johtohenkilöt, Scrum Masterit, prosessin kehittäjät ja agile-valmentajat.

 

henri_hamalainen

Henri Hämäläinen

Kirjoittaja on Contribyten johtava konsultti ja toimitusjohtaja yli 10 vuoden kokemuksella erilaisista ketteristä organisaatioista.

Henri toimii pääasiassa organisaatioden muutoksen konsulttina, mutta toimii kouluttajana Scaling Agile Successfully kurssilla sekä järjestää Tulevaisuuden Tuotekehitys –workshop sarjaa.

LinkedIn        Twitter

 

 

Contribyte kuuluu Oppia.fi -verkostoon. Tutustu heidän laajaan ketterien menetelmien koulutustarjontaansa täältä.

Rekisteröidy maksutta BrightTalkiin ja katso Contribyten videomateriaaleja Oppia.fi -kanavalta.

 

DevOps ja muuttuva maailma

DevOps on perusperiaatteidensa puolesta ennen kaikkea kulttuuria ja tapa toimia. Sen tarkoituksena on mahdollistaa erilaisten kehitys- ja tuotantoprosessien tehokas toteuttaminen automatisoidusti teknisiä työkaluja hyväksikäyttäen. DevOps-kulttuurissa työyhteisö työskentelee yhteisen määränpään hyväksi: jokainen henkilö on valmis näkemään vaivaa ja tekemään jotain, mikä ei välttämättä kuulu omaan toimenkuvaan.

DevOpsiin liittyvät työkalut ovat kehittyneet viime vuosina merkittävästi ja DevOpsin eri osa-alueille tulee jatkuvasti uusia työkaluja ja ratkaisuja, jotka helpottavat DevOps toiminnan harjoittamista. Myös asiakastarpeet sekä ohjelmisto-, tuote-, ja palvelukehityksen mahdollisuudet ovat monipuolistuneet. Tämä asettaa lisää haasteita työyhteisölle ja yksilöille pysyä mukana muuttuvassa maailmassa.

DevOpsin toteuttamista varten työyhteisössä tulisi olla yhteinen ymmärrys siitä mitä DevOps tarkoittaa. Jokaisella DevOpsin parissa työskentelevällä henkilöllä tulisi olla näkemys omasta roolistaan: mitä häneltä odotetaan ja mitä hän voi odottaa muilta.

DevOps Agile Skills Association (DASA) on avoin kansainvälinen yhteisö, jonka tarkoituksena ja päämääränä on selkeyttää DevOpsiin kuuluvaa sisältöä ja auttaa työyhteisöä ja yksilöitä ymmärtämään paremmin, mitä on DevOps ja miten kukin yksilönä soveltuu DevOps toimintamalleihin. DASA:n määrittelemän DevOps-osaamiskartan avulla voidaan työhteisöä ja yksilöitä kouluttaa oikeaan suuntaan mielekkäällä ja johdonmukaisella tavalla. DevOpsin ja osaamiskartan avulla työyhteisö ja yksilöt osaavat paremmin vastata muutoksiin, joita muuttuva maailma ja ketterät menetelmät tuovat tullessaan.

Tervetuloa suosituille DevOps Fundamentals -kurssille keskustelemaan aiheesta lisää. Tutustu myös maksuttomiin #WakaruDevOps-sarjan webinaarinauhotteisiin!

veikko_nokkala_3

Veikko Nokkala

Kirjoittaja on juuri tehnyt uuden aluevaltauksen DevOps-kouluttajana ja projektipuolen konsulttina. Sitä ennen hän työskenteli neljä vuotta konsulttina Wakaru Teknologiapalveluissa. Veikko on ITIL, PRINCE2, COBIT, TOGAF, Green IT, Lean IT ja SAFe sertifioitu asiantuntija ja konsultti, jonka laaja-alainen kokemus erilaisista työtehtävistä on antanut hänelle erinomaisen näkemyksen liiketoimintatarpeista, niin liiketoiminnan kuin IT:nkin näkökulmasta.

 

 

Lisää tästä ja muista mielenkiintoisista aiheista: oppia.fi / koulutukset / ketterät menetelmät

 

Kakusta kermat ja pullasta rusinat omaan projektinhallintaan

Jos haluaa kakun päältä kermat ja pullasta rusinat, onko pakko valita jompikumpi? Voisiko napata ja hyödyntää molemmista parhaat palat ja ennen kaikkea olosuhteisiin nähden tarkoituksenmukaisimmat tavat toimia?

Tällaisia ajatuksia olen viime aikoina pyöritellyt projektinhallintaan liittyen ja Tero Vilmunen on pukenut ne oivallisesti sanoiksi blogikirjoituksessaan ”vesiputousmenetelmä vs. ketterät menetelmät” (9/2015). Vilmunen käsittelee tekstissään molempien menetelmien etuja ja heikkouksia.

Vesiputousmallilla tarkoitetaan suoraviivaista projektinhallintaa: suunnittelu, toteutus, testaus, toimitus. Kukin vaihe saatetaan loppuun kerralla eikä siihen tämän jälkeen palata. Tämän vuoksi suunnitelman pitää olla alusta lähtien vedenpitävä, yksityiskohtainen ja tarkasti laadittu. Vesiputousmallin hyödyiksi Vilmunen mainitsee laajan projektin dokumentaation, suojan työntekijävaihdoksia vastaan sekä sen, että projekti tulee mahdollisimman selväksi asiakkaalle. Asiakas tietää heti, mitä lopputulokselta odottaa.

Ketterissä menetelmissä puolestaan projekti jaetaan pienempiin osiin ja yhden osan valmistuttua, se testataan ja välietapilla arvioidaan, tuleeko suunnitelmaa muuttaa. Virheistä opitaan matkan varrella ja asiakaspalautteella voidaan vaikuttaa lopputulokseen jo tekovaiheessa. Hyötyjä ovat ennen kaikkea joustavuus ja asiakkaan osallistaminen projektiin. Koska lopputulos on jatkuvasti muokattavissa, se pysyy nykyajassa mukana, jatkokehitys helpottuu ja projekti todennäköisesti saadaan päätökseen ripeästi.

Kuulostaa hyvältä, eikö? Molemmissa menetelmissä on kuitenkin myös ongelmansa, kuten Vilmunen listaa. Jos vesiputousmallin mukaan tehtyyn projektiin halutaankin muutoksia, on kaikki pahimmassa tapauksessa aloitettava uudestaan lähtöruudusta. Virheet jäävät kehitysvaiheessa helposti huomaamatta, koska kokonaisuuden toimivuutta testataan vasta valmiina. Lisäksi jos suunnitelma on alkujaankin ollut virheellinen, on koko projekti tuhoon tuomittu. Mahdollisuus muokata projektia rakennusvaiheessa ketterien menetelmien tavoin ei kuitenkaan ole ongelmatonta sekään. Jos sisällönhallinta ei ole hallussa, projekti venyy nopeasti pitkäksi ja raskaaksi eikä lopputulema ole enää lainkaan sitä mitä alun perin projektilla lähdettiin hakemaan.

Tarkoituksenmukaisuuden ja hyväksi havaittujen toimintatapojen tai käytäntöjen pitäisi ohjata projektijohtamisessakin tekemistä. Ketterissä menetelmissä esimerkiksi asiakkaalta tai tilaajalta vaaditaan huomattavaa osallistumista projektin aikana ja valmiutta nopeaan päätöksentekoon. Vilmusen bloggauksen lopussa on minusta se viisaus, jota ei pidä unohtaa eli yhdistäminen ja soveltaminen. Ei siis kannata vannoa vain yhden menetelmän nimeen, vaan ottaa huomioon kaikki vaikuttavat tekijät: ympäristö, toimiala, asiakas… Se, kuinka paljon kermaa ja kuinka paljon rusinoita omaan leipomukseen lisätään, on makukysymys!

Tutustu Wakarun ja kumppaneiden projektinhallintaan sekä ketteriin menetelmiin liittyviin koulutuksiin Oppia.fi – oppimisen verkkokaupan koulutuskalenterista. Vilmusen tekstiin pääset täältä.

 

tarja_isosaari_400x400

Tarja Isosaari

Kirjoittaja toimii Wakaru Oy:n vanhempana konsulttina. Hän on työskennellyt projektijohtamisen parissa yli 25 vuotta ja on yksi harvoista sertifioiduista Suomen PRINCE2 -kouluttajista. 

 

 

 

 

 

Lisää tästä ja muista mielenkiintoisista aiheista: oppia.fi / koulutukset / projekti- ja portfoliojohtaminen

Kysymyksiä kouluttajalle? Laita viestiä: tarja.isosaari@wakaru.fi

Miten onnistut ketteryyden skaalautumisessa

Monet ohjelmistokehitys- ja IT tiimit ovat olleet ketteriä jo vuosia. Toimintatavoista Scrum, Kanban ja niiden sekoitukset ovat olleet onnistuneesti käytössä monissa tiimeissä jo pidemmän aikaa. Viime vuosina haasteeksi onkin noussut, että miten projektit ja porfolio-tason tekeminen saadaan rytmitettyä toimimaan tehokkaasti ketterien tiimien kanssa, jotta arvoa saadaan tuotettua yhä tehokkaammin asiakkaille.

Tähän kysymykseen on viime vuosina noussut muutamia valmiita prosessimalleja, joiden avulla käyttöönotto on helpompaa. Nimekkäimpänä näistä on SAFe (Scaled Agile Framework) johon on tiivistetty monia hyviä käytäntöjä viime vuosilta. Vähän toisenlaisia lähestymistapoja samaan ongelmatiikkaa tarjoavat NEXUS framework, LeSS (Large Scale Scrum) sekä DAD (Disciplined Agile). Näissä kaikissa on hyviä huomioitavia asioita ja ne lähestyvät samaa ongelmatiikkaa eri tavoin. Mikään näistä ei ole toistaan parempi suoraan, vaan ne niiden lähtökohdat ja tavoitteet ovat erilaiset.

Tärkeintä ketteryyden skaalautumisessa kuitenkin on muistaa jokaisen organisaation uniikki ympäristö. Valmiit frameworkit eivät koskaan takaa toimivaa tulosta, mutta niiden käyttöönotosta voi saada hyvän lähtökohdan skaalautumisen onnistumiselle. Jokaisen organisaation tuleekin itse miettiä, millaisessa ympäristössä he toimivat, minkä tasoista heidän ketteryyden ymmärtäminen on organisaation kulttuurissa ja mitä rajoitteita heidän liiketoiminnallinen toimintaympäristö asettaa heille. Onnistuminen organisatorisessa ketteryydessä on paljon enemmän kuin toimintamallin käyttöönotto, se vaatii myös ajattelutavan sisäistämistä ja uskallusta toimia periaatteiden mukaisesti.

Auttaaksemme organisaatioita tässä ongelmatiikassa, keräsimmekin monien eri yritysten kokemuksista ketteryyden skaalautumisen kannalta tärkeimpiä asioita yhteen kurssiin: Scaling Agile Successfully. Tällä yhden päivän kurssilla käymme läpi eri frameworkkien tärkeimmät asiat ja keskitymme luomaan pohjaa ketteryyden skaalautumisen onnistumiseen. Käsittelemme niin tiimi, program kuin portfolio-tasoisia asioita kuin myös organisaatiokulttuurin liittyviä asioita.

Kurssin vahvuuksiin kuuluu käytännön ja kokemuksen tuoma ote. Meillä on yrityksenä kokemusta kymmenistä ketteryyden skaalautumisen hankkeista ja pystymmekin tuomaan käytännön kokemusta esille paremmin kuin monet teoriaan keskittyvät kurssit.

Tulevat ketterät koulutukset löydät Wakarun koulutuskalenterista.

 

henri_hamalainen

Henri Hämäläinen

Kirjoittaja on Contribyten johtava konsultti ja toimitusjohtaja yli 10 vuoden kokemuksella erilaisista ketteristä organisaatioista.

Henri toimii pääasiassa organisaatioden muutoksen konsulttina, mutta toimii kouluttajana Scaling Agile Successfully kurssilla sekä järjestää Tulevaisuuden Tuotekehitys –workshop sarjaa.

LinkedIn        Twitter