Arvostava esimies rakentaa yhdessä tekemisen kulttuuria joka päivä

Helsingin Sanomissa käytiin syyskuussa 2016 keskustelua työhyvinvoinnista – lähinnä siitä näkökulmasta, paljonko työpahoinvointi tulee yhteiskunnalle maksamaan. Summat ovat vaihdelleet, mutta on puhuttu kymmenistä miljardeista euroista vuositasolla.

Työpahoinvoinnin euromääräisten summien lisäksi kyse on erityisesti käänteisestä asiasta eli työhyvinvoinnista – siitä, miten ihmiset voivat, jaksavat, innostuvat ja tekevät työnsä ja siitä, miten paljon tuottavampaa hyvällä mielellä tehty työ on.

Työn tekemisen tarkoitus on tehdä työtä, työhön ei lähtökohtaisesti mennä viihtymään vaan tekemään työtä mutta työstä saa nauttia ja työssä saa tuntea olonsa turvalliseksi ja hyväksi. Useimmiten työtä tehdään yhdessä, vain jokunen prosentti työtätekevistä ihmisistä työskentelee yksin – voimme siis puhua kanssakäymisen työkulttuurista.

Millä tavalla rakennamme yhdessä tekemisen työkulttuuria ja mitä sitten, kun hankaluuksia, ristiriitoja tai väärin ymmärryksiä tulee ja tapahtuu? Haasteellisissakin tilanteissa on mukana aina myös mahdollisuus päästä eteenpäin kohti parempaa lopputulosta.

Ennakointi, yhteiset pelisäännöt, ripeä puuttuminen ja ratkaisukeskeinen rakentava palaute, ovat esimiehen avaintaitoja. Arvostava ote hankalissa tilanteissa avaa näkökulmia ja helpottaa ratkaisun löytämistä. Kiitos ja onnistumisten huomaaminen ja sen ääneen sanominen kantaa eteenpäin.

Arjen onnistumisia ja työn tekemisen kulttuuria rakennetaan joka päivä, pienin askelin. Korjataan mitä korjattavaa on, vahvistetaan niitä asioita ja tapoja, jotka ovat toimivia ja joiden koetaan olevan kunnossa.

Arvostava esimies – haastavat tilanteet koulutus Tampereella. Katso uusin toteutus täältä ja ilmoittaudu mukaan!

Luotain on yksi Oppia.fi – Oppimisen verkkokaupan 50:stä koulutuskumppanista. Tutustu Luotaimen koko koulutustarjontaan täältä!

na%cc%88ytto%cc%88kuva-2017-02-05-kello-12-09-41

Tuula Kiuru-Ahvonen

Kirjoittaja on ollut työelämässä yli 30 vuotta hyvin monenlaisissa rooleissa ja tehtävissä: työntekijänä, päällikkönä, esimiehenä, johtajana, yrittäjänä, hallituksissa ja johtoryhmissä. Kaikkia hänen töitään on yhdistänyt toisaalta kiinnostus ihmisiin, ihmisten motivaatiotekijöihin, esimiestyöhön sekä toisaalta vastuunotto ja kehittäminen sekä näiden edellytysten vahvistaminen työyhteisöissä.

Kirjoitus on julkaistu alunperin Luotaimen omilla kotisivuilla.

 

Miksi tietoarkkitehtuuri on niin vaikeaa?

Tiedon merkitystä korostetaan usein, etenkin näin digitalisaation aikana. Tieto on voimavara. Tieto on kilpailuetu. Tieto on organisaation tärkeintä omaisuutta. Tiedon elinkaari on pitkä. Toisaalta tietoarkkitehtuuri on arkkitehtuurin osa-alueista vaikein. Näistä asioista on helppo olla samaa mieltä, mutta mitä tehdä?

Entisaikaan tietoa oli helpompi lähestyä. Rakennettiin yksi keskitetty tietokanta ja sitä käyttivät kaikki. Ylläpidettiin tietokannan suunnittelussa tehtyä dokumentaatiota, jota saatettiin kutsua jopa yritystietomalliksi. Tosin jo silloin sanalla ”yritystietomalli” oli myös paha kaiku, se nimittäin viittasi iäisyysprojekteihin, joita oli tehty väellä ja voimalla saamatta juurikaan hyötyjä. Lähestymistapa oli kuitenkin se, että on yksi yhteinen tietomalli.

Mikä on tietoarkkitehtuurin tilanne nykyisin? Kehittämiseen kuuluvissa praktiikoissa on kussakin erilainen lähestymistapa tietoon. Kokonaisarkkitehtuurissa puhutaan käsitemallista, julkisessa hallinnossa myös päätietoryhmistä ja loogisista tietovarannoista. Tietokantojen suunnittelussa on edelleen käytössä looginen tietomalli ja siitä generoitu fyysinen tietomalli. Tehdäänpä joissain organisaatioissa myöskin sanastotyötä, jota alan harrastajat kutsuvat terminologiseksi käsiteanalyysiksi. Hei, siellähän oli siis myös sana ”käsite”. Sama, jota kokonaisarkkitehtuurissa käytetään! Voimmeko siis korvata kokonaisarkkitehtuurin käsitemallin terminologien tuotoksilla? Valmisohjelmistojen mukana tulee myös tietokannan rakenne, kullakin valmisohjelmistolla parhaaksi katsomansa. Voimmeko pakottaa valmisohjelmistoja samaan muottiin organisaatiomme muiden tietomallien kanssa? Useimmiten emme. Entäpä integroinnit ja palvelurajapinnoissa kulkevat tiedot? Voisin jatkaa tätä listaa melkein loputtomiin, mutta tarkoitus taisi jo tulla selväksi. Entinen aika ei palaa. Joudumme siis elämään useiden erilaisten tietomallien ja muiden tietoarkkitehtuuriin liittyvien tuotosten kanssa.

Mikä olisi nykypäivään soveltuva ratkaisu? Erilaisuudesta emme pääse eroon, sen kanssa on opittava elämään. Ensimmäinen askel on ymmärtää, mitä tietoarkkitehtuurin eri tuotoksia tehdään ja mihin käyttötarkoituksiin. Seuraava askel on hahmottaa, miten ne liittyvät toisiinsa. Organisaatiossa ei saa olla montaa käsitystä siellä käsiteltävistä tiedoista, eli eri mallit eivät saa olla ristiriitaisia toistensa kanssa.

Näihin kysymyksiin olemme törmänneet useissa toimeksiannoissamme. Niinpä päätimme asian selkiyttämiseksi koota aiheesta kurssin, sitä kun ei ollut kenelläkään muulla tarjolla.

 

Anna_Aaltonen

Anna Aaltonen

Kirjoittaja on kokonaisarkkitehti ja konsultti Coalasta. Hänellä on yli 15 vuoden kokemus arkkitehtuurityöstä sekä organisaation omana arkkitehtinä että konsulttina. Anna tuntee kokonaisarkkitehtuurin työtavat ja välineet ja on soveltanut niitä erilaisissa organisaatioissa ja käyttötilanteissa. Anna myös harrastaa arkkitehtuuria toimimalla Kokonaisarkkitehtuurin osaamisyhteisössä ja irrottautuu työasioista koirien MH-luonnekuvausten parissa.

Privilege escalation with bypassing UAC

Operating Systems are very complex piece of code but once you see their logic, everything is clear.

As one of the widely spread operating system, Microsoft Windows OS is on top on the list of hackers potential targets. Same as the water looks a way to get out trough very tiny hole, hackers are looking for a way to bypass any security measures they face.

In some cases, hackers can gain unauthorized access to Windows OS but with limited privileges. This is because of protection called User Access Control or UAC. With intent to protect as security measure, UAC is preventing execution of actions that need administrative privilege with compulsory direct user interaction which can give permission or deny execution of administrative privilege actions. In evolution of Windows OS, this feature was firstly introduced in Windows Vista OS.

kuva1

The case is that the hackers will always find a way to bypass security measure if there is enough time given to them. In UAC bypass technique that elevate standard user rights to administrator user rights we have two stages:

  • Writing to a secure location
  • Exploiting DLL hijacking vulnerability

In first stage we need to find and exploit a method of COM Object or find Windows Update Standalone Installer (wusa.exe) to use its manifest with auto-elevate. Each version of Windows OS (Win7, Win8, Win8.1 and Win10) has different processes that can be used for auto-elevate. For example, in Win7 we have the following processes that might be exploited with injecting malicious DLL:

  • C:\Windows\explorer.exe
  • C:\Windows\System32\wuauclt.exe
  • C:\Windows\System32\taskhost.exe

The same as in first stage, we need genius Windows OS processes with corresponding DLL’s located in a secure directory with autoElevate property in its manifest.  Each version of Windows OS (Win7, Win8, Win8.1 and Win10) has different processes that can be used for auto-elevate. For example, in Win7 we have the following process with DLL that might be exploited:

  • C:\windows\System32\cliconfg.exe
  • C:\Windows\System32\NTWDBLIB.DLL

Very easy one can find hacking tools that have automated this bypass UAC technique for multiple versions of Windows OS. Very often ethical hackers are using them as they are key component in System Hacking methodology. In Module 5 (System Hacking) from EC-Council’s Certified Ethical Hacker course, ethical hackers learn about various types of technique and tools for bypassing UAC as part of Privilege Escalation process.

If you’d like to discuss with the writer sign in to these!
 
Free webinar:
Certified Network Defender CND – Sneak peek to the course content 07.02.2017
For the first time in Finland:
EC-Council Certified Network Defender Program – CND -course

mane_200x200

Mane Piperevksi

Mane is an Information Technology Expert with extensive experience in Information Security. Over 10 years in IT industry and 5 years’ experience in field of Information Security. With a breadth of technology skills, including networks, operating systems, databases and application development, Mane has provided IT services in various industry sectors such as banking, electronic payment services, transportation, software development companies, utilities, pension and disability insurance, state courts and government institutions. As experienced trainer and instructor Mane has conducted official EC-Council and Microsoft training classes for over 300 students all over Europe. As Security Expert he understands and knows how to look for the weaknesses and vulnerabilities in systems, how they work, how to investigate them and exploit for Proof of Concept.

 

HDI Nordic Oy on nyt Wave

wave_paabanneri_950x

HDI Nordic Oy on fuusioitu Wakaru Osakeyhtiöön, ja tästä lähtien Wakarun Asiakaspalveluverkosto eli Wave tarjoaa teille tuttujen koulutusten ja tapahtumien lisäksi myös uutuuksia! Laajennamme kurssi- ja tapahtumatarjontaa, ja otamme mieluusti vastaan myös toiveitanne. Ideoita ja kysymyksiä voit jatkossa lähettää wave@wakaru.fi 

Jäsenverkostomme jäsenet pääsevät yhä kursseihin ja tapahtumiin edullisemmin – nyt yhä laajemmin myös Wakarun koulutuksiin. 

Pian haemme taas uutta Vuoden Service Desk -voittajaa! Kisaan pääset ilmoittautumaan tiimisi kanssa helmikuun alusta. Suunnittelemme parhaillaan perinteistä Vuoden Service Desk -voittajavierailua istuvalle hallitsijalle eli Fujitsulle. Ajankohta on maaliskuussa ja tiedotamme asiasta erikseen.

Waven tapahtumakausi starttaa myös maaliskuussa CCD – Asiakaspalvelun ajankohtaispäivällä. Joko olet tutustunut ohjelmaan ja ilmoittautunut mukaan? Päivän aikana kuullaan mm. Kummeleista tuttua Olli Keskistä, Gigantin timanttisen asiakaspalvelutiimin vetäjää Johanna Saisiota sekä someguru Anna-Kaisa ”Aku” Varamäkeä. Syksyllä uudistunut Yhteys-seminaari piristää taas arkeanne!

Kaikissa Waveen liittyvissä asioissa voit olla yhteydessä allekirjoittaneisiin!

Jani Iivonen /  040 744 9641  / jani.iivonen@wakaru.fi
Laura Hassel / 050 533 9982 / laura.hassel@wakaru.fi

Katso Waven kevään kurssit täältä!

Mikä sinusta erottaa projektin ohjelmasta?

Törmäsin pari viikkoa sitten Matt Brewittin kirjoittamaan blogiin ”The difference between a Project and a Program” (APMG International, 1/2017), jossa pohdittiin  ohjelman (programme/program) ja projektin (project) eroja. Usein kuulee näitä kahta termiä käytettävän suloisesti sekaisin. Matt purkaa hyvin tekstissään, mitkä ovat ohjelman ja projektin erot sekä miten ne linkittyvät toisiinsa.

Yksinkertaisimmillaan projektin ja ohjelman erottaa se, että projekti tähtää etukäteen määriteltyihin tuotoksiin kun taas ohjelma muutokseen ja sen kautta haluttuun lopputulokseen. Ohjelman lopputulos on visio, toisin sanoen näkymä paremmasta tulevaisuudesta. Tuo näkymä tarkentuu tyypillisesti ohjelman aikana eli se elää tekemisen lomassa. Projektin laajuus taas määritellään ja sovitaan jo projektin alussa mahdollisimman tarkasti.

Jos ohjelma ja projekti termeinä eroavat toisistaan, niin eroavat myös niiden vetäjät. Ohjelmajohtaja keskittyy lopputulokseen ja hyötyjen aikaansaantiin. Hänen tulee nähdä ja ymmärtää kokonaiskuva sekä pitää visio kirkkaana mielessään. Projektipäälliköiden tulee keskittyä niihin konkreettisiin tai abstrakteihin tuotoksiin, joihin projektissa pyritään eli välineisiin, joiden avulla hyödyt saavutetaan.

Lopputuloshan on aina muutos, ja muutos vaatii johtamista. Iso projekti ei ole ohjelma, mutta ison projektin vetäjälle on varmasti hyötyä ohjelmajohtamisen perusteiden tuntemisesta: muutosjohtaminen, sidosryhmien hallinta, viestintä jne. Ohjelma taas pitää usein sisällään useita projekteja. Ohjelmatiimiin kuuluu usein paljonkin väkeä, joista osa itse asiassa on projektinvetäjiä ja heidän tiimiläisiään. Näin ollen ohjelmajohtajan on tärkeää ymmärtää, miten projekteja johdetaan.

Ohjelman ja projektien välisen työnjaon tulee olla selkeästi määritelty ja molemmin puolin hyvin kommunikoitu. Lisäksi olisi tärkeää, että myös ohjelmaa ja projekteja ympäröivä organisaatio ymmärtää ohjelman tarkoituksen, ja miksi projekteja tarvitaan ohjelman toteuttamiseen ja onnistumiseen.

Jos olet kiinnostunut keskustelemaan aiheesta lisää, tule mukaan PRINCE2-viitekehyksen projektijohtamisen kursseille:

PRINCE2 Foundation (Helsinki, Turku, Kuopio, Tallinna)
PRINCE2 Practitioner (Helsinki, Turku)

Prosessijohtamisesta kiinnostuneille suosittelen lämpimästi myös Wakarun järjestämiä Prosessipäiviä, jossa teemana tänä vuonna on tiedon analysointi, kerääminen ja hyödyntäminen prosesseissa.

tarja_isosaari_400x400

Tarja Isosaari

Kirjoittaja toimii Wakaru Oy:n vanhempana konsulttina. Hän on työskennellyt projektijohtamisen parissa yli 25 vuotta ja on yksi harvoista sertifioiduista Suomen PRINCE2 -kouluttajista. 

Kiky or not – siinä vasta pulma

“Ollako vai eikö olla, siinä pulma
Jalompaa onko hengen kärsiä
Kaikk’ inhan onnen iskut sekä nuolet
Vai käydä miekkaan tuskain merta vastaan…”
-William Shakespeare

Tätä Tanskan prinssi Hamlet kovasti pohti Shakespearen 1600-luvulla kirjottamassa näytelmässä.

Samantyyppistä pohditaan näyttää olevan myös kilpailukykysopimuksen (Kiky) ympärillä. Netti laulaa kun toimittajat keksivät otsikoita ”Kiky on pelleilyä”, ”Älä allekirjoita kiky-työsopimusta”, ”Kiky herätti luovuuden” ja ”Kiky-sopimuksen työnajanpidennys käytetään maailmanparannukseen”. Kiky-näkemyksiä löytyy puolesta ja vastaan.

Jos Kiky ei sinuun vaikuta, tai olet päättänyt sen antaa olla vaikuttamatta, niin tätä blogia ei kannata lukea pidemmälle. En sano tätä siksi, että olisin lähtökohtaisesti Kikyn puolesta tai sitä vastaan, mutta jos olet päättänyt, että se ei aiheuta toimenpiteitä, niin sitten ehdotuksia toimenpiteistä taitaa olla turha lukea.

Jos taas näet, että kiky vaikuttaa sinuun ja organisaatioosi, niin haluaisin tehdä ehdotuksen…

Tuottavuutta ja kilpailukykyä

Mitäpä jos käyttäisit tai käyttäisitte Kiky-sopimuksen tarjoaman mahdollisuuden tuottavuuden ja kilpailukyvyn kasvattamiseen?  Esimerkkiä voi ottaa vaikka Futuricesta, jossa tunnit voi käyttää omien taitojensa kehittämiseen, muiden kouluttamiseen ja vapaaehtoistyöhön.

Tai sitten Solteqista, jossa kaksi kuukausittaista lisätuntia käytetään liikkumiseen. Terve työntekijä kun on kilpailukykyisempi kuin sairas työntekijä.

Accenturella työntekijät voivat itse päättää käyttävätkö Kiky-tuntinsa liikuntaan, opiskeluun, innovointiin tai hyväntekeväisyyteen.

Jos sinulla on listalla omien taitojen kehittäminen tai opiskelu, niin apua löytyy helposti oppia.fi palvelusta. Jopa kahden tunnin pätkissä. Kurkkaahan täältä verkkokurssit, webinaarit ja muut ladattavat (ilmaisetkin) sisällöt. Testaa jotain sellaista, mitä ehkä muuten ei tulisi testattua, kuten simulaatiopeliä!

Jos listalla on osaamisen kehittämisen lisäksi myös liikkumiseen liittyvät asiat, niin Wakarulta löytyy täydellinen ratkaisu. Kaksipäiväinen Prosessipäivät –tapahtuma 10.-11.5.2015, jossa saat aimo annoksen uutta ja ajankohtaista tietoa tiedonhallinnasta, sekä tapaat uusia ja vanhoja tuttuja. Keynote puhujina ovat mm. Mikko Hyppönen (F-Secure), Janne Kallio (Suunto) ja Maria Ritola (Iris A.I.). Seminaaripakettiin on valittavissa myös Suunnon uutuus Spartan Multisport GPS-kello, sillä tapahtuman teemana on tänä vuonna parempien tulosten aikaansaaminen kehittämällä toimintaa mittausten perusteella.

petri_vayrynen

Petri ”Paavo” Väyrynen

Kirjoittaja innostuu uuden oppimisesta ja opettamisesta. Kotona, töissä ja vapaa-ajalla.

LinkedIn

Käännös vasempaan, mars! – Shift leftiä tukiorganisaatioon

Shift left –termi on ilmaantunut pikku hiljaa service desk –slangiin. Mitäköhän tuolla mahdetaan tarkoittaa, kysyi mm. eräs kollegani jokin aika sitten. Tämä trendi on näkynyt jo jonkin aikaa tavassa organisoida service desk –toimintoa esimerkiksi siten, että 1. ja 2. taso on yhdistetty. Mutta miksi?

Shift leftillä tarkoitetaan sitä, että tukipyyntöratkaisuja siirretään yhä lähemmäksi 1. tasoa eli asiakasrajapintaa. Tarvetta siirtää eli eskaloida oikealle eli taustatiimeille pyritään siis vähentämään. Pisimmälle vietynä asiakkaan ei edes tarvitse ottaa yhteyttä tukeen, sillä hän voi löytää ratkaisun itse esimerkiksi ratkaisutietokantoja, ohjeistoja, verkostoja ym. hyödyntäen.

Tärkeimpiä tavoitteita shift leftin käytölle ovat seuraavat:

– asiakas saa nopeamman ratkaisun; nopeampi ratkaisu pienentää häiriön liiketoimintavaikutusta

– itsepalvelun lisääminen

– tuen proaktiivisuuden lisääminen

– tukipyynnön käsittelykustannuksia alennetaan vähentämällä käsittelyyn käytettyä aikaa ja sitä kautta käsittelijöiden määrää

– tukipyynnön ratkaisuaikaa lyhennetään mm. asetettujen tavoitteiden toteutumisen varmistamiseksi

– 1. tason eli service deskin kapasiteettia hyödynnetään tehokkaammin

– parempi käytössä olevien työkalujen ja teknologian hyödyntäminen

– prosessien liinaus

– service desk -asiantuntijoiden työnkuvaa monipuolistetaan ja motivaatiota lisätään

Shift leftin hyödyntäminen ja edellä olevien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää muutoksia sekä organisointi- ja työskentelytavoissa, osaamisprofiileissa, teknologian hyödyntämisessä että tietämyksenhallinnassa.

Pitkät käsittelyajat ja monet eskaloinnit siirtävät ratkaisua ajallisesti myöhemmäksi. Taustatiimeissä olevat henkilöt eivät tee yleensä tukitehtäviä päätoimisesti, joten priorisointi voi olla haasteellista. Jos tukitasojen välillä ei ole aktiivista yhteistyötä, yhdessä ratkaisemista, niin tukipyynnöt voivat jäädä pitkäksikin aikaa pending-tilaan. Mitä useampi (peräkkäinen) käsittelijä, sitä pidempi prosessi.

Serive desk –asiantuntijoiden ratkaisukyvyn lisääminen edellyttää myös riittäviä oikeuksia, osaamistason lisäämistä, riittävää resursointia, hyviä ratkaisukantoja ja ohjeistoja sekä teknologian hyödyntämistä. On kuitenkin muistettava, että ratkaisukykyä voidaan myös lisätä tehostamalla yhteistyötä eri tukitasojen välillä, parantamalla kommunikaatiota, hyödyntämällä pikaviestimiä ja ohjeistamalla varsinkin toistuvia kysymyksiä ja ratkaisuja. Ohjeet voivat olla sekä asiakasrajapinnan että käyttäjien tarpeisiin laadittuja. Tietämyksenhallinnan rooli korostuu.

Service desk –asiantuntijat tuovat usein esille rajatut käyttöoikeudet. Rajauksilla on varmasti hyvät perustelut, mutta joissakin tapauksissa kanattaisi ainakin miettiä oikeuksien laajentamista ja myös automaation hyödyntämistä käyttöoikeushallintaan liittyvissä tehtävissä.

Tiedon määrä ei ole yleensä ongelma vaan sen tehokas hyödyntäminen. Useimmat kirjaamisjärjestelmät mahdollistavat tänä päivänä analyyttisen tukipyyntömassan käsittelyn, jotta löydettäisiin usein toistuvia ja eskaloituneita tukipyyntöjä tai aihealueita, joilta puuttuu riittävä ohjeistus.

Chatin käyttö tukiorganisaation sisäisessä viestinnässä on arkipäiväistynyt. Myös muut pikaviestimet mahdollistavat sen, että service desk voi käyttää tarvittaessa tukenaan kaikkia tukitasoja ja myös laajempia asiantuntijaverkostoja. Erinomainen case-esimerkki on Itä-Suomen Yliopisto, jossa tukiorganisaatiolla on auki asiantuntijoiden chat-rinki, joka pystyy ratkaisemaan tukipyynnöt nopeammin kuin jos käytettäisiin perinteistä eskalointimallia.

Edellä olevasta esimerkistä tulee helposti mieleen, että entäs ne mittarit? Jos mittaripatteristomme on rakennettu siten, että FCR eli First Contact Resolution on yksi tärkeimmistä mittareista, niin todennäköisesti shift leftillä on toteumiin suotuisa vaikutus. Mutta jos taas tulospalkkiojärjestelmämme palkitsee VAIN 1. tasoa siitä, että sen ratkaisuaste nousee, niin tämä ei varmaankaan kannusta muita tukitasoja yhteistyöhän. Palkitsemisjärjestelmien tulisi tukea avointa yhteistyötä ja kommunikaatiota.

Shift lefitllä haetaan sekä sisäisiä hyötyjä että parannusta asiakasrajapintaan. Onkin hyvä seurata, millaisia vaikutuksia nähdään asiakastyytyväisyyskyselyiden tuloksissa siirrettäessä ratkaisuja lähemmäksi 1. tasoa ja hyödynnettäessä itsepalvelua.

Tehokkailla ja ’liinatuilla’ prosesseilla on myös merkitystä. Prosessien aktiviteettien ei tarvitse aina olla peräkkäisiä, vaan ratkaisun etsimiseen voi tarvittaessa osallistua usea tukitaso yhtä aikaa. Prosessit nähdään usein myös vasemmalle oikealle virtaavina. Yhtä tärkeää on tiedonkulku oikealta vasemmalle, josta on pitkälti kysymys myös shift leftissä.

Ja lopuksi: Millaisia vaikutuksia shift leftillä on tukihenkilöstön motivaatioon, innovatiivisuuteen ja proaktiivisuuteen? Mahdollisuus hoitaa tukipyynnöt alusta loppuun, asiantuntijuuden kasvaminen, oman ja koko tukiverkoston innovatiivisuuden lisääntyminen tehokkaamman vuorovaikutuksen seurauksena, olemassa olevan tietämyksen parempi hyödyntäminen tilanteiden ennakoinnissa ja asiakastyytyväisyyden paraneminen eivät liene ihan huonoja vaihtoehtoja näistäkään näkökulmista.

Tervetuloa keskustelemaan lisää Service Desk -maailmasta Liisa Torkkelin kursseille:
Service desk, onko palvelusi kuvattu? – Johdatus palvelujen kuvaamiseen ja mallintamiseen (1.0 pv)

liisa_torkkeli_200x200

Liisa Torkkeli

Kirjoittaja on itsenäinen IT-palvelunhallinnan valmentaja ja konsultti. Hänellä on laaja kokemus sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta ja usealta eri toimialalta. Konsulttina Liisa on toiminut vuodesta 2000.

Blogi on julkaistu alunperin Liisan omilla kotisivuilla:
www.liisatorkkeli.fi